46 sentin kysymys – Mihin opiskelijalounaan hinnankorotus menee?
Opiskelijalounaan hinta nousi loppukesästä ensimmäistä kertaa vuosiin. Visiiri kyseli ympäriinsä.
Teksti ja kuvat: Eero Lassila
Kaks kuuskyt. Siihen ehti jo tottua, että opiskelijalounaan hinta on asia, joka pysyy. Kunnes tuli tämä syksy. Tilalle on tullut huonommin suusta rullaava kolmenollakuus.
Hassu hinta syntyi, kun valtioneuvosto korotti opiskelijaruokien enimmäishintaa 46:lla sentillä tasan viiteen euroon. Kelan ateriatuki pysyi kuitenkin toistaiseksi ennallaan. Korotuksen jälkeen aloin miettiä, mitä se pitää sisällään.
Yliopiston kampuksilla toimii kolme eri opiskelijalounaita valmistavaa ravintolaketjua. Linnasta ja Hertsistä vastaa Sodexo, Minervaa ja Reaktoria pyörittää Fazerin lounastoiminnot ostanut Compass Group. Opiskelijoiden omistama Juvenes-yhtiö puolestaan huolehtii Medica Arvosta, Newtonista ja ”päätalon Juveneksesta”, eli viralliselta nimeltään Yliopiston ravintolasta. Näistä kolmesta Juvenes on ainut kotimainen yritys.
Juveneksen toimitusjohtaja Päivi Lindénin mukaan hinnannosto näkyy kotimaisuusasteen kasvamisessa ja raaka-aineiden laadun paranemisessa.
”Välittömiä lisäyksiä tarjontaan ovat muun muassa erilaiset kasviproteiinit sekä paljon toivotut kirjolohiruoat, joihin ei aikaisemmin ollut varaa. Opiskelijalounaan hintaa ei olla nostettu kahdeksaan vuoteen, joten toki osa hinnankorotuksesta menee korotusvelan paikkaamiseen”.
Kaikki yliopiston ravintolat painottavat raaka-ainehankinnoissaan kotimaisuutta.
Juveneksen kehityspäällikkö Nina Lyytinen kertoo Juveneksen kotimaisuusasteen olevan lihassa ja kasviksissa noin 80 prosenttia. Lisäksi muun muassa maitotuotteet ja kasviproteiinit sekä pakastekasvikset ovat kotimaisia.
Ravintolatoimenpäällikkö Anu Oksasen mukaan Sodexon raaka-aineiden kotimaisuusasteet vaihtelevat sesongeittain, mutta keskimäärin lihatuotteista lähes 90 prosenttia on kotimaisia ja kasviksista 75 prosenttia. Leivontaan käytetyt viljat ovat aina pääosin kotimaisia luomua.
”Yhteiskuntavastuuohjelmamme mukaisesti tuemme paikallisia tuottajia ja yhteisöjä. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että käyttämämme raaka-aineet ovat turvallisia ja toimitusketju on jäljitettävissä. Ostamme aina kotimaista, kun se on mahdollista”, Oksanen vakuuttaa.
Compass Groupilla kotimaisten raaka-aineiden osuus on asiakkuusjohtaja Kristiina Ramirezin mukaan 60–70 prosenttia, johon vaikuttaa volyymituotteiden, esimerkiksi kausivihannesten ja hedelmien, saatavuus Suomessa.Merkittävä osa aineksista on tuote- tai tuoteryhmätasolla lähes yksinomaan kotimaisia.
”Ulkomaista alkuperää olevien tuotteiden osalta edellytämme tavarantoimittajilta tietoa niiden alkuperästä ja tuotanto-oloista läpi koko tuotantoketjun”, Ramirez toteaa.
Opiskelijaravintolassa aterioivia opiskelijoita hinnannousu ei tunnu haittaavan.
”Hinnankorotus on jotain isoissa kulisseissa tapahtuvaa, johon en voi itse vaikuttaa. En kokenut sitä tunnetasolla merkittäväksi asiaksi”, toteaa Matias Välimäki kalastellessaan kalapuikkoja haarukkaansa.
”Voisin maksaa tästä vielä euron enemmän”, Arttu Söderblom tuumaa.
Opiskelijoiden mukaan ruoka on vielä hinnannousun jälkeenkin hinta-laatusuhteeltaan perin kelvollista murkinaa, mutta lounaalta on turha odottaa mykistäviä makuelämyksiä.
”Kouluruoassa ei ole sinällään hehkuttamista makunsa puolesta, mutta ravintoarvoiltaan se on tosi monipuolista. Kouluruokaa on vaikeaa inhota, mutta toisaalta olisi myös tosi absurdia rakastaa sitä”, Välimäki pohtii.
Kohtuuhintainen opiskelijalounas on tärkeä ja usein välttämätön osa monen opiskelijan päivää. Juveneksen toimitusjohtaja Päivi Lindénin mielestä lounas on nousseesta hinnasta huolimatta etuoikeus, josta on syytä pitää kiinni.
”Koululounas on mahtava etu ja siitä on hyötyä niin ravitsemuksellisesti kuin sosiaalisestikin. Toivottavasti opiskelijat käyttävät sen hyväksi myös poikkeusaikana ja taistelevat sen säilyttämisestä myös tulevaisuudessa”.