Kolumni: Näkymätön ableismi näkymättömäksi 

“Ehkä vihdoin tulen kohdatuksi omana itsenäni, eikä minun tarvitse selitellä toimintakykyäni”, iloitsee moni vammainen päästessään yliopistoon. Minäkin iloitsin, mutta pian todellisuus iski vasten kasvoja. Ableismista puhuttaessa mieleen tulevat helposti vain halventava kielenkäyttö ja se, onko tilaan portaita. Syvälle yhteiskuntaan juurtuneeseen rakenteelliseen ableismiin herätään vasta ravisteltaessa. 

“Mutta yliopistossa ollaan tiedostavia!” saattaa joku huudahtaa. Oletus toimintakykynormista ohjaa kuitenkin kaikkea toimintaa; sinäkin olet voinut puhua selin kuuroon. Liikkumisen apuvälineitä käyttävä voi päästä luokkaan, mutta jäädä vahingossa ryhmän ulkopuolelle tilan ahtauden vuoksi. Tiedän tapauksen, jossa tilan esteellisyys on “ratkaistu” käskemällä vammainen opiskelemaan itsenäisesti. Läsnäolopakko asettaa tiukkaan paikkaan vammaisen, jolle luennolle pääseminen vaatii logistisen ketjun sujumista. Avustaja täytyy saada töihin, vaikka vuorossa oleva sairastuisi, ja kyydin on tultava kutakuinkin ajoissa. Näistä jälkimmäinen vaikuttaa varsinkin talviaikaan todelliselta onnenkantamoiselta. Vaikka esimerkiksi Tampereen yliopistossa mahdollisuudesta yksilöllisiin opiskelujärjestelyihin kerrotaan selvästi (toisin kuin joissain muissa oppilaitoksissa), on asiantuntijan kanssa tehty paperi vain suositus. On osaltaan opettajasta kiinni, kuinka hyvin yksilöllisiä tarpeita huomioidaan ja tuetaan.  

Bileet ovat tärkeä osa opiskelijakulttuuria, mutta liian usein tapahtumat järjestetään esteellisissä tiloissa joko budjetin tai tietämättömyyden vuoksi. Vammainen jää ulkopuolelle.  
Korkeakoulumaailma ei ole vapaa ableismista. Jokainen meistä on joko tahtomattaan tai tahallisesti sortunut syrjintään, myös minä itse. Olennaista on kysyä, mitä voi tehdä ableismin purkamiseksi. Ota selvää ableismin eri muodoista. Kuuntele vähemmistöjä ja pyri toimimaan oppimasi mukaan. Vaadi tapahtumien järjestämistä esteettömissä tiloissa. Ole liittolainen hetkissä, jolloin vammainen kertoo tulleensa syrjityksi. 

Kirjoittaja on aktivisti.