Vedonlyöntiä eläimistä – Visiirin toimittaja selvitti, mitä raveissa tapahtuu

Amazing player, Värähdys, Juri Gagarin, Moimoi, Skype, Johan pomppas, Quite a Lover… Silmäilen mielikuvituksellisten nimien listaa ravien käsiohjelmasta, kun seison heinäkuisena iltana Teivon ravikeskuksen yleisön joukossa.

Olemme tulleet kuvaajan kanssa paikalle selvittämään, mitä raveissa tapahtuu ja pääseekö totolla tienaamaan. Vaikka raviradasta puhutaan yleisesti totopeleissä Tampereen Teivona, sijaitsee ravikeskus todellisuudessa naapurikaupunki Ylöjärven puolella.

Bussista jäätyämme kuvaaja huomaa hevoskuljetuksille varatun risteyksen kohdalla tien varteen pysäköidyn pakettiauton, jonka katolla on kennoittain kananmunia. Auton vieressä lojuu kasa porkkanasäkkejä.

Suuntaamme kuvaajan kanssa kohti autoa. Auton etupenkillä istuu mies, joka kertoo kiertävänsä raveja myymässä tuotteitaan. Mika Roslund on tullut Raumalta kauppaamaan raviväelle kananmunia, porkkanoita ja pellavarouhetta.

Kennollinen eli 30 kappaletta munia maksaa kuusi euroa. Porkkanoiden kilohinta on 70 senttiä, jos tästä nappaa 10 kilon säkin mukaansa.

Roslund kertoo poikkeavansa säännöllisesti raveissa kauppaamassa tuotteitaan.

“Kierrän jonkun verran raveissa myymässä. Välillä kauppa käy hyvin ja välillä huonommin”, Roslund kertoo.

Kun olemme selvittäneet tiemme ravinkävijöiden keskuuteen, selitän nopeasti raveja tuntemattomalle kuvaajalle, miten hevoskisat toimivat. Hevoset juoksevat kilometrin mittaista rataa ympäri ja ensimmäisenä voittolinjan ylittänyt hevonen voittaa. Juoksevat hevoset on jaettu rodun perusteella kylmäverisiin ja lämminverisiin.

Tänään ravataan 11 lähtöä, joissa voittosummat vaihtelevat 1 500 eurosta 3 000 euroon.

Kylmäverisiä ravureja Suomessa edustaa yleisimmin kotimainen suomenhevosemme, joita juoksee vuosittain raveissa noin 3 000. Lämminveriset voivat puolestaan olla rodultaan amerikkalaisia, ranskalaisia tai venäläisiä ravureita.

Tänään ravataan 11 lähtöä, joissa voittosummat vaihtelevat 1 500 eurosta 3 000 euroon. Tulkkaan käsiohjelmasta ilmoitettuja tietoja kuvaajalle. Jokaisesta hevosesta on ilmoitettu muun muassa ikä, omistaja, kengitystilanne, edellisen ja kuluvan vuoden lähtöjen määrä, hevosen juoksema ennätys ja edellisten viiden lähdön tulos. Kaikesta tästä tiedosta pitäisi päätellä, kannattaako hevosen puolesta lyödä vetoa.

Veikkauskohteena eläimet

Muista vedonlyöntikohteista ravit poikkeavat siinä, että raveissa vedonlyönnin kohteena ovat eläimet. Raviurheilu on Suomessa ainoa eläinvälitteinen laji, josta voi lyödä vetoa Veikkauksen kautta.

Eläinten käyttäminen urheilun tai viihteen välineenä on noussut julkiseen keskusteluun myös Suomessa.

Pariisin olympialaisten alla uutisoitiin Iso-Britannian olympiaratsastaja Charlotte Dujardinin vetäytyvän kisoista sen jälkeen, kun julkisuuteen nousi video, jossa Dujardin ruoskii kouluttamaansa hevosta. Tokion olympialaissa nykyaikaisessa viisiottelussa nousi kohu, kun saksalainen Annika Schleu löi kilpailuhevosta useita kertoja raipalla.

