Löytyykö ratkaisu terveydenhuollon pulmiin lääkiksestä?
Teksti: Roosa Kajander
Kuvitus: Jaakko Leinonen
Visiirin lukemista aluevaaliohjelmista välittyi huoli sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan riittävyydestä. Keskusta ja perussuomalaiset ehdottavat yhdeksi ratkaisuksi lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä.
Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan päätä lääkäreiden koulutusmääristä, vaan sen tekevät yliopistot itsenäisesti. Yliopistot ovat suhtautuneet aloituspaikkojen lisäämiseen nuivasti, koska niiden mukaan resurssit siihen eivät riitä. Jo nyt lääketieteellisen koulutusmääriä on paikoin lisätty, myös Tampereella. Paikkojen lisäämisellä on pyritty ratkomaan lääkäripulaa.
Vaikka aloituspaikoista ei päätetä aluevaaleissa, poliittinen keskustelu lääkärikoulutuksen ympärillä on ollut vilkasta. Päätimme kysyä puolueilta, pitäisikö lääkäreitä kouluttaa lisää.
Visiiri lähetti sähköpostikyselyn kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton, KD:n ja RKP:n ja Liike Nytin piirihallitusten puheenjohtajille. Vastaus saatiin neljältä puolueelta.
Lisää lääkäreitä, opiskelijat töihin julkiselle
Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sami Kymäläisen mielestä lääkäreitä pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän. Hän perustelee kantaansa sillä, että lääkäreistä on julkisella sektorilla pulaa.
Perussuomalaistet linjaa aluevaaliohjelmassaan, että lääketieteen opiskelijoilta “tulee edellyttää valmistumisen jälkeen määräaikaista työskentelyä julkisella sektorilla”, eikä heitä tulisi kouluttaa “kalliiksi keikkalääkäreiksi.”
“Jos julkisella sektorilla ei riitä lääkäreitä, mutta yksityinen sektori on niitä väärällään, jotain on mennyt pahasti pieleen. Työvelvoite on yksi ratkaisuvaihtoehto tähän ongelmaan”, Kymäläinen sanoo.
Myös Pirkanmaan keskustan piirin puheenjohtaja Arto Pirttilahti pitää lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä välttämättömänä. Pirttilahden mukaan aloituspaikkojen lisääminen on tärkeä askel, mutta se ei yksin ratkaise terveydenhuollon lääkärivajetta.
Myös keskusta velvoittaisi lääketieteen opiskelijat harjoitteluihin mieluummin hyvinvointialueen toimipisteille “yksityisten lääkäriasemien sijaan.”
“Ei ole kohtuuton vaatimus, että opiskeluaikana se työ ja harjoittelu, joka tehdään, tehtäisiin julkisella puolella, mikä tukisi Suomen julkisen terveydenhuollon kantokykyä”, Pirttilahti perustelee.
Kaikilla puolueilla ei yhtenäistä kantaa
Kokoomuksen Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Jari Anderssonin mukaan lääkärikoulutuksen pitää voida vastata kysyntään. Hän ei suoraan ota kantaa siihen, pitäisikö opiskelupaikkoja lisätä.
“Tämänhetkinen tilanne ei ole suoraan sidoksissa opiskelupaikkojen lisäämiseen. Osaltaan jatkossa vaikuttaa myös se, mikä on julkisen ja yksityisen suhde, missä määrin voidaan käyttää yksityistä palvelutuotantoa. Pirkanmaalla on sitouduttu julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuuteen.”
Vihreillä ei puolueena ole kantaa lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä. Näin kertoo Visiirille Vihreiden Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Amu Urhonen.
Hänen mukaansa puolue on kuitenkin linjannut, että osaavan henkilökunnan riittävyys on turvattava.
“