YTHS on Valviran valvonnassa, koska se on rikkonut lakia vuosia – ongelmia sekä hoitojonoissa että toimintamalleissa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on ollut Valviran valvonnassa yli kahden vuoden ajan.

Visiirin saamien asiakirjojen mukaan valvonta aloitettiin, koska YTHS rikkoi vuosien ajan lakia hoitoon pääsyssä sekä yhteydensaannissa. Valvonta jatkuu edelleen.

Valvira aloitti valvonnan kesäkuussa 2022, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto toi Valviran tietoon, että YTHS:n hoitoon pääsyn seurantatiedoissa ja ajanvarausten takaisinsoitoissa oli ollut puutteita.

Ongelmat ovat jatkuneet myös valvonnan aikana, vaikka YTHS on pyrkinyt korjaamaan tilannetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avoimen seurantadatan mukaan esimerkiksi YTHS:n keskisellä alueella hoitoon pääsyssä on kestänyt tänä vuonna keskimäärin pidempään kuin viime vuonna.

Kerromme tässä jutussa opiskelijoiden terveydenhoidon ongelmista YTHS:n, Valviran sekä niistä kärsineen Tampereen yliopiston opiskelijan Lauran näkökulmista.

Pohjanoteeraus

Yksi YTHS:n ongelmista kärsinyt opiskelija on Laura. Hän haki YTHS:stä apua epäilemäänsä keskittymishäiriöön syyskuussa 2022.

”Minulla on ollut huonoja kokemuksia terveydenhoidon kanssa, mutta sanoisin että tämä on pohjanoteeraus”, hän sanoo.

Laura esiintyy tässä jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden takia. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa ja Visiiri on vahvistanut hänen kertomansa asiat hoito- ja muista asiakirjoista.

YTHS:n toimittamassa vastineessa myönnetään, että Lauran hoitoon pääsy oli venynyt laittoman pitkäksi.

Syyskuun 2022 ensimmäisen yhteydenoton jälkeen Laura sai takaisinsoiton, jossa hänelle kerrottiin, että jonot neuropsykiatrisen kehityshäiriön hoitoon ovat hyvin pitkät. Hänet asetettiin jonoon, ja hänelle kerrottiin, että hoitoon pääsee keväällä 2023.

Laura teki tilanteestaan muistutuksen YTHS:lle tammikuussa 2023, koska oli turhautunut asian pitkittymiseen. Muistutus on kantelua lievempi keino, jolla potilas voi pyytää ratkaisua tai lisätietoa hänen hoitoaan koskevaan ongelmaan.

YTHS:n toimittamassa vastineessa myönnetään, että Lauran hoitoon pääsy oli venynyt laittoman pitkäksi. Vastineessa kuitenkin vedotaan siihen, että YTHS:llä ei ole resursseja ratkaista tilannetta.

Lauran tietoihin tehtiin lopulta helmikuussa 2023 kirjaus, jonka mukaan hänen diagnosointinsa ja hoitonsa tulee siirtää Pirkanmaan hyvinvointialueen eli Pirhan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Lauran tapaus luokiteltiin liian haastavaksi YTHS:lle hänen mielenterveysongelmiensa takia.

”Helmi-maaliskuun taitteessa minulle ilmaantui teksti Kantaan, että yhden lääkärin pitäisi tehdä minulle lähete. Siitä alkoi sitten uusi seikkailu”, hän sanoo.

Valvonnassa löytynyt ongelmia

Valviran ryhmäpäällikkö Kirsti Tolosen mukaan virasto valvoo organisaatiovalvonnassa koko organisaatiota, ei yksittäistä ammatinharjoittajaa.

”Pyydämme selvityksiä kysymyksiin, mitä meillä on herännyt”, hän kuvailee prosessia.

YTHS:n toiminnassa kysymykset koskivat hänen mukaansa hoitoon pääsyn toteutumista sekä välitöntä yhteydensaantia. Viime vuoden syyskuussa tiukentuneen lain mukaan perusterveydenhuollossa pitää päästä hoitoon 14 vuorokauden ja suunterveydessä neljän kuukauden sisällä.

Ennen lakimuutosta aikarajat olivat kolme ja kuusi kuukautta.

Valviran syyskuussa 2023 antaman päätöksen mukaan ”Valvira toteaa, etteivät välitön yhteydensaanti ja kiireettömään hoitoon pääsy aina toteudu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä lain edellyttämällä tavalla.”