Hetken näytti siltä, että laji poistuu kokonaan olympiaohjelmasta, mutta laji sai pitää olympiapaikkansa, kun esteratsastus päätettiin korvata ihmisten esteradalla. Esteratsastus oli viimeistä kertaa olympialaisissa osana lajia Pariisin olympialaisissa. Seuraavissa olympialaisissa esteistä selviydytään ilman hevosia.

Eläinten käyttäminen urheilun tai viihteen välineenä on noussut julkiseen keskusteluun myös Suomessa.

Hevosalan ja raviurheilun kattojärjestö Suomen Hippoksen laatimissa ravikilpailusäännöissä on kielletty ”kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen” sekä ”liian kovakourainen käsittely ja kouluttaminen”. Eläinlääkäri Kati Tuomola tutki väitöskirjaansa varten 261 ravihevosen suut, ja 84 prosentilla hevosta löytyi kuolaimien aiheuttamia mustelmia tai haavoja.

Teivon markkinoinnista ja tapahtumista vastaava Emma Willman sanoo Visiirille, että hevosten hyvinvointi on kaikille raviurheilun parissa toimiville erittäin tärkeää.

“Raveissa on aina paikalla eläinlääkäri, joka tarkkailee hevosia. Jos esimerkiksi lähdön jälkeen hevosessa on kovan rasituksen merkkejä, tarkistaa eläinlääkäri hevosen kunnon. Eläinlääkäri tekee myös satunnaisesti valituille hevosille hyvinvointitarkastuksia”, Willman sanoo.

Totista totoa

Pari lähtöä seurattuamme päätämme kuvaajan kanssa tutustua katsomorakennukseen paremmin. Totohalli muistuttaa etäisesti laivaterminaalia, ja pitkien tiskien takana henkilökunta on valmis ottamaan kävijöiden vedot vastaan. Vanha pariskunta tutkii hallin televisiorykelmää kiinnostuneesti, kun ruuduissa vilkkuvat eri teksti-tv-sivut. Osa ruuduista on pimeänä tai ruudussa oleva teksti ilmoittaa yhteyden olevan poikki.

Lehdistön edustajina päätämme kuvaajan kanssa katsastaa lehdistöhuoneen tilanteen. Huoneessa on käsidesipullo ja neljä muovituolia, jotka ovat silmämääräisellä radiohiiliajoituksella peräisin 1970-luvulta. Viereisen omistajienhuoneen puolella näyttää olevan useampi nahkasohva.

Puolen litran Karhu kustantaa 8,60 euroa ja siideri 8 euroa. Kalja näyttää uppoavan kävijöihin tasaiseen tahtiin.

Suuntaamme kuvaajan kanssa pelihallin viereiseen ravintolaan hankkimaan murkinaa. Tilaan itselleni ranskalaisannoksen, josta pulitan viisi euroa. Kuvaaja valitsee 6,60 euroa maksavan ja jännittävästi nimetyn rehukorin. Se paljastuu annokseksi porkkana- ja kurkkusiivuja aurajuustodipillä. Kuvaajan mukaan porkkana on hyvää, mutta kurkku vaikuttaa nahistuneelta.

Silmäilemme ravikeskuksen pubin tarjonnan. Puolen litran Karhu kustantaa 8,60 euroa ja siideri 8 euroa. Kalja näyttää uppoavan kävijöihin tasaiseen tahtiin.

Koska kuvaajalta löytyy Veikkaus-kortti, testaamme totopelaamista. Homma uhkaa hyytyä heti pelikuponkiin, koska pitäisi osata päättää, pelaammeko voittajaa, kaksaria, troikkaa vai päivän paria.

Onneksi apuun rientää pari kokeneempaa totoajaa. Markuksi itsensä esittelevä herra täyttää kuponkimme silmänräpäyksessä ja pääsemme tototiskille viime tipassa. Saamme pelitositteet, joissa yhdessä veikataan maaliin tulevaksi hevoset numeroilla 2 ja 9, ja toisessa hevoset 2 ja 10. Siirrymme radan varteen seuraamaan lähtöä ja suunnittelemaan, mitä teemme suurilla voitoillamme.

