Uusi muslimiopiskelijoiden järjestö pyrkii integroimaan muslimimaista tulevia opiskelijoita – islam näkyy erityisesti kahdessa asiassa
Moni kansainvälinen opiskelija saapuu Suomeen muslimienemmistöisistä maista. Kysyimme uuden Tuni Muslim Association TUMAn hallituslaisilta, millaista heidän toimintansa on ja millaisena he näkevät muslimien aseman yliopistolla.
Teksti: Pihla Leppänen
Kuvat: Juuso Pikkarainen ja TUMA
You can also read this article in English here!
Tampereen korkeakoulujen muslimiopiskelijat ovat perustaneet viime vuoden aikana uuden muslimiopiskelijoiden järjestön. Sen toiminta lähti liikkeelle viime maaliskuussa järjestetystä iftarista, paaston katkaisuateriasta. Tuni Muslim Associationin eli TUMAn viestintävastaava Fatma Kunduracı kertoo halunneensa alun perin kokoontua ystäviensä kanssa iftarille. Ystäväporukka alkoi kuitenkin pohtia, voisiko tapahtuman järjestää kaikille yliopiston muslimiopiskelijoille.
”Aloimme ottamaan yhteyttä ihmisiin. Saimme koottua ryhmään niin paljon ihmisiä, että järjestäminen onnistui. Iftar oli hyvä tapahtuma, ja sen jälkeen aloimme pohtia, että voisimme järjestää lisää tapahtumia yhdessä muslimeina”, Kunduracı kertoo toiminnan alkuvaiheista.
Virallisesti Tuni Muslim Association TUMA perustettiin viime elokuussa, ja Tampereen ylioppilaskunta TREY antoi sille yhdistysaseman lokakuussa. Visiirin kyselyyn vastanneista ylioppilaskunnista muslimien järjestäytynyttä toimintaa on myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYYn, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY:n, LUT-yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYYn piirissä.
Myös muiden yliopistojen opiskelijoiden muslimijärjestöjen ja -kerhojen toiminta on alkanut pääasiassa 2010- ja 2020-luvuilla.
Mukana eniten teekkareita
TUMAn tavoitteena on auttaa kansainvälisiä opiskelijoita sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuoda muslimeita lähemmäksi toisiaan.
”Nykyään Suomeen tulee paljon kansainvälisiä opiskelijoita, joista suurin osa saapuu muslimimaista. Olimmepa sitten Pakistanista, Turkista tai Intiasta, meillä on yhteisiä juhlapyhiä ja kulttuurisia yhtäläisyyksiä”, TUMAn hyvinvointivastaava Muhammad Zain Abid toteaa.
”Kun maahanmuuttaja saapuu täysin uuteen kulttuuriin, voi hän olla hämmentynyt. Haluamme kertoa, ettei oman maan kulttuuria tarvitse heittää täysin pois, vaan eri kulttuurien täytyy elää rinnakkain”
Tampereen yliopiston opiskelijapalveluista ei osattu suoraan varmistaa, tuleeko suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista muslimienemmistöisistä maista. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita saapui Tampereen yliopistoon vuonna 2024 eniten Pakistanista, Bangladeshista, Vietnamista, Iranista ja Kiinasta. Pakistanissa, Bangladeshissa ja Iranissa valtaosa väestöstä on muslimeita.
Kysyntää muslimien toiminnalle vaikuttaa olevan: syksyllä järjestetyssä muslimiopiskelijoiden tervetulotapahtumassa osallistujia oli yli 150. Vaikka toiminta on täysin englanninkielistä ja suunnattua erityisesti maahanmuuttaneille, on mukana myös suomenkielisiä. Hallituksessa jäseniä on Algeriasta, Pakistanista, Turkista sekä Suomesta, ja tapahtumissa osallistujia on ollut jopa 16 eri maasta.
Eri kulttuurien sopeuttaminen yhteen onkin järjestön toiminnassa keskeistä.
”Kun maahanmuuttaja saapuu täysin uuteen kulttuuriin, voi hän olla hämmentynyt. Haluamme kertoa, ettei oman maan kulttuuria tarvitse heittää täysin pois, vaan eri kulttuurien täytyy elää rinnakkain”, Kunduracı painottaa.
Moni kansainvälinen opiskelija tulee Suomeen opiskelemaan tekniikan aloja, ja niinpä TUMAnkin toiminta on painottunut Hervantaan, vaikka jäseniä on kaikilta kampuksilta. Rekisteröityneitä jäseniä järjestöllä on 70–80, mutta Telegram-ryhmässä on mukana yli 350 jäsentä, joista kaikki eivät kuitenkaan opiskele korkeakouluyhteisössä. Tavallinen tapahtuma, kuten lautapeli-ilta, kerää tyypillisesti viitisenkymmentä osallistujaa.
Uraohjausta ja juhlapyhien viettoa
TUMAn toisena tavoitteena on uraohjauksen tarjoaminen muslimeille.
”Voimme pyytää esimerkiksi jotakuta maahanmuuttajataustaista Suomessa työskentelevää pitämään meille luennon siitä, miten valmistautua työelämään ja löytää parempia työmahdollisuuksia Suomessa”, Abid kertoo.
Uraohjausta on suunnitelmissa pitää eri aloihin liittyen, ja järjestämisessä auttaa, että TUMAn jäseniksi pääsevät opiskelijoiden lisäksi myös korkeakouluyhteisön henkilökunnan jäsenet sekä alumnit.
Muu toiminta on rennompaa: vuoden aikana on järjestetty esimerkiksi retkeilytapahtuma ja lautapeli-ilta. Suunnitelmissa on yhteistyötapahtuma kansainvälisen teekkarikillan INTOn, kanssa. Keskeistä on myös edellisvuonna aloitettu yhteinen ramadanin ja sen päätösjuhla eidin vietto.
”Ystäviensä ja perheidensä kanssa eidiä aiemmin viettäneet muslimit pohtivat, mitä he tekevät täällä, kun ovat yksin. Kun järjestimme eidin, he olivat todella iloisia ja näkivät tapahtuman tärkeänä aloitteena, sillä he eivät olisi juhlineet yksin”, Kunduracı kertoo yhteisten juhlapyhien viettämisen merkityksestä.
Tapahtumat ovat alkoholittomia ja ruoka on halalia
Järjestön toiminta ei ole kytköksissä mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, vaikka tavoitteena on muslimien tuominen yhteen. Hallituslaisten mukaan toiminta on muuten samankaltaista kuin muidenkin opiskelijajärjestöjen, mutta tietyissä asioissa islam näkyy selvästi.
”Kaksi keskeistä asiaa, joissa islam vaikuttaa toimintaamme, ovat halal-ruoka ja alkoholittomuus”, Abid toteaa.
”Ehkä yksi ravintola voisi yhtenä päivänä tarjota halal-kanaa tai -naudanlihaa, jotta ihmiset voisivat syödä kampuksella, eikä heidän tarvitsisi tuoda ruokaa kotoa tai mennä kotiin kokkaamaan”
Järjestö on myös alkanut keräämään nimiä adressiin, jonka tavoitteena on saada korkeakouluyhteisön ravintoloihin halal-lihavaihtoehtoja. Allekirjoituksia adressilla on järjestön mukaan hiukan yli 100.
”Ehkä yksi ravintola voisi yhtenä päivänä tarjota halal-kanaa tai -naudanlihaa, jotta ihmiset voisivat syödä kampuksella, eikä heidän tarvitsisi tuoda ruokaa kotoa tai mennä kotiin kokkaamaan”, Abid toivoo.
Muslimit syövät Abidin mukaan yliopistolla kasvis- tai kalavaihtoehtoja, mutta liha-aterian saamiseksi moni lähtee myös kotiin kokkaamaan kesken opiskelupäivän, mikä voi viedä kahdesta kolmeen tuntia puolen tunnin yliopistolla syömisen sijaan.
”Olemme osa yhteisöä, mutta sopeutamme oman toimintamme kulttuuriimme ja arvoihimme. Mielestäni se on monikulttuurisuutta”
Lisäksi islamin kulttuurinen vaikutus näkyy TUMAn toiminnassa: järjestöllä on kaksi hyvinvointivastaavaa, joista toinen on mies ja toinen nainen.
”Idea on, että jos naisilla on jokin ongelma, heidän ehkä mukavampi tulla puhumaan toiselle naiselle, mikä on kulttuurinen asia muslimimaissa”, Abid kertoo.
Tähän mennessä toiminta on kuitenkin ollut yhteistä miehille sekä naisille. Hyvinvointivastaavat myös hoitavat ja selvittävät asioita yhdessä.
Asema opiskelijayhteisössä koetaan hyväksi
Alkoholi ei kuulu islamiin, mutta eri ainejärjestöjen tapahtumissa ja toiminnassa se on usein suuressa roolissa. Abid kertoo kuitenkin esimerkiksi toimineensa ainejärjestönsä Tampereen Rakentajakilta TARAKIn tuutorina ja tietävänsä useita muitakin omissa ainejärjestöissään tuutoreina toimineita muslimeita.
”Olemme osa yhteisöä, mutta sopeutamme oman toimintamme kulttuuriimme ja arvoihimme. Mielestäni se on monikulttuurisuutta”, toteaa Abid.
Myös TUMAn toimintaan ovat tervetulleita osallistumaan muutkin kuin muslimit. Tapahtumissa aiemmin mukana olleet ei-muslimit ovat Abidin mukaan nauttineet yhdessäolosta ja uuden kulttuurin kokemisesta.
”Jokainen on tervetullut, kunhan on kunnioittava ja haluaa olla mukana”, Kunduracı tiivistää.