Välitön yhteydensaanti tarkoittaa sitä, että terveydenhoidon palveluntarjoajaan pitää pystyä saamaan yhteys. Tämä voi tarkoittaa sähköistä asiointia, puhelinsoittoa tai paikan päälle menemistä.

Takaisinsoittopalvelujen osalta välittömän yhteydensaannin vaatimus tarkoittaa, että yhteydenotto pitää tulla saman päivän aikana. Tämä ei YTHS:n tapauksessa aina toteutunut.

Virasto antoi YTHS:lle asiassa huomautuksen, mikä on Tolosen mukaan kolmanneksi ankarin keino, jolla Valvira voi yrittää vaikuttaa palveluntarjoajan toimintaan. Lisäksi Valvira käytti lievempää keinoa, eli kiinnitti YTHS:n huomion henkilöstön riittävyyteen sekä siihen, että YTHS on vastuussa alihankkijoiden potilaille tarjoamista palveluista.

”Ei ollut mitään käsitystä, kuinka kauan siinä menee”

Lauraa pyydettiin toimittamaan Pirhan lähetettä varten vanhoja terveystietojaan, jotta diagnosointi voitaisiin tehdä. Hän keräsi listan paikoista, joissa tietoja voi olla. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan Lauraa pyydettiin toimittamaan tiedot itse.

Lain mukaan lähete olisi pitänyt tehdä viiden vuorokauden kuluessa tarpeen ilmenemisestä. Lauran tapauksessa lähetteen saamiseen meni yli kahdeksan kuukautta.

Pian tämän jälkeen Lauran perheenjäsen teki itsemurhan. Laura pyysi apua tietojen hankkimiseen, mutta ei aluksi saanut sitä.

”Laitoin viestin, että minulla on tosi huono elämäntilanne, on nämä tarkkaavaisuusoireet ja pää leviää. Että tämä tilanne on ihan hirveä. Sieltä tuli vastauksena vain, että sinun pitää nyt tilata ne tiedot.”

Laura otti YTHS:ään yhteyttä vielä toisen kerran ja sai puhelimessa tukea asiakirjojen etsimiseen. Hän toimitti tarpeeksi tietoja ja sai lähetteen Pirhan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kesäkuussa 2023.

Lain mukaan lähete olisi pitänyt tehdä viiden vuorokauden kuluessa tarpeen ilmenemisestä. Lauran tapauksessa lähetteen saamiseen meni yli kahdeksan kuukautta.

Laura teki hoidostaan kantelun Valviralle lokakuussa 2023. Kanteluun annetussa päätöksessä Valvira totesi maaliskuussa 2024, että Lauralle ei ”kerrottu potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti, milloin hän pääsisi hoitoon.” Päätöksen mukaan myöskään erikoissairaanhoitoon ohjaus ei toteutunut lain edellyttämällä tavalla.

”En oikein osaa kuvitella sitä epätoivon määrää, mikä minulla silloin oli. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka kauan siinä ajan järjestämisessä menee.”

Laura oli aikonut tehdä kanditutkielmansa loppuun kevään aikana. Suunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi, koska hän ei pystynyt suorittamaan opintojaan surun ja läheteasian aiheuttaman huolen takia.

”Minulla oli itsetuhoisia ajatuksia siitä, että tämä ei tule koskaan paranemaan ja olen ihan jumissa tämän asian kanssa. Minulla on ollut Kelan psykoterapia ja kävin siellä tuossa vaiheessa. Jos minulla ei olisi ollut sitä, en tiedä, mitä vittua olisin tehnyt.”

Laiton toimintamalli

Myös Valviran organisaatiovalvonnassa kävi ilmi, että YTHS:n toimintamallit olivat osittain lainvastaisia. Ongelmia oli hoitoon pääsyn aikarajojen lisäksi erityisesti ajanvarauslupien kanssa.

Valvonta-aikana YTHS:llä oli käytössä järjestelmä, jossa hoidontarpeen arvioinnin jälkeen potilaalle annettiin lupa ajanvarauksen tekemiseen.

”Tämä ei meidän näkemyksemme mukaan toteutunut lain mukaisesti, koska lain mukaan potilaan pitäisi saada tietää se aika, milloin hänen asiaansa aletaan hoitamaan”, sanoo Valviran Tolonen.

