TREYn yhdenvertaisuuskysely: lähes puolet opiskelijoista ei koe kuuluvansa minkään opiskelijajärjestön yhteisöön

TREY on julkaissut yhdenvertaisuuskyselynsä tulokset. Tuloksista selviää, että 44 prosenttia opiskelijoista ei koe kuuluvansa minkään opiskelijajärjestön sosiaaliseen ryhmään. Määrä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin aiemmassa, vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä.

”Tuo on asia mistä olemme tosi huolissamme, ja olimme jo edellisen kyselyn kohdalla”, sanoo TREYn sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Kaipia.

Kaipian mukaan tulos on monen ongelman summa. Tilanteeseen vaikuttavat hänen mukaansa korona-ajan kaiut, yliopistolle saapuvien fuksien tavoittamisen haasteet sekä yhteiskunnan muutokset.

Aine- ja muut opiskelijaa lähellä olevat järjestöt tekevät Kaipian mukaan tärkeintä työtä siinä, että opiskelijat pääsisivät osaksi yliopistoyhteisöä. Viime vuosina järjestöjen on kuitenkin ollut aiempaa vaikeampaa saada uusia tekijöitä mukaan, jotta toiminta voisi jatkua.

”Opintoaikojen rajaaminen, toimeentulon heikennykset ja kaikki nämä päätökset vaikuttavat opiskelijoiden elämäntilanteeseen ja siihen, onko jaksamista lähteä mukaan järjestötoimintaan.”

Noin viidennes on havainnut häirintää

Yliopistolla häirintää, syrjintää tai kiusaamista kokeneiden ja havainneiden määrä pysyi suunnilleen samana verrattuna aiempaan kyselyyn. Häirintää on kokenut noin 14 prosenttia vastaajista, mikä oli myös vuoden 2021 kyselyn tulos. Häirintää havainneiden määrä oli 22 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2021.

Raportissa kerrotaan, että yleisimmät syyt syrjintään liittyivät sukupuoleen ja sen ilmaisuun. Lisäksi avoimissa vastauksissa nostettiin esiin ableismin, seksuaalisen suuntautumisen ja uskonnon perusteella tapahtuvaa syrjintää.

Monessa yhdenvertaisuuskyselyn vastauksessa oli muutosta parempaan suuntaan. 87 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että opetus on tasa-arvoista ja yhdenvertaista, ja opintosuoritusten arvioinnin osalta tätä mieltä oli noin 88 prosenttia. Opetuksen osalta nousua oli kahdeksan ja arvioinnin osalta seitsemän prosenttiyksikköä.

Kaipian mukaan tulosten parantumiseen saattaa vaikuttaa koronan aiheuttaman etäopiskelun vaikutus aiemmassa kyselyssä.

Kyselyn vastaajat näkivät myös ylioppilaskunnan toiminnan aiempaa yhdenvertaisempana. Silti erityisesti TREYtä koskevissa vastauksissa korostui niiden vastaajien osuus, jotka eivät osanneet vastata väittämiin.

TREYn tapahtumien ja toiminnan yhdenvertaisuutta koskevassa kysymyksessä 32 prosenttia vastaajista ei ollut samaa tai eri mieltä väittämän kanssa. TREYn tapahtumien esteettömyydessä ja saavutettavuudessa osuus oli 40,5 prosenttia.

Vaikka epävarmojen osuus on selvässä laskussa verrattuna vuoden 2021 kyselyyn, Kaipian mukaan tulokset kertovat siitä, että opiskelijat eivät osallistu TREYn toimintaan eivätkä he tunne ylioppilaskuntaansa.

”Kyllähän tuo on selkeä viesti meille, että työtä on tehtävänä.”

Sekä yliopiston tilojen esteettömyydessä että verkko- ja opetusmateriaalien sekä sähköisten järjestelmien saavutettavuudessa oli kehitystä parempaan suuntaan.

Avoimista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että yliopiston tilat eivät ole esteettömiä. Vastaajat kaipasivat esimerkiksi lisää sähköovia pyörätuolin käyttäjille sekä selkeämpää tietoa esteettömistä kulkureiteistä.

Kaipian mukaan TREY on käynyt asiasta keskusteluja yliopiston kanssa jo vuoden 2021 kyselyn samansuuntaisten vastausten perusteelta.

”Yksi haaste on, että tiloja päivitetään pidemmässä syklissä kuin mitä vaikka näitä kyselyitä tehdään. Olemme pyytäneet, että jos tehdään remontteja, niin nämä asiat otettaisiin huomioon.”

Tiedon saavutettavuuden saralla avoimissa vastauksissa nousi esiin muun muassa Sisu, joka tuottaa opiskelijoille edelleen ongelmia.

”Se näyttäisi tavallaan hiljentämiseltä meidän puoleltamme”

Kyselyn rakenteeseen tehtiin joitain uudistuksia, joiden takia kaikki kysymykset eivät olleet vertailukelpoisia. Esimerkiksi alkoholinkäytön osalta kysyttiin tarkemmin sitä, kohtaavatko alkoholia muita enemmän tai vähemmän käyttävät henkilöt erilaista kohtelua kuin muut.

Kaipian mukaan alkoholinkäyttöön liittyvistä tuloksista teki kiinnostavan se, että molemmat ryhmät näyttävät kohtaavan yhtä paljon erilaista kohtelua kuin muut. Hänen mukaansa vastauksista kävi ilmi, että sekä muita vähemmän että enemmän juovia henkilöitä saatetaan karttaa tapahtumissa.

”Samankaltaisuuksia oli, mutta vähemmän juovien vastauksissa korostui juomiseen painostaminen tai alkoholista kieltäytymisen kyseenalaistaminen, kun taas enemmän juovat kohtaavat paheksuntaa.”

Aiemmassa kyselyssä selvitettiin yhdellä väittämällä sitä, miten eri tavalla alkoholia käyttäviin suhtauduttiin.

Kyselyssä nousi Kaipian mukaan uutena ilmiönä esiin myös noin viiden vastaajan ryhmä, jotka kokivat, että oikeistolaisesti ja konservatiivisesti ajattelevat kohtaavat yliopistoyhteisössä syrjintää ja että yliopistolla on liian paljon esillä vasemmistolainen ja liberaali ajattelu.

Hänen mukaansa vastauksissa ei noussut konkreettisia esimerkkejä oikeistolaisten syrjinnästä. TREYssä haluttiin kuitenkin nostaa asia esille raportin yhteenveto-osioon.

”Se näyttäisi tavallaan hiljentämiseltä meidän puoleltamme, jos emme kertoisi, että meidän yliopistoyhteisössämme on tällaista ajattelua.”

Kyselyyn vastasi noin 640 opiskelijaa. Määrä oli noin 200 vastausta pienempi kuin vuoden 2021 kyselyssä. Vastaajia oli kaikista tiedekunnista, ja 55 prosenttia ilmoitti olevansa naisia, 33 prosenttia miehiä, 5 prosenttia ei halunnut määritellä sukupuoltaan ja 4 prosenttia vastasi ”muu”.

Taustatietoja lukuun ottamatta vastaajat saivat valita vapaasti, mihin kysymyksiin he vastasivat.

Oikaisu 16.10. kello 14.56: Korjattu, että 44 prosenttia opiskelijoista ei koe kuuluvansa minkään opiskelijajärjestön sosiaaliseen ryhmään, ei 56 prosenttia, kuten jutussa aiemmin luki. Korjattu myös jutun otsikkoa: määrä on lähes puolet, ei yli puolet.