Gradun karut tulokset: koronauutisoinnissa työväenluokka jää usein huomioimatta

Koronapandemian aikana median, kulttuurin ja viestinnän maisteriohjelmassa opiskellut Emma Nikander kiinnitti huomiota koronasta uutisointiin. Häntä mietitytti, missä olivat kuvaukset työväenluokkaisesta elämästä, jossa etätyöt eivät olleet mahdollisia, ja miksei lehdissä käsitelty ammattikoululaisten ongelmia pandemia-aikana, vaan katse kiinnittyi lukiolaisiin. Saadakseen vastauksen kysymyksiinsä Nikander päätti tehdä aiheesta pro gradu -työnsä. 

“Kiinnostuin aiheesta oman luokkataustani vuoksi. Olen kasvanut duunariluokassa ja tehnyt luokkaloikan korkeakoulutetuksi toimittajaksi. Törmäsin pandemian alussa jatkuvasti koronauutisiin, joiden en kokenut koskevan lainkaan työväenluokkaista todellisuutta, jossa kasvoin”, hän kertoo. 

Aineistokseen Nikander keräsi 305 Helsingin Sanomien koronapandemiaa tavalla tai toisella käsittelevää artikkelia vuoden 2020 maalis-joulukuun ajalta. Aineiston tutkimiseen hän käytti sekä sisällönanalyysia että diskurssianalyysia. Diskurssien tutkimuksen ja analyysin tehtävänä on tarkastella sitä, miten erilaisia kielellä luotuja todellisuuksia merkityksellistetään ja millaisin seurauksin.  

Nikanderin mielestä diskurssianalyysia tehdessä on tärkeää ymmärtää oma asemansa ja lähtökohtansa analyysin tekijänä. 

“On täysin mahdotonta irrottaa itseään kokonaan aiheen ulkopuolelle, eikä se ole tarpeenkaan. Analysoin tekstejä omista lähtökohdistani käsin, tietysti pyrkien mahdollisimman neutraaliin lähestymiseen. Joku toinen olisi silti analysoinut tekstit varmasti toisin.” 

Tutkielman tulokset olivat karua luettavaa. Helsingin Sanomien artikkeleissa työväenluokka jää usein huomioimatta. Artikkeleiden normi oli hyvin toimeentuleva keskiluokkainen ja perheellinen ihminen. 

“Oli mielenkiintoista tutkia sitä, miten erilaisissa todellisuuksissa elämme ja miten helposti ne muut todellisuudet jäävät meiltä huomaamatta. Toimittajat tietysti pyrkivät huomioimaan työssään monenlaisia näkökulmia, mutta niin vain se oma tausta ohjaa sanavalintoja ja havaintoja, joita teemme.” 

Nikanderin neuvo tuleville pro gradun tekijöille on, että apua tulisi hakea matalalla kynnyksellä, jos tekeminen on vaikeaa. 

“Monesta tuntuu jossain kohtaa, että on liian tyhmä, eikä osaa tai pysty. Nämä tunteet voivat mennä todella syvälle. Jos sellaisia nousee pintaan, niin niitä ei tarvitse setviä yksin.” 

GRADU

OTSIKKO: “Keskiluokkako koronapandemian ainoa kärsijä? Luokan representaatiot Helsingin Sanomien koronauutisoinnissa”
MITTA: 144 sivua
ALA: Mediatutkimus
KAUAN KESTI: Noin 1,5 vuotta
JÄIKÖ TRAUMOJA?: “Jäi. Kävin muutaman kerran opintopsykologilla itkemässä, etten osaa enkä pysty viimeistelemään graduani, ja se auttoi pahimpaan oloon.”