”Voi olla, että kun kehitetään uusia toimintamalleja, käy niin, että palveluntarjoaja päätyy erilaiseen tulkintaan kuin valvontaviranomaiset.”

YTHS kertoi vuonna 2022 Valviralle antamassaan selvityksessä, että potilaalle varataan aina hoitoaika sekä annetaan ajanvarauslupa. Valviran mukaan ”potilasasiakirjojen perusteella potilaalle oli annettu yleensä vain ajanvarauslupa, ei varsinaista aikaa.”

Tolonen ei ole kuullut, että muualla olisi ollut käytössä samanlaista järjestelmää. Hänen mukaansa lainsäädäntö tässä asiassa on yksiselitteinen, ja aika on aina ilmoitettava.

”Voi olla, että kun kehitetään uusia toimintamalleja, käy niin, että palveluntarjoaja päätyy erilaiseen tulkintaan kuin valvontaviranomaiset.”

YTHS kehittää toimintaansa

YTHS on kehittänyt toimintaansa jo pitkään ratkaistakseen Valviran löytämiä ja Lauran kohtaamia ongelmia.

”Teemme parhaamme sen eteen, että opiskelijat voivat luottaa meihin”, sanoo YTHS:n keskisen alueen aluejohtaja Reetaleena Hietala.

Hänen mukaansa YTHS:ssä on siirrytty suoraviivaisempaan malliin, jossa opiskelija saa yhteydenoton jälkeen joko omahoito-ohjeet tai ajanvarauksen terveydenhuollon ammattilaiselle. Hietalan mukaan myös tarkkaavaisuushäiriöiden hoitoa on kehitetty ottamalla käyttöön verkkolomakkeita, joiden avulla saadaan karsittua pois opiskelijat, jotka eivät tarvitse hoitoa.

YTHS toimitti tämän vuoden tammikuussa Valviran selvityspyyntöön vastauksen, jossa se esittelee toteutettuja ja suunniteltuja parannuksia palveluihinsa. Hietalan mainitsemien uudistusten lisäksi YTHS on esimerkiksi hankkinut lisätyövoimaa hoidontarpeen arviointiin sekä kehittänyt viestintäänsä.

Hietalan mukaan keskisen alueen henkilöstöresurssit ovat olleet täytettynä ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. Opiskelijamäärän ja palvelujen kysynnän kasvu tekee hoitotakuuseen pääsemisestä kuitenkin vaikeaa.

”Esimerkiksi yleislääkärin vastaanoton käyntimäärät ovat edellisvuotta korkeammalla tasolla. Olemme tehneet enemmän vastaanottoja, mutta silti on haasteita hoitoon pääsyn toteutumisessa.”

Hietala ei halua kommentoida Lauran tapausta koska ei tunne sen yksityiskohtia. Hän korostaa, että tarkkaavaisuushäiriöiden hoidossa on tärkeää, että käytössä on kattavat tiedot hoitohistoriasta.

”Oireiden ilmenemistä kartoitetaan varhaiskasvatuksen, koulun, aiemman terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojen kautta. Näihin YTHS:n ammattilaisilla ei ole pääsyä, ja siksi dokumentit tulee kerätä itse.”

Koska YTHS ei tarjoa erikoissairaanhoitoa, se ei ole voinut toteuttaa Lauran diagnosointia ja hoitoa. Ennen hoidon alkamista Pirhalla Laura on kuitenkin YTHS:n vastuulla. Hietalan mukaan keinot ovat tällaisessa tilanteessa vähissä.

”Tietenkin ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä siihen yksikköön mihin jonottaa ja tiedustella sitä aikaa. Sittenhän valvova viranomainen on myös sitä varten, jos ei saa sitä palvelua mikä itselle kuuluu. En oikein muuta keksi.”

Ongelmana resurssit

Kehitystyö on Hietalan mukaan tuonut helpotusta, mutta kaikkia ongelmia ei ole ratkaistu.

THL:n avoimesta tilastopalvelusta selviää, että YTHS keskisen tilanne on edellisvuotta huonompi. Yli 90 vuorokautta hoitoon pääsyä odottaneita oli elokuun loppuun mennessä 74, kun koko viime vuoden aikana vastaavia hoitotakuun ylityksiä oli vain 12.

Hietalan mukaan kyse on resursseista.

”Kun ottaa huomioon kustannusten, opiskelijamäärän ja palvelukysynnän kasvun, niin kyllähän perusrahoitus on vaikea saada riittämään.”

