Ampukaa! – Visiiri vieraili naisten suosimalla ammuntakurssilla
Visiiri opetteli pistooliammunnan alkeita ammunnan peruskurssilla. Maanpuolustuskoulutus MPK:n mukaan Venäjän hyökkäyssota on lisännyt naisten hakeutumista maanpuolustustoimintaan.
Teksti ja kuvat: Eeva Valtokari
Alavutelaisella ampumaradalla kokoontuu syksyisenä sunnuntaina ryhmä, jota ei demografisesti näytä yhdistävän mikään tietty tekijä. Nelisenkymmentä ihmistä istuu aamukasteesta huurteisella penkillä allekirjoittaen lomakkeita. Erilliselle lapulle tulee kirjata omat terveystiedot. Paperia säilytetään kurssipäivän ajan takin vasemmassa taskussa.
Vahinkoja tapahtuu harvoin, mutta kerran MPK:n kurssille osallistunut reserviläinen on ampunut itseään jalkaan koteloidessaan pistoolia, kertoo Maanpuolustuskoulutus MPK:n ammunnan peruskurssia vetävä koulutuspäällikkö Juhani Alkio. Sotilaseläkettään viettävä Alkio on ollut toiminnassa mukana vuodesta 2003.
Kohta meillä on iso vastuu paitsi itsestämme, myös muista läsnäolijoista. Ammumme tänään oikeilla aseilla, osa ensimmäistä kertaa. Ryhmä jakautuu kahteen, kun kivääriampujat lähtevät omalle radalleen. Me jäljelle jääneet yhdeksäntoista kurssilaista tutustumme tänään pistooliin.
MPK:n kurssien suosio on kasvussa, ja kurssilaisista yhä suurempi osa on naisia. Kuluvan vuoden aikana kurssilaisista naisia on ollut noin 22 prosenttia. Alkio kertoo, että hänen kouluttamallaan kurssilla oli ensimmäistä kertaa enemmän naisia kuin miehiä kesällä 2023. Sekin oli ammunnan peruskurssi.
Miksi naiset haluavat oppia ampumaan?
Pohdimme vastausta kasslerpihvien ja perunoiden äärellä. 35 euron kurssimaksuun kuuluu lounas, joka nautitaan aamupäivän harjoittelun jälkeen Alavuden paikallisessa. Puolustusministeriön valtionavulla katetaan kurssimaksun ylittävät kustannukset kuten MPK:n ammunnassa tarvittavat välineet, esimerkiksi patruunat.
Alavutelaiset ystävykset Jaana Mäkynen ja Sirpa Soukka kertovat yleisen turvattomuuden tunteen olevan painavin syy oppia aseen käsittelyä. Tuija Peräinen taas tavoittelee aselupaa.
Pistoolia harrastamisvälineeksi haikaileva Peräinen on mukana myös Maanpuolustusnaisten liiton toiminnassa, jopa käynnistämässä jäsenjärjestöä kotikunnallaan Virroilla. Peräinen kertoo, että Venäjän hyökkäyssota on toiminut muille naisille kannustimena liittyä yhdistykseen.
Maanpuolustuskoulutuksen kursseille osallistui vuonna 2022 nainen 143 prosenttia edellisvuotta useammin. Koronapandemia vaikutti yhä 2021 MPK:n toimintaan, joten nousu on ylikorostunut. MPK:n mukaan vertailukelpoista dataa ei ole saatavilla aiemmilta vuosilta, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaikenlainen koulutuskysyntä kasvoi ”räjähdysmäisesti”. MPK tarjoaa kursseja maastossa selviytymisestä Moodle-kursseihin. Jos vuoden 2024 loppupuolella luvut seuraavat alkuvuotta, naisia osallistuu kursseille 16 462 kertaa – 12 prosenttia edellisvuotta useammin.
