Visiiri perkasi puolueiden aluevaaliohjelmat – näihin asioihin opiskelijan kannattaa kiinnittää huomiota 

Suomessa käydään huhtikuussa historialliset tuplavaalit, kun kunta- ja aluevaalit järjestetään yhtä aikaa. Vaaleilla valitaan päättäjät kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin sekä hyvinvointialueiden johtoon.  

Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta aluevaalit eivät ole välttämättä kaikkein yksinkertaisin kokonaisuus.  

Aluevaltuustoissa päätetään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla järjestetään. Aluevaaleissa puolueet hakevat ääniä ehkä ensisijaisesti muualta kuin korkeakouluopiskelijoilta, sillä opiskelijoiden terveydenhuolto hoidetaan yhä pääosin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kautta, eivätkä hyvinvointialueet päätä YTHS:n palveluista tai resursseista.  

FAKTA 

Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13.4.

Aluevaaleissa päätetään hyvinvointialueen aluevaltuuston kokoonpanosta. Pirkanmaalla aluevaltuustossa istuu 79 aluevaltuutettua. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös pelastuspalvelut kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle. 

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta. Hyvinvointialue päättää itse, miten rahat käytetään. 

Aluevaaleissa äänestetään violettia äänestyslipuketta käyttämällä. Kuntavaalien äänestyslippu on väriltään valkoinen. 

Aluevaaliohjelmissa opiskelijat loistavat poissaolollaan 

Visiiri luki läpi kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton, KD:n ja RKP:n ja Liike Nytin aluevaaliohjelmat. Kaikki puolueet eivät tätä kirjoittaessa olleet vielä julkaisseet hyvinvointialuekohtaisia ohjelmiaan, joten jutussa on käsitelty myös puolueiden yleisiä aluevaaliohjelmia.  

Vaikka YTHS vastaa opiskelijoiden terveydenhuollosta, osa korkeakouluopiskelijoiden tarvitsemista terveyspalveluista, kuten päivystyspalvelut ja osa erikoislääkäri- ja mielenterveyspalveluista, tuotetaan julkisessa terveydenhuollossa. Myös ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen on pääosin hyvinvointialueiden vastuulla.  

Korkeakouluopiskelijoita Visiirin lukemissa aluevaaliohjelmissa ei juuri mainittu. Vaaleissa on silti esillä monta korkeakouluopiskelijan elämään vaikuttavaa asiaa. Kokosimme tähän juttuun niistä keskeisimmät. 

Lisää resursseja mielenterveyspalveluihin 

Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Aluevaaliohjelmien perusteella nuorten mielenterveys on myös puolueiden asialistalla tavalla tai toisella. 

Kaikki puolueet ovat varsin yksimielisiä siitä, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta on hyvinvointialueilla lisättävä. Ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja nuorille suunnattuja mielenterveyspalveluita pidetään erityisen tärkeinä. 

Perussuomalaisten mukaan “Suomessa vallitsee suoranainen mielenterveysongelmien epidemia varsinkin nuoressa väestössä.” Ratkaisuksi perussuomalaiset ehdottaa matalan kynnyksen palveluita oppilaitoksiin. Ohjelmasta ei selviä, koskeeko tämä myös korkeakouluja.  

Myös kokoomus, KD ja RKP peräänkuuluttavat matalan kynnyksen apua ja mielenterveyspalveluiden nopeaa saatavuutta. Keskusta haluaa tuoda suurimpien kaupunkien kauppakeskuksiin eräänlaisia walk-in -päivystyksiä, “mistä saa kohdennetusti tietoa alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista.” 

Vihreät lupaa parantaa Pirkanmaan hyvinvointialueella lasten, nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluita “vastaamaan nykyistä palvelutarvetta.” Erikseen ei mainita, miten palveluita aiotaan käytännössä kehittää. Puolue ehdottaa, että hyvinvointialueilla kokeiltaisiin mielenterveysambulanssia. Pirkanmaalla palvelua on jo pilotoitu. 

