Tutkimus: Sukupuoli vaikuttaa poliittiseen itsetuntoon

TAMPEREEN yliopiston opiskelijoilla teetetty kyselytutkimus kertoo, että sukupuoli ja koulutusala vaikuttavat kokemukseen omasta kansalaispätevyydestä. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettu artikkeli ilmestyi joulukuussa Politiikka-lehdessä. 

Tutkimuksen mukaan naisopiskelijat kokevat keskimäärin kansalaispätevyytensä miesopiskelijoita heikommaksi. Toisin sanoen naispuolisten vastaajien luottamus heidän omiin kykyihinsä ymmärtää poliittista päätöksentekoa ja osallistua poliittiseen toimintaan on miesvastaajia matalampi.  

Artikkelissa erosta puhutaan ”sukupuolikuiluna.” 

Tutkimuksessa selvisi myös, että yhteiskunnallisilla aloilla opiskelevilla, sekä miehillä että naisilla, on muiden koulutusalojen opiskelijoihin verrattuna korkein sisäinen kansalaispätevyys. Kirjoittajat päättelevät, että sukupuolikuilu olisi vielä syvempi, mikäli korkeakoulutetut naiset eivät suuntautuisi miehiä useammin yhteiskunnallisille koulutusaloille. 

Keväällä 2022 toteutettuun kansalaispätevyyskyselyyn vastasi 832 yliopisto-opiskelijaa eri koulutusaloilta. Kyselyyn osallistuneista 66 prosenttia oli naisia ja 29 prosenttia miehiä. Yksi prosentti vastaajista ei halunnut kertoa sukupuoltaan. 

KANSALAISPÄTEVYYS on käsite, joka jaetaan kahteen lajiin: sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen kansalaispätevyys, jota Tampereen yliopiston opiskelijoilla teetetty kysely tutkii, viittaa kokemukseen politiikan ymmärtämisestä ja uskoon omiin vaikuttamismahdollisuuksiin. 

Ulkoinen kansalaispätevyys taas tarkoittaa arviota siitä, miten hyvin poliittinen päätöksenteko ottaa kansalaisten toiveet ja odotukset huomioon. Ulkoinen kansalaispätevyys liittyy kuulluksi tulemisen kokemukseen. 

Sisäisellä ja ulkoisella kansalaispätevyydellä on Mikko Poutasen ja Elina-Kestilä Kekkosen Politiikasta-verkkolehdessä marraskuussa 2021 ilmestyneen artikkelin mukaan ”merkittäviä heijastumia muun muassa poliittiseen osallistumiseen ja äänestysaktiivisuuteen.” Kansalaispätevyys vaikuttaa myös poliittiseen luottamukseen yleisesti. 

Samassa Politiikasta-verkkolehden artikkelissa kerrotaan, että suomalaisten poliittinen luottamus on Euroopan huippua, mutta sisäinen kansalaispätevyys on eurooppalaisista maista matalimpia. Tämä herättää artikkelin kirjoittajien mielestä kysymyksen siitä, ”missä määrin suomalaisten korkea luottamus perustuu niin kutsuttuun informoituun kansalaisuuteen ja missä määrin niin sanottuun sokeaan luottamukseen valtaapitäviä kohtaan.” 

KANSALAISPÄTEVYYDEN sukupuolikuilu on tutkimusten mukaan laaja yleiseurooppalainen ilmiö: European Social Survey -tutkimusohjelman tekemien haastatteluiden perusteella naiset uskovat kaikissa eurooppalaisissa demokratioissa miehiä vähemmän poliittisiin kykyihinsä. Suomalaisessa tutkimuksessa sukupuolikuilu näkyy jo 15–16-vuotiaiden nuorten keskuudessa.  

Tutkimuksen pohjalta kirjoitetun artikkelin johtopäätöksessä todetaan, että feminismi ja muuttuvat sukupuoliroolit eivät ole merkittävästi kaventaneet kansalaispätevyyden sukupuolikuilua tai nostaneet nuorten naisten poliittista itsetuntoa. Myöskään suomalaisessa politiikassa yhä näkyvämmin pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana toimineet naispäättäjät eivät ole, ainakaan vielä, kaventaneet kuilua. 

Sukupuolittaminen on syvällä poliittisissa mielikuvissa. Aiempi tutkimus on kertonut, että miesten koetaan olevan naisia pätevämpiä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, kun taas naisten nähdään osaavan erityisesti terveys- ja sosiaalipolitiikan. 

”Yhteiskuntatieteitä yliopistoissa opettavien tulisi olla erityisen sensitiivisiä sen korostamisessa, että asiantuntijuus eri politiikan osa-alueilla ei riipu sukupuolesta”, kehotetaan Politiikka-lehdessä ilmestyneessä tutkimusartikkelissa. 

Opiskelijoiden kansalaispätevyyttä kartoittava tutkimus on osa Suomen Akatemian ja Tampereen yliopiston rahoittamaa Education, Political Efficacy and Informed Citizenship (EPIC) -projektia.