3x loputon tipaton – Onnistuuko opiskelut ilman viinaa?

”Opintojen aloittaminen jännitti kamalasti. Entinen jännittäjä-minä olisi juonut. Mutta sitten ajattelin, että otan kaiken irti tästä elämänvaiheesta, kun olen kerta yliopistoon päässyt”, sanoo Laura Wathén, joka ja viimeistelee sosiologian opintojaan Helsingin yliopistossa.

Hän on myös Darravapaa-verkkomedian toinen perustaja ja toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana.

Wathén aloitti alkoholin käytön lukiossa 17-vuotiaana, mutta koki kahden vuoden jälkeen, ettei se sopinut hänelle. Juomiskertojen määrä ja juhliminen oli vain lisääntynyt ja hän koki luisuvansa kohti oman jaksamisensa rajoja. Samanaikaisesti Wathén sai keskivaikean masennuksen diagnoosin. Päätös jättää juominen syntyi porrastaen, kun Laura huomasi juomattomuuden parantavan tunteiden säätelyä ja ylipäätänsä omaa jaksamista ja hyvinvointia.

Jännittävä elämänvaihe

Opiskelijaelämään ja keskelle kosteita opiskelijabileitä tupsahdetaan yleensä herkässä elämänvaiheessa. Moni on muuttanut vieraalle paikkakunnalle opiskelujen perässä ja esimerkiksi tarve löytää kavereita ja kuulua porukkaan on kova. Samaan aikaan kaikki jännittää.

Miriam Putula ei ole juonnut rippikoulun ehtoollisviinejä tai vappusimoja enempää alkoholia elämänsä aikana. Putulan vanhemmat ovat absolutisteja, ja kotoa saatu malli on seurannut häntä aikuisuuteen saakka. Putula kertoo kokeneensa ulkopuolisuuden tunnetta etenkin lukioaikana, eikä juurikaan käynyt juhlimassa. Aloitettuaan logopedian opinnot Oulun yliopistossa Putula huomasi ihmisten reaktioiden hänen juomattomuuttaan kohtaan muuttuneen.

”Enää ei sanota tylsäksi tai mälsäksi, vaan pikemminkin ihmiset eivät kommentoi ollenkaan, tai ovat aidosti kiinnostuneita valinnastani.”

Putulaa on omasta mielestään suojannut oma ekstroverttiys ja luonteenomainen rohkeus. Hän ei ole koskaan tuntenut kynnystä heittäytyä tilanteisiin. Kuitenkin hän muistaa jännittäneensä uudelle paikkakunnalle muuttoa ja porukkaan pääsemistä fuksivuonnaan ja korostaa tuutorioinnin merkitystä.

”Muistan, kuinka he kannustivat lähtemään mukaan tapahtumaan kuin tapahtumaan. Ja oli mukavaa, että tapahtumaan mennessä tiesi aina, että on ainakin se yksi tuttu ohjaaja tukena ja turvana.”

Kaverit ihmettelivät

Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelleelle Esa Laaksoselle juomisen vähentäminen ja lopulta kokonaan lopettaminen syntyi monen vuoden juomisen jälkeen. Laaksonen opiskeli konetekniikkaa ja on nykyään työelämässä. Alkoholinkäyttö liittyi moneen sosiaaliseen tapahtumaan, sillä Laaksonen oli aktiivinen ainekerhotoiminnassa ja tuttu näky saunailloissa. Siksi päätös vähentää juomista aiheutti monessa reaktioita.

”Kun vähensin juomista ja juhlimista, sain ainekerhotoiminnassa paljon osakseni naureskelua ja muun muassa liikanimen Vesi-Esa. Se tuntui ikävältä, koska en ymmärtänyt, miksei joku kannustaisi, kun halusin tehdä omasta mielestäni hyvän muutoksen elämässäni. Olen näin jälkikäteen miettinyt, oliko siinä jonkinlaista miehisyyden haastamista. Juomista tuputeltiin ja moneen otteeseen varmisteltiin, onko minulla varmasti kivaa.”

