Pääkirjoitus: Kaverivaali ei ole kirosana

Tänä syksynä käydään ainakin kahdet tärkeät vaalit, joita käsittelemme myös tässä lehdessä.

Maailmanpoliittisesti yksi vuoden merkittävimmistä tapahtumista ovat Yhdysvaltojen presidentinvaalit, jotka käydään marraskuussa. Artikkelimme Meemivaalit (s. 14) pohtii, voiko Tiktok-hype nousta jopa ratkaisevaan asemaan vaaleissa, vai onko brat-huuma vain tyypillistä internetin vouhotusta.

Paikallispoliittisesti merkittävä asia ovat ylioppilaskunnan edustajistovaalit, vaikka aiempien vuosien äänestysprosenttien valossa ne eivät vaikuta kiinnostavan kovin monia. Vaaliuurnille asti on läksinyt viime vuosina noin 30 prosenttia opiskelijakunnasta.

Ylioppilaskunnan toiminta ei ole mitä tahansa järjestöaktiivien pöhinää ja puuhastelua. Siitä säädetään yliopistolaissa (46 §), jonka mukaan itsehallinnollisen ylioppilaskunnan tarkoituksena on muun muassa edistää opiskelijoiden yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Konkretiaa tähän lakikieleen saat lukemalla jutun edarin perusasioista tämän lehden sivulta 8.

Kun äänestysprosentti laahaa matalalla, on perusteltua kysyä, kuinka demokraattista on, että kourallinen kavereiden ääniä riittää nostamaan riviopiskelijan vallankahvaan. Ylioppilaskunta itsekin myöntää, että edustajistovaalit ovat perinteisesti olleet kaverivaalit. Moni äänestää ystävää tai vaikkapa tuttua omasta ainejärjestöstä.

Kaverivaaleja voi kuitenkin katsoa myös toisesta kulmasta. Yliopisto on suhteellisen pieni ja suljettu yhteisö, ja on luonnollista, että pienessä yhteisössä vaaliehdokas valitaan tuttuuden perusteella. Pienen kunnan kuntavaaleissakin moni varmasti äänestäisi tuttua naapurin Marjattaa. Edarivaaleissa olisi jopa eräänlainen epäonnistuminen, jos ehdokkaista ei löytyisi yhtäkään tuttua – silloinhan ehdokasasettelu ei olisi tavoittanut riittävästi eri aloja ja ryhmittymiä yliopistosta.

Edustajistovaaleissa kannattaa kuitenkin käydä tekemässä esimerkiksi TREYn vaalikone, jotta voi varmistua siitä, ajaako tuttu Marjatta varmasti omien arvojesi mukaisia asioita.

Ylioppilaskunnan toiminta ei ole mitä tahansa järjestöaktiivien pöhinää ja puuhastelua.

Äänestysprosentin nostamiseksi kaverivaaleissa tarvitsisi siis saada riittävästi ehdokkaita, jotta yhteisö aktivoituisi äänestämään heitä. Kysyin tämän lehden vaalijuttua tehdessä TREYn vaalikoordinaattorilta, tarvitseeko ehdolle asettuakseen ymmärtää jostakin jotakin. Koordinaattori huomautti, että tämä yhteisö koostuu yliopistossa opiskelevista ihmisistä, joten jo lähtökohtaisesti me olemme ihan fiksua porukkaa.

Edustajistossa toimiminen ei vaadi vankkaa substanssiosaamista esimerkiksi hallinnosta tai taloudesta, vaan eri alojen ja erilaisten opiskelijoiden edustetuksi tuleminen on itsessään tärkeää.

Jos olet tästä eri mieltä ja muut ovat mielestäsi idiootteja, voit siinäkin tapauksessa asettua itse ehdolle ja siunata tulevaa edustajistoa osaamisellasi. Ehdokasilmoittautuminen on auki syyskuun 29. päivään asti.