Vasemmistoliitto ja vihreät perustaisivat jokaiselle hyvinvointialueelle oman itsemurhien ehkäisykeskuksen. Vasemmistoliiton toiveissa on, että hyvinvointialueet laatisivat “mielenterveys- ja päihdehoitosuunnitelman, joka sisältää myös eri riippuvuuksien hoidon.” Myös SDP ja vihreät poistaisivat mielenterveyspalveluiden päihteettömyysvaatimuksen.  

Uusi hoitotakuu jakaa opiskelijat kahteen kerrokseen 

Perusterveydenhuollon hoitotakuu piteni tammikuun alusta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Se tarkoittaa, että lain mukaan hoitoon on siis päästävä kolmen kuukauden sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Muutos ei koske alle 23-vuotiaita. 

Suun terveydenhuollossa vastaanotolle on päästävä kuuden kuukauden kuluttua yhteydenotosta. Alle 23-vuotiailla vastaava aika on puolet lyhyempi eli kolme kuukautta. 

YTHS:n mukaan muita nopeampi hoitoonpääsy koskee vain noin 25 prosenttia sen palveluiden piiriin kuuluvista opiskelijoista. Loput 75 prosenttia joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä kauemmin.  

14 vuorokauden hoitotakuu tuli voimaan Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella. SDP haluaa säilyttää hyvinvointialueilla kahden viikon hoitotakuun myös muilla kuin alle 23-vuotiailla. Puolueen mielestä “ei ole reilua, että hallitus romuttaa hoitotakuun.”  

Myös vihreät haluaa säilyttää kahden viikon hoitotakuun kaikissa ikäryhmissä. Vasemmistoliitto ja Liike Nyt puolestaan esittävät aluevaaliohjelmassaan, että hyvinvointialueiden pitäisi pyrkiä tarjoamaan kiireetöntä hoitoa kaikille jopa seitsemän vuorokauden kuluessa.  

Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee hoitotakuun pidentämisellä noin sadan miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Hallituspuolue RKP toivoo hoitotakuun muutoksista huolimatta hyvinvointialueiden pyrkivän siihen, että “perusterveydenhuollossa pääsee hoitoon seitsemän vuorokauden kuluessa ja että tämä koskee myös mielenterveyspalveluja.”  

Hoitoon pääsyssä on suuria hyvinvointialuekohtaisia eroja. Siksi hoitotakuu on esillä myös näissä vaaleissa. Lain edellyttämistä hoitoon pääsyn aikarajoista ei kuitenkaan päätetä hyvinvointialueilla, vaan asiasta säädetään terveydenhuoltolaissa.  

Aluevaltuustot tekevät omia ratkaisujaan sen suhteen, miten ne järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueella. Valtuutetut päättävät myös, mihin hyvinvointialueen käytössä olevat resurssit kohdennetaan.  

Korkeakouluopiskelijalle asetelma saattaa vaikuttaa hankalalta, koska hyvinvointialueet eivät päätä YTHS:n toiminnasta. Puolueiden vaalilupaukset hoitotakuusta eivät siis kosketa suoraan YTHS:n palveluita käyttäviä opiskelijoita. Aluevaltuutettujen päätöksillä on silti merkitystä muiden opiskelijalle tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta. 

YTHS:llä ei voi hoitaa kaikkia sairauksia 

Monien pitkäaikaissairauksien seuranta ja esimerkiksi gynekologin vastaanotot sekä suurin osa kirurgisista toimenpiteistä tapahtuvat YTHS:n sijaan julkisessa erikoissairaanhoidossa.  

Pääasiassa perussairaanhoitopalveluita tuottava YTHS ohjaa opiskelijat tarvittaessa erikoissairaanhoidon asiakkaiksi. Erikoissairaanhoidon järjestäminen taas on hyvinvointialueiden vastuulla. 

Erikoissairaanhoidossa jonot ovat tällä hetkellä pitkät. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonotti Pirkanmaalla tammikuun lopussa lähes 14 000 ihmistä, selviää THL:n tilastoista.  

Kokoomus ehdottaa, että erikoissairaanhoidon jonotilastot avattaisiin julkisiksi, ja että potilaalle kerrottaisiin “aina muiden sairaaloiden jonotilanne.” Kokoomuksen mielestä tällöin potilaan voisi ohjata “sairaalaan, jossa jono on lyhyempi”, mikäli potilas tätä toivoo. Myös Liike Nyt haluaa hoitojonot saataville “reaaliaikaisina.” 