Vaikka suoranaista painostamista juomiseen esiintyy, syntyy paine usein epäsuorasti. Alkoholi auttaa luomaan yhteyttä vieraisiin ihmisiin. Yhteistä todellisuutta ikään kuin rakennetaan alkoholin avulla. Alkoholi voi myös toimia eräänlaisena symbolina nauttimiselle, sosiaalisuudelle ja vapaa-ajalle etenkin, jos yhdessäolo ei keskity selkeästi minkään tavoitteen tai toiminnan ympärille. Humaltuminen laskee itsetietoisuutta ja estoja. Ajatukset rientävät, puhe sorisee, vitsit lentävät ja yhteisiä juttuja löytyy.

Normit ohjaavat

Alkoholin nauttiminen on ikivanhaa tapakulttuuria. Alkoholitarjoilu sopii monenlaiseen tilanteeseen ja erilaisten tunteiden nostattajaksi. Mutta alkoholista voi tulla myös huomaamatta ainoa keino rentoutua sosiaalisissa tilanteissa tai väline käsitellä omia tunteita.

Terveyskirjasto Duodecimin mukaan alkoholi on keskushermostoa lamauttava, myrkyksi luokiteltava aine, joka aktivoi aivojen mesolimbisen dopamiiniradan eli niin sanotun mielihyväradan. Alkoholi vaikuttaa useisiin eri aivojen välittäjäaineisiin kuten dopamiiniin, serotoniiniin, endorfiiniin, GABA:han eli gamma-aminovoihappoon, ja glutamaattiin.

Vaikka moni tietää alkoholin vaikutuksesta vaikkapa uneen, mielialaan ja vireystilaan, voi tätä vaikutusta olla hankala huomata arjessa, jos juominen on säännöllinen tapa. Alkoholin vaikutukset kun myllertävät aivoja vielä krapulan haihduttuakin.

Laura Wathén on Darravapaan ja sosiologian opintojen myötä tarkastellut, millaisiin sosiaalisiin normeihin ja todellisuuksiin juominen kiinnittyy.

”Kulttuuriin on juurtunut ajatus, että humalassa puhutaan ne kaikista syvällisimmät ja tunteellisimmat keskustelut. Nuorille taas juominen on usein eräänlainen aikuistumisriitti, ikään kuin initiaatio aikuisuuteen.”

Juominen on myös sukupuolittunutta.

”Miehillä esimerkiksi fyysinen kosketus usein rajoittuu aika vahvasti ainoastaan humalassa olemiseen tai urheiluun”, Wathén toteaa.

Myös Esa Laaksonen on pohtinut sukupuolen ja alkoholinkäytön yhteyttä.

”Miehet on opetettu puhumaan tunteista vähemmän ja eri tavalla kuin naiset, ja se näkyy toisinaan alkoholinkäytössä.”

Sukupuolten välisen tasa-arvon kasvu on näkynyt alkoholitilastoissa. Naisten alkoholinkäyttö kuusinkertaistui 1960-luvulta 2000-luvulle, vaikka on yhä vähäisempää kuin miehillä.

”Naisille juominen oli aikoinaan vapautumisen symboli, se rikkoi pidättäytyväisen ja siivon naisen myyttiä. Onneksi tämä on kuitenkin murtumassa, eikä sitä pidetä enää feministisenä, että nainen juo”, kertoo Miriam Putula.

”Raitistelu” ”trendaa”

Maailmalla levinnyt, alun perin kirjailija Ruby Warringtonin keksimä sober curious -termi tarkoittaa vapaasti käännettynä uteliaisuutta alkoholitonta elämää kohtaan. Uteliaan tavoitteena ei välttämättä ole täysraittius, vaan itsetutkiskelu ja juomattomuuden normalisoiminen.

Parin viime vuoden aikana alkoholittomuus onkin noussut varsinaiseksi trendiksi, ja rantautunut myös Suomeen. Panimoteollisuus on hypännyt ilmiön kelkkaan sen verran näkyvästi, että harva on siltä välttynyt. Alkoholittomien oluiden ja mocktailien määrä kaupoissa ja ravintoloissa on moninkertaistunut hyvin nopeasti. Alkonkin valikoimista löytyy nykyään yli 200 alkoholitonta tuotetta.

Raittiuden markkinoista kertoo myös Darravapaan kasvu viime vuoden aikana. Maaliskuussa 2021 perustettu Instagram-tili kasvoi nopeasti isoksi yhteisöksi ja nykyään seuraajille järjestetään muun muassa alkoholittomia bileitä. Toiminta on osakeyhtiömuotoista.