YTHS myöntää Valviralle tammikuun vastauksessaan, että ”kiireettömään hoitoon pääsy 14 vuorokaudessa tai lääkärin jatkohoitoon pääsy 7 vuorokaudessa ei toteudu hoitotakuulain mukaisesti millään maantieteellisellä tasolla.”

”Kyllähän perusrahoitus on vaikea saada riittämään.”

Noin neljännes opiskelijaterveydenhoidon rahoituksesta tulee opiskelijoiden maksamista terveydenhoitomaksuista. Loput kolme neljännestä tulevat valtiolta. YTHS haki tälle vuodelle Kelalta rahoitusta 98,4 miljoonaa euroa, mutta sai vain 89,9 miljoonaa.

Hietala on toiveikas siitä, että valtionrahoituksen määrää nostettaisiin ensi vuodeksi.

Valvonta jatkuu

Laura päätyi lopulta hakemaan hoitoa tarkkaavaisuushäiriöönsä yksityiseltä lääkäriasemalta. Hän sai diagnoosin ja lääkityksen tämän vuoden tammikuussa.

Hän on yhä Pirhan jonossa.

Pirhan sairaalapalvelujen psykiatrian vs. toimialuejohtaja Aino Mattilan mukaan jonot neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ovat hyvin pitkät, eikä yli vuoden jonotus ole harvinaista.

”Ei kenenkään pitäisi olla sellaisessa jonossa. Tämä tilanne ei ole ollenkaan sellainen, mikä sen pitäisi olla.”

Mattilan mukaan ongelmia on sekä resursseissa että hoidon porrastuksessa. Hänen mukaansa hyvinvointialueella ei ole ylimääräistä rahaa jonojen purkamiseen, mutta Pirhassa selvitetään muun muassa, voisiko jonossa olevia hoitaa myös muualla kuin erikoissairaanhoidossa.

Laura sai keväällä tehtyä kanditutkielmansa loppuun. Hän ei usko, että se olisi ollut mahdollista ilman oikeaa lääkitystä.

”Jos minulla ei olisi ollut mahdollisuutta yksityiseen, olisin edelleen ilman hoitoa ja diagnoosia, ja tässä on mennyt kaksi vuotta.”

Laura kertoo olevansa itsekin pienituloinen, mutta sai katettua diagnosoinnin kulut säästöillään. Hän on pohtinut, mitä käy heille, joilla ei ole samaa mahdollisuutta.

”Vaikka moni asia on mennyt pieleen kohdallani, niin minulla on sattunut olemaan asioita, jotka ovat suojanneet turvaverkkona. Miten sitten ihmiset, joilla ei ole Kelan terapiaa tai rahaa mennä yksityiselle?”

Valviran Tolosen mukaan YTHS:n valvontaa jatketaan edelleen. Hallitus on kaavaillut hoitotakuulainsäädäntöön muutoksia, joiden toteutuessa kiireettömään hoitoon pitäisi päästä kolmessa ja suunterveyden hoitoon kuudessa kuukaudessa.

”Olemme kuulolla, että millaista muutosta siellä on tulossa ja pohdimme, millaista valvontaa meidän on järkevää toteuttaa loppuvuoden aikana.”

Valvira on tietoinen terveydenhoidon resurssiongelmista, mutta viranomaisena se ei voi ottaa valvonnassaan huomioon sitä, millä tasolla resurssit ovat. Lain mukaan täytyy toimia aina, Tolonen sanoo.

”Lakeihin me emme voi vaikuttaa, mutta sitten kääntyy katse lain laatijoihin.”

MITÄ TEHDÄ, JOS OLET TYYTYMÄTÖN SAAMAASI HOITOON?

1. Keskustele asiasta hoitoa antaneen ammattilaisen, hänen esihenkilönsä tai potilasasiavastaavan kanssa.
2. Jos keskustelusta ei ole apua, voit tehdä muistutuksen hoitopaikan vastaavalle johtajalle.
3. Julkisesta terveydenhuollosta voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon. YTHS:stä kantelu tehdään Valviraan.
4. Jos asia ei ratkea muilla toimenpiteillä ja olet edelleen tyytymätön, voit tehdä hakemuksen hallinto-oikeudelle, jossa asia käsitellään hallintoriita-asiana.

Lähde: eu-terveydenhoito.fi