“Kohtuuhintaisia asuntoja ei riitä kaikille” – Näin uuden hallitusohjelman linjaukset vaikuttaisivat opiskelijan arkeen

Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelma on herättänyt huolta opiskelijayhdistyksissä.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Treyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Ilona Taubert arvioi uuden hallitusohjelman konkreettisimmiksi linjauksiksi asumistuesta leikkaamisen ja korkeakoulutuksen rahoituksen lisäämättä jättämisen. 

“Asumistuen leikkaus asettaa opiskelijat hyvin vaikeaan paikkaan, kun korkeakoulupaikkakunnalta ei välttämättä löydy sopivan hintaista asuntoa. Tällä tulee olemaan myös suuria aluepoliittisia vaikutuksia, mikä on huolestuttavaa”, Taubert sanoo.

Asumistuki voi tippua 70 eurolla kuukaudessa

Hallitusohjelmassa on sovittu 363 miljoonan euron suuruisesta asumistuen leikkauksesta. Asumistukeen kaavaillaan perusomavastuun korottamista, asumismenojen korvaussuhteen laskemista, 300 euron ansiotulovähennyksen poistoa sekä kuntaryhmien yhdistämistä. 

“Nämä muutokset asumistukeen leikkaisivat helsinkiläiseltä yksin asuvalta pienituloiselta opiskelijalta 70 euroa ja muussa kaupungissa asuvalta opiskelijalta 45–56 euroa kuukaudessa. Kohtuullisia palkkatuloja saavalle opiskelijalle leikkaukset voivat olla jopa 180 euron suuruusluokkaa”, Taubert arvioi.

Tampereen alueella opiskelija-asuntosäätiöillä on asukaspaikkoja noin 14 000 opiskelijalle ja Tampereen yliopistossa ja Tamkissa opiskelee yhteensä noin 35 000 opiskelijaa. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 20 000 Tampereen korkeakouluissa opiskelevaa asuu muuten kuin opiskelija-asunnoissa.

“Asumistuesta leikkaaminen osuu kaikista vähävaraisempiin ihmisiin, erityisesti opiskelijoihin. Korkeakoulut ovat keskittyneet isompiin kaupunkeihin, joissa vuokrat ovat nousseet roimasti inflaation myötä. Kohtuuhintaisia asuntoja ei riitä valitettavasti kaikille niitä tarvitseville, kuten opiskelijoille”, Taubert sanoo. 

Opiskelijaystävällisten asuntojen määrä voi laskea

Asumistuen leikkaamisen ohessa hallitusohjelmassa on linjattu 47 miljoonan leikkauksista erityisryhmien investointiavustuksiin, jotka ovat opiskelija-asuntotuotannon ja -peruskorjausten mahdollistajia. 

”Asumistuesta leikkaaminen osuu kaikista vähävaraisempiin ihmisiin, erityisesti opiskelijoihin.”

Treyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Ilona Taubert

Taubertin mukaan niistä leikkaaminen johtaisi opiskelijoiden asuntopulan pahenemiseen ja opiskelijoiden toimeentulon heikkenemiseen.

“Opiskelijoita halutaan ohjata asumistuen leikkaamisella edullisempiin asuntoihin, mutta leikkaus opiskelijoiden edullisen asumisen tuotannosta heikentää opiskelijoiden kukkarolle sopivien asuntojen määrää”, Taubert sanoo.

Korkeakoulujen rahoitus vaikuttaa suoraan opiskeluun

Hallitusohjelmassa linjataan koulutuksen osalta tavoitteeksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, mutta ohjelmassa ei osoiteta tähän lisärahoitusta. 

Taubertin mukaan korkeakoulujen perusrahoituksen vajaamitoitus on näkynyt jo vuosikausien ajan. Korkeakouluopiskelijoiden ohjatun opiskelun määrä on tippunut hurjasti viimeisten vuosien aikana, ja trendi on edelleen laskeva. 

“On suuri vaara, että yhä useammat suorittavat korkeakouluopintonsa pelkin kirjatentein ja massaluennoin. Tämä sotii koko yliopiston ideaa vastaan, ja valitettavasti voi aiheuttaa opintojen keskeyttäneiden lukumäärän kasvua, kun opintojen puitteissa ei pääse tutustumaan yliopistoyhteisön muihin jäseniin entiseen malliin.”

”Toivoisin että opintotuen kaksiportaisuudesta luovuttaisiin, koska se luo tarpeettomia sudenkuoppia opintojen edistämiselle.”

Treyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Ilona Taubert

Opintotukea uudistetaan, mahdollisesti parempaan suuntaan

Hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen kokonaisuudistus, joka on Taubertin mukaan toivottu asia. Taubert toivoo uudistuksen selkeyttävän nykyistä tukisysteemiä ja vähentävän turhia esteitä opintojen aikaisen sosiaaliturvan saamiselle. 

“Toivottavasti opiskelijoiden saamat tuet myös kasvavat nykyisestä, mutta se on valitettavasti ehkä toiveajattelua”, Taubert sanoo.

Opintotuen uudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opintolainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. 

Näillä tiedoilla on vaikeaa arvioida, mitä uudistus tulee konkreettisesti sisältämään.

“Toivoisin että opintotuen kaksiportaisuudesta luovuttaisiin, koska se luo tarpeettomia sudenkuoppia opintojen edistämiselle”, Taubert sanoo.

Opintotuen kaksiportaisuus tarkoittaa kandi- ja maisterivaiheisiin rajattuja opintotukikuukausien määriä, jossa maisterivaiheen tukikuukaudet saa käyttöönsä vasta kun kanditutkinto on valmis. 

“Useilla opiskelijoilla opinnot eivät etene siten, että ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan pelkästään kandiopintoja siihen asti että kandi on palautettu, ja vasta sen jälkeen siirrytään maisteriopintoihin. Monet opiskelevat maisterivaiheen asioita jo kandin kirjoituksen aikana”, Taubert täsmentää.