Perustajakaksikko Laura Wathén ja Katri Ylinen alkoivat syksyllä tuottaa myös samannimistä podcastia Yleisradiolle.

Juomattomuuden myötä Esa Laaksonen huomasi osan kaverisuhteista jääneen juhliin tai saunanlauteille, mutta uusia kaveriporukoita on syntynyt uusien harrastusten ja omannäköisemmän arjen myötä. Laaksonen kertoo olleensa itse aktiivinen ja ehdottaneensa kavereilleen tekemistä, joka ei sisällä juomista.

”Itsevarmuus syntyy siitä, että tiedän olevani hauska myös ilman alkoholia. Voin mennä eri tilanteisiin, enkä tarvitse alkoholia.”

Myös Laura Wathénille itseluottamuksella on merkitystä.

”Otin kaverin turvaksi mukaan, jos jännitti mennä juomatta juhliin. Aika usein sai vähän pakottaa itseään lähtemään. Varsinainen oivallus oli sen ymmärtäminen, mitä juomisella oikeastaan hain. En humalaa itsessään, vaan sosiaalisuutta, rohkeutta, yhteisöllisyyden tunnetta ja porukkaan kuulumista.”

Tapahtumissa kehitettävää

Miten korkeakoulukulttuuria ja opiskelijatapahtumia voisi kehittää kaikille avoimiksi ja mukaviksi? Yksi keino on nostaa jo tapahtumakutsuissa alkoholiton ja alkoholillinen tarjoilu tasa-arvoisiksi. Miriam Putula muistaa tilanteita, joissa alkoholitonta tervetuliaismaljaa on haettu takahuoneesta ja koko tapahtuman ohjelman kulku on pysähtynyt. Sellaiset tilanteet ovat kiusallisia.

Myös itse tapahtumien muodolla on merkitystä.

”Liian usein luotetaan siihen, että ihmiset juovat itsensä hauskoiksi ja mukaviksi. Nyrkkisääntönä mielestäni onnistuneelle tapahtumalle on, että tapahtuman pitäisi toimia ilmankin alkoholia. Ei tarjoilun määrä, vaan sisällön laatu”, kuvailee Laura Wathén.

Myös Miriam Putula kokee yhteisen tekemisen olevan runko tapahtumalle.

”Ryhmäytymisen tulisi tapahtua muun kuin juomisen kautta, rakentua yhteisen kokemisen ympärille. Esimerkiksi erilaiset tutustumis- ja ryhmäleikit ovat klassikoita, mutta toimivia yhteishengen luojia.”

Alkoholi tuntuu olevan eräänlainen identiteetin rakennuspalikka, josta kielivät myös monet juomattomuuteen liitetyt stereotypiat. Esa Laaksonen kuvailee, kuinka viihtyy edelleen hyvin juhlissa, eikä häntä haittaa muiden juominen. Putula tykkää tanssia usein aamuyöhön asti, Wathén puolestaan rakastaa käydä sitseissä. Raittiit ovat aivan yhtä lailla osa opiskelijakulttuuria.

”Sitkeä ennakkoluulo on varmaan se, että jos ei juo niin ei juhli ja on tylsä ja tuomitsee tanssilattian reunalta muita”, Wathen toteaa.

Saman on huomannut Putula.

”Usein myös ajatellaan, ettei jotenkaan anna itsestään kaikkea, tai salailee jotain, koska ei koe alkoholin tuomaa estottomuutta.”

Laaksonen on kohdannut myös toisenlaisen stereotypian, jossa juomattomuus liitetään heti osaksi terveellistä, urheilullista elämäntapaa. Kategorisoiva mieli yhdistää ihmiset helposti tiettyyn luokkaan, toimintaan ja identiteettiin.

Opiskelijahaalari ei suojaa alkoholiongelmalta, mutta alkoholiongelma ei aina ole juomattomuuden taustalla. Syyt voivat olla moninaisia, ja osa niistä voi olla hyvin henkilökohtaisia.

Muuttui humaltumiskulttuuri tai ei, olisi opiskelijakulttuurille hyväksi tarkastella omia perinteitään ja tapojaan. Ryhmähengen luominen opiskelijayhteisössä ei todellakaan ole mikään helppo nakki. Mutta rohkaisuryyppyä se ei vaadi.

Lue kommentti: Miellyttävä ihmiskoe – Päätoimittaja gambinajuhlissa selvästä päästä