Muutamaa minuuttia myöhemmin unelmamme ovat valuneet raviradan hiekkaan. Voittajaksi kiilaa hevonen numerolla 5. Hevonen numero 2 tuli kyllä toiseksi, mutta Grace Evon kakkostila ei tuota meille sentin senttiä. Kuvaaja kokee kuitenkin häviön hetkellä oivalluksen.

“Nyt ymmärrän tämän viehätyksen, koska heti haluan pelata uudestaan”, hän sanoo.

Jätämme silti pelaamisen osaavammille. Haluan tietää, pääseekö ravihevosen omistaja voitolle. Marssin omistajien huoneeseen, jossa sohvilla istuskelee viisi hevosen omistajaa. Kukaan ei suostu haastatteluun, mutta turisemme hetken raveista. Omistajat myöntävät, että ravielämää tehdään rakkaudesta lajiin, eikä sillä välttämättä plussalle pääse.

Kyselen samalla vinkkejä siitä, miten totopelaamisen voi aloittaa nollista. Omistajien mukaan kannattaa aloittaa pienistä panoksista eikä laittaa koko opintolainaa kerralla peliin.

Ravit jossain joka lauantai

Suomen pääravirata Vermo sijaitsee Helsingissä, ja Suomessa toimii Teivon lisäksi 17 ympäri vuoden käytössä olevaa maakuntarataa, joista pohjoisin löytyy Rovaniemeltä. Lisäksi maassa on 24 kesärataa.

Ravitoimintaa rahoittaa Hippos, joka tukee muun muassa maakuntaratojen toimintaa ja rahoittaa ravikilpailujen palkinnot. Hippoksen rahoitus tulee puolestaan maa- ja metsätalousministeriöltä, ja rahoitus on vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.

Raveista pelattavasta totosta tulee valtiolle vuosittain noin 60 miljoonan euron tulot. Kauramoottoreiden ympärillä pyörivät siis kymmenien miljoonien eurojen rahavirrat.

Yritimme kuvaajan kanssa arvioida, kuinka paljon kävijöitä on arki-iltana Teivossa. Emma Willman kertoo myöhemmin Visiirille, että Visiirin vierailemissa raveissa oli 676 kävijää.

“Teivossa järjestetään ravit lähes joka tiistai, ja viidet lauantairavit tänä vuonna. Yhteensä Teivossa ravataan vuosittain 38 ravit”, Willman kertoo.

Hänen mukaansa lauantairavit ovat maassa suosittuja, ja Suomessa järjestetään joka lauantai ravit, joissa on jokin isompi lähtö.

“Joihinkin lähtöihin järjestetään karsinta. Teivon vierailunne aikana oli lähtöjä, jotka olivat karsintoja elokuussa juostavaan Tammakriterium-kilpailuun”, Willman selittää.

Raveista pelattavasta totosta tulee valtiolle vuosittain noin 60 miljoonan euron tulot.

Teivon kohtalo vaikutti hetken uhatulta, kun ravikeskuksen siirtoa suunniteltiin pois nykyiseltä paikaltaan. Ylöjärvelle suunniteltu ratikkareitti kulkisi Teivon ohitse, ja alueelle halutaan lisää asutusta.

“Alueen uudessa kaavassa Teivo säilyy nykyisellä paikallaan. Nykyinen katsomorakennus puretaan ja uusi rakennetaan nykyisen takasuoran kohdalle eli toiselle puolelle rataa. Alueelle suunnitellaan uusia asuntoja ja palveluita, ja Teivo hyötyy, kun alueen palvelutaso paranee”, Willman sanoo.

Teivossa on ravien lisäksi muuta toimintaa. Ravikeskuksen yhteydessä toimii hevosten hoitoon erikoistunut Hevosklinikka, ja vuonna 2021 Teivossa alkoi ravikoulu. Willmanin mukaan se on ollut suosittu lasten ja nuorten keskuudessa.

“Ravikoulu toimii samalla tavalla kuin ratsastuskoulu, eli siellä opetetaan kaikkea hevosen hoidosta raviohjastamiseen”.

Lisäksi Teivo tarjoaa erilaisia elämyspalveluita, kuten kokouspalveluita ja elämyspäiviä esimerkiksi yrityksille tai kaveriporukoille.

“Raviohjastajan päivänä pääsee muun muassa tutustumaan talleihin ja mukaan kärryille osaavan ohjastajan kanssa”, Willman kuvailee.

Ajatonta tunnelmaa

Ravikeskuksen tunnelmassa on samanlaista ajattomuuden henkeä kuin Ruotsin-laivoissa. Itämeren aaltojen sijaan ikkunoista ja näytöistä näkyy hevosia ja aika tuntuu hidastuvan.

Jatkamme ravirakennuksen koluamista ja päädymme muutamien portaiden jälkeen istumakatsomon puolelle. Korkeakattoisesta tilasta avautuu kiinteistönvälittäjäkielellä ”hulppea” näkymä raviradalle. Istumakatsomon puolella on oma tototiski sekä tarjoilut. Täällä raveja voi seurata syöden ja juoden omassa seurueessaan.

Ylöjärvellä asuvat sisarukset Neea ja Jutta Mikola olivat tulleet raveihin vapaalippujen turvin.

“Sain työnantajaltani Tampereen kaupungilta liput ja tultiin viettämään tänne aikaa. Olemme aikaisemminkin käyneet Teivossa raveissa”, Neea Mikola kertoo.

Tiedusteltuani mahdollisista tototienesteistä Mikolat myöntävät olevansa plussan puolella.

“Sinulla taitaa olla melkein satanen voittoa”, Jutta huomauttaa Neealle.

Mikolat kehuivat ruokatarjontaa.

“Siivet olivat tosi hyviä!”

Yhytämme pelihallin puolelta kaksi nuorta miestä uppoutuneena Toto-lehteen. Teemu ja Ville kertovat tulevansa ”pohjoisesta” ja pelaavansa totoa useamman kerran viikossa.

Teivoon he olivat lähteneet hetken mielijohteesta.

“Välillä tulee lähdettyä vähän pidemmälle raveihin. Katson kyllä raveja kotonakin, mutta käyn aika usein raveissa paikan päällä”, Teemu kertoo.

Molemmat neuvovat, että aloittelevan totoajan kannattaa aloittaa maltilta.

“Toto vaatii jonkun verran tietoa, joten kannattaa seurata raveja hetken ennen kuin alkaa pelaamaan enemmän”, Ville opastaa.

Raviradan reunalla kiinnitämme kuvaajan kanssa kahden vanhemman herran huomion. He tiedustelevat, edustammeko kenties Aamulehteä vai paikallista Ylöjärven Uutisia. Tiedustelen itse puolestani heiltä, mikä näissä raveissa niin viehättää. Toinen herroista kertoo nähneensä tuhansia lähtöjä, ja raveihin häntä vetää kerta toisensa perään pelin jännitys.

Kuin pisteenä hänen lauseelleen viereisellä terassilla alkaa hevosten loppukirin ratkettua huuto ja tuuletus. Uusi voittaja on saatu radalla ja katsomossa.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Veikkaus.fi -sivustoa, Hippos.fi -sivustoa sekä Kati Tuomolan väitöskirjaa ”Bit-related Lesions and Risk Factors in Competing Trotters and Event Horses”.

RAVIKESKUS TEIVO
» Rata rakennettu 1976 ja katsomorakennus 1978
» Teivoon paasee Keskustorilta busseilla 80, 81 ja 82
» Opiskelija-alennus pääsylipuista. Arkiraveissa opiskelijalippu 7 euroa (norm. 10 e) ja lauantairaveissa opiskelijalippu 10 euroa (norm. 15 e).