Vaikka hyökkäyssota näkyy osallistujamäärissä, kouluttajana Alkio muistaa kurssilaisen maininneen hyökkäyssodan syynä kouluttautua vain kahdesti. Alkion näkemyksen mukaan naisia tuo kursseille kokeilunhalu ja sanan leviäminen. Nopeimmillaan suositut ammuntakurssit täyttyvät tunneissa.
Ammunnan perusteita voi harjoitella myös vain naisille suunnatuilla MPK:n kursseilla .
”Joskus naiset tuntuvat empivän, koska luulevat miesten olevan jotenkin edellä. Se ei pidä missään nimessä paikkaansa. Eikä tämä ole niin vaikeaa”, pohtii Alkio, joka kokee naisille suunnattujen kurssien voivan madaltaa kynnystä osallistua.
Alkukurssin puhdistamme ja kokoamme aseita. Pistooli on yllättävän kevyt ja yksinkertainen. Kaikkea aseeseen tarttumisesta ammunta-asentoon harjoitellaan tyhjällä aseella usean toiston ajan.
Aktiivisille naisille toiveissa rekisteri
Kasaamme maalitaulumme nurmialueen reunalle. Sitten nidomme pahville kaksi valkoista paperia.
Ne edustavat päätä ja alavatsaa, jonne vihollisen luotiliivi ei varmaankaan yltäisi.
Sekä Nea Niemi että Anni Hartikainen ovat saapuneet kurssille itsekseen. Miksi he haluavat opetella ampumaan pistoolilla?
”Oppiakseni uuden taidon ja kehittääkseni itseäni”, kertoo armeijassa ja metsässä aseita käsitellyt Hartikainen.
Nidomme pahville kaksi valkoista paperia. Ne edustavat päätä ja alavatsaa, jonne vihollisen luotiliivi ei varmaankaan yltäisi.
Onko taustalla mitään isänmaallista?
”Varmaan vähän sekä että. Kun maailmantilanne on mitä on, ei tästä taidosta haittaakaan ole.”
Niemi on ampunut aikaisemmin lähinnä armeijassa, mutta käynyt sodan alkamisen jälkeen MPK:n kursseilla. Hän ampuu tänään pistoolilla ensimmäistä kertaa ja aikoo käydä syksyllä myös kivääriammunnan peruskurssilla.
Kävi MPK:n koulutuksissa kuinka paljon tahansa, ei reservin ulkopuolinen saisi Puolustusvoimilta asetta poikkeustilassakaan. Kursseille osallistumisesta jää silti MPK:n järjestelmään merkintä.
Tämänpäiväinen pistooliammunnan kurssi on SOTVA-kurssi eli sotilaallista valmiutta palveleva koulutus, mutta kurssille voi osallistua myös ilman armeijataustaa. MPK järjestää Puolustusvoimien ohjaamana myös ainoastaan reserviläisille suunnattuja SOTVA-kursseja. Peruskurssit ovat yleensä avoimia kelle tahansa 18 vuotta täyttäneelle.
Maanpuolustusjärjestöt kuten MPK ja esimerkiksi Naisten valmiusliitto haluaisivat ottaa käyttöön rekisterin, joka pitäisi kirjaa aktiivisista ja motivoituneista vapaaehtoisista. He voisivat tukea viranomaisia häiriö- ja poikkeusolossa. Rekisterin avulla koulutuksia voisi lisäksi täsmentää, liitot perustelevat.
Naisten valmiusliiton viestintä- ja järjestöpäällikkö Suvi Aksela kertoo, että rekisteri on monimutkainen ja hitaasti etenevä kokonaisuus.
”On edelleen auki, mikä taho ottaisi vastuuta, mutta asiasta on nyt kirjaus hallitusohjelmassa”
Ammuntakurssilla ei tarvitse ajatella itse
Kurssilaisten on aika ladata tutuksi tullut Glock 17 yhdeksän millimetrin patruunoilla. Lippaaseen sellaisia mahtuu seitsemäntoista. Ammunnanjohtaja, maanviljelijä ja MPK:n vapaaehtoinen kouluttaja Jari Viertola huutaa käskyn ja me teemme rivissä liikkeitä kuin huutosakki. Protokolla on tuttu lataamattomalla aseella harjoittelusta.
Kymmenisen kurssia vuodessa vetävä Viertola on huomannut ammuntakurssien suosion kasvaneen erityisesti naisten parissa. Yhä useampi osallistuu ilman armeijapohjaa, hän kertoo.
Isokyröläisen kouluttajan ääni kantaa kauas tämän ojentaessa sekä vapaaehtoisia että kurssilaisia, jos nämä erehtyvät sooloilemaan, kuten laittamaan aseen lippaaseen ilman erillistä käskyä. Kuri on selkeästi turvallisuuskysymys. Meno on silti rennompaa kuin armeijassa, Viertola lupaa. ”Täällä on helppoa, jos tekee mitä käsketään”.
”Ampukaa!”
Laukeava ase potkaisee yllättävän paljon. Vierustoverien aseista lentävät hylsyt säikäyttävät ensikertalaisia. Ammunta on tähän asti ollut tekniikan oppitunti ja muistuttanut urheilua. Maalitauluun papereilla hahmoteltu ihminen vakavoittaa tunnelmaa.
Kurssilainen Jaana Mäkynen ampuu oikeista laukauksista vain ensimmäiset. Kun lopulta minäkin vaihdan pistoolin kameraan ja jään pois ampujien rivistä, jaamme ajatuksia kurssin sisällöstä. Mäkyselle sopisi paremmin yksilöllisempi opetus, tämä pohtii. Hän osallistuisi mielellään uudestaan eri aseella.
”Nopeaan tahtiin etenevä koulutus ja paineen sieto kovassa paukutuksessa rupesi pelottamaan.”
Tilanne rivissä oli kieltämättä ensikertalaiselle jännittävä. Olin itsekin helpottunut syystä lopettaa ammunta. Seuraamme sivusta, kuinka muut oppivat päivän kuluessa käsittelemään pistoolia itsevarmasti.
Viertolan kotikunnalta kurssipaikalle on tunnin matka ja kurssipäivä kestää noin seitsemän tuntia.
”Mitä sitä ei tekis isänmaan eteen, tykkään olla kehittämässä vapaaehtoista maanpuolustusta”, Viertola pohtii harrastustaan.
Piikkejä myös reservistä eroamisessa
MPK:n naisten ja nuorten koulutuspäällikkö Satu Virtanen selittäisi naismäärän kasvua kahdelta kulmalta; tarpeella kehittää varautumis- ja turvallisuustaitoja sekä maanpuolustusjärjestöjen saaman mediatilan kasvulla. Kurssilaisten kanssa keskustellessa esille on noussut herännyt tarve olla aktiivinen toimija kokonaismaanpuolustuksen parissa ”vallitsevassa maailmantilanteessa”.
Suvi Aksela kertoo Naisten valmiusliiton saaneen juuri hyökkäyssodan alettua runsaasti yhteydenottoja.
”Yleensä ensimmäinen kysymys oli, kuinka voin olla avuksi. Suomalaiset naiset haluavat olla aktiivisia toimijoita, jotka pystyvät huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä haluavat kantaa kortensa kekoon.”
Maanpuolustusrintamalla on havaittavissa liikehdintää moneen suuntaan.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi helmikuussa Kyrönmaa-lehdelle etsivänsä keinoja estääkseen reservistä eroamisen. Niin Venäjän hyökkäys kuin Häkkäsen kommentti sai aikaan piikin reservistä eroamiseen.
Vaikka Venäjän hyökkäyssota sai ihmisiä liikkeelle, näyttäytyy sota kurssilla käydyissä keskusteluissa eräänä osana laajempaa kokemusta. Viime vuodet ovat olleet niin yllättäviä, että aina voi tapahtua mitä tahansa.