Vasemmistoliitto puolestaan haluaa, että “erikoissairaanhoidon palveluita on oltava saatavissa joustavasti muutenkin kuin lähipalveluina sairaalassa.” Puolueen mielestä gynekologin vastaanotolle pitäisi päästä “nykyistä helpommin julkisen terveydenhuollon kautta.” Myös vihreät ja KD haluavat lisätä erikoissairaanhoidon palveluita perusterveydenhuollon toimipisteissä. 

Päivystyspalvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla 

YTHS ei tarjoa lainkaan päivystyksellisiä palveluita. Mikäli hoitoa tarvitsee välittömästi, YTHS:n verkkosivuilla neuvotaan ottamaan yhteyttä oman hyvinvointialueen päivystykseen.  

Päivystysten ongelmista ja ruuhkista on puhuttu politiikassa pitkään. Pirkanmaan hyvinvointialueella on jäljellä enää yksi yöpäivystysyksikkö, Tampereen yliopistollisen sairaalan Acuta. SDP ja keskusta ovat vastustaneet näkyvästi yöpäivystysten lakkautusta. Molemmat tuovat asian esiin myös aluevaaliohjelmissaan.  

Vasemmistoliiton mukaan päivystyspalveluiden ruuhkia voisi vähentää ohjaamalla resursseja vahvemmin perusterveydenhuoltoon, “jotta ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.” 

Kokoomus olisi valmis laajentamaan “sote-keskusten aukioloaikoja iltaisin ja viikonloppuisin.” Puolueen mukaan tämä vähentäisi ruuhkia päivystyksissä. Vihreät haluaa “turvata sosiaali- ja kriisipäivystyksen riittävät resurssit.” 

Perussuomalaiset lähtisi purkamaan ruuhkia hyödyntämällä jo olemassa olevia palveluita, kuten esimerkiksi Päivystysavun puhelinneuvontaa. RKP haluaa, että tarjolla olisi “erilaisia chattien ja puhelinpäivystyksen kaltaisia matalan kynnyksen palveluita.” Liike Nyt ehdottaa, että tekoälyä voitaisiin käyttää yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa. Vihreät panostaisi digipalveluiden esteettömyyteen.  

Myös kiireettömässä hoidossa YTHS palvelee opiskelijoita vain arkipäivisin. Toimipisteet eivät ole auki iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että YTHS:n kiinnioloaikoina opiskelijan täytyy ottaa yhteyttä julkiseen perusterveydenhuoltoon tai käyttää yksityisiä terveyspalveluita.  

Ehkäisy ja elämäntavat kuntoon 

Useimmat puolueet korostavat aluevaaliohjelmissaan terveellisten elämäntapojen merkitystä. Puolueet ovat kovin yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä olisi siirrettävä ennaltaehkäiseviin palveluihin.  

Ajatuksena on, että mitä aikaisemmin vaivaan puututaan perusterveydenhuollossa, sitä epätodennäköisemmin se pääsee kehittymään vaikeammaksi. Tämän taas ajatellaan vähentävän kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta sekä sairaalahoitoa, ja sitä kautta purkavan pitkiä jonoja ja ruuhkia. 

Perussuomalaiset haluaa eroon “uusavuttomuudesta” ja ehdottaa, voisiko tupakoinnin lopettamisesta tai alkoholittomuudesta saada työtulovähennyksiä. Myös lenkillä ja kuntosalilla käymisestä voitaisiin palkita, puolue ehdottaa. Vihreät kannustaa ihmisiä noudattamaan “kestävää kasvipohjaista ruokavaliota.”  

Myös toisenlaista ehkäisyä on aluevaaliohjelmissa tarjolla. Vihreät, RKP ja vasemmistoliitto kannattavat, että hyvinvointialueet tarjoaisivat ilmaiset ehkäisyvälineet kaikille alle 25-vuotiaille. 

Lue lisää: Löytyykö ratkaisu terveydenhuollon pulmiin lääkiksestä?