Paljonko Tuni vapautti kasvihuonepäästöjä? Raportti paljastaa suurimmat energiasyöpöt

Harva opiskelija pysähtyy miettimään yliopiston hiilijalanjälkeä, kun nappaa kirjaston hyllystä uuden kirjan luettavaksi, selailee samaa teosta e-kirjana tai tökkää läppärin laturin pistokkeeseen. Kaikki tämä kuitenkin kasvattaa Tampereen korkeakouluyhteisön hiilijalanjälkeä muun toiminnan ohella.

Tampereen korkeakouluyhteisö on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamista seurataan vuosittaisella raportoinnilla, ja vuoden 2022 raportti julkaistiin lokakuun alussa.

Kahdeksassa vuodessa on vielä jonkun verran kirittävää.

CO2evk mittaa kasvihuonekaasupäästöjä

Hiilijalanjälkiraportissa vilisevä lyhenne CO2ekv tarkoittaa suomeksi hiilidioksidiekvivalenttia.

Kyseessä ei ole 2020-luvun mustan kissan paksut posket -kielijumppa, vaan hiilidioksidiekvivalenttia käytetään mittaamaan kasvihuonepäästöjen määrää. Merkkijonon CO2ekv taakse kätkeytyy kaava, jossa hiilidioksidin (CO2) päästöt lasketaan sellaisenaan sekä metaanipäästöt (CH4) kerrottuna luvulla 25 ja typpioksiduulipäätöt (N20) kerrottuna luvulla 298.

Kertoimet kuvaavat metaani- ja typpioksiduulin vaikuttavuutta kasvihuoneilmiöön verrattuna hiilidioksidiin. Metaani siis lämmittää ilmakehää 25-kertaisesti hiilidioksidiin verrattuna ja typpioksiduulin vaikutus on peräti 289-kertainen. Jotkut tuntevat typpioksiduulin myös tutumalla nimellä ilokaasu, mutta kasvihuonekaasuna se ei ole kuitenkaan naurun asia.

Myös jokainen korkeakouluyhteisön hankkima vimpain ja jakkara kasvattaa tuniukon hiilitöppöstä.

Korkeakouluyhteisön kohdalla CO2-ekvivalentia lasketaan tonneina. Viime vuonna Hervannan ja keskustakampuksen sekä Tamkin yhteenlaskettu hiilijalanjälki oli 20 300 t CO2ekv eli 20 300 hiilidioksidiekvivalenttiatonnia. Vuonna 2021 korkeakouluyhteisön yhteenlasketut päästöt olivat noin 19 000 CO2-ekvivalenttitonnia. Päästöjen määrät eivät ole kuitenkaan suoraan vertailukelpoiset, koska viime vuoden laskemissa on huomioitu myös hankituista palveluista syntyneet päästöt.

Tampereen yliopiston eli keskustakampuksen ja Hervannan kampuksen osuus hiilijalanjäljestä oli 77,5 prosenttia eli 15 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja Tampereen ammattikorkeakoulun osuus oli 22,5 prosenttia eli 4 800 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Mukaan ei ole laskettu työmatkaliikenteen päästöjä, koska niiden arvioiminen on hankalaa. Myöskään kampuksilla toimivien lounasravintoloiden päästöjä ei ole laskelmissa huomioitu, koska ravintolat ovat itsenäisiä yrityksiä.

Korkeakouluyhteisön päästöjä laskettiin kolmesta luokasta. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat korkeakouluyhteisön toiminnan suorat kasvihuonepäästöt, kuten vuodot kylmälaitteissa ja oma energiantuotanto. Tampereen korkeakouluyhteisön kohdalla tässä luokasta huomioitiin polttoja voiteluaineiden kulutuksen päästöt.

Toiseen päästöluokkaan kuuluvat korkeakouluyhteisön toiminnassa ostetun ja kulutetun energian tuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt. Eli se, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuupataan ilmakehään, kun pidetään kampukset lämpiminä ja sähköt pistokkeissa.

Kaikki korkeakouluyhteisön toimintaan liittyvät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kuuluvat päästöluokkaan kolme. Tähän luokkaan livahtavat niin jätteenkäsittelystä kuin tapahtumista tai matkustamista syntyvät päästöt. Myös jokainen korkeakouluyhteisön hankkima vimpain ja jakkara kasvattaa tuniukon hiilitöppöstä.

Kolmannen luokan kasvihuonekaasupäästöjä laskettiin ostodatan ja matkustamisen lento- ja ajokilometrien määrän perustella. Ostolaskudataan sisältyivät muun muassa hankinnoista, hotelliyöpymisistä, linja- auto- ja junamatkoista sekä kiinteistöjen lämmönkulutuksesta, jäte- ja vesihuollosta ja siivouksesta syntyneet laskut.

Hankinnoista suurimmat

Suurin hiilijalanjälki syntyi erilaisista hankinnoista. Niistä syntyi melkein 72 prosenttia päästöistä (noin 14 000 t CO2 ekv), kun mukaan lasketaan tavara- ja palveluhankintojen lisäksi laboratorioiden IT- ja tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoon liittyvät hankinnat.

Raportissa otettiin nyt ensimmäistä kertaa huomioon Tampereen yliopiston osalta palveluhankinnoista syntyneet päästöt, ja siksi hankinnat sisältävän kolmannen päästöluokan hiilijalanjälki on muita päästöluokkia huomattavasti suurempi. Yhteensä yliopiston hankintojen hiilijalanjälki oli noin 11 800 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta palveluhankintojen määrä oli melkein puolet eli 47 prosenttia.

Tampereen ammattikorkeakoulun hiilijalanjäljestä suurimman osan tuottivat yliopiston tapaan erilaiset hankinnat. Tamkin 4 800 hiilidioksidiekvivalenttitonnista
2 900 hiilioksidiekvivalenttitonnia johtuu hankinnoista, ja palveluhankintojen osuus kaikista hankinnoista on 73 prosenttia (2 100 t CO2 ekv).

Kiinteistöjen päästöt pienenivät

Pienemmän sähkölaskun toivossa kampuksella laitteensa lataava opiskelija voi iloita ainakin siitä, että yliopiston käyttämä sähkö on hiilineutraalia.

Korkeakouluyhteisön hiilijalanjälki on pienentynyt noin 5 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodesta 2019. Eniten päästöjä on vähentynyt kiinteistöjen osalta, kun on siirrytty käyttämään hiilineutraalia sähköä sekä kiinnitetty huomiota veden säästämiseen ja kiinteistöjen mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon. Kaukolämmön päästöjen vähentymiseen on vaikuttanut kaukolämmön energialähteiden muuttuminen ympäristöystävällisimmäksi.

Yliopiston ja Tamkin osalta on eroja siinä, millaisia päästöjä kiinteistöistä syntyy. Valtaosin yliopiston rakennukset ovat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa, ja SYK kompensoi omistamiensa kiinteistöjen hiilijalanjäljen. Tamk puolestaan omistaa omat kiinteistönsä, minkä vuoksi päästöt kiinteistöistä ovat yliopistoa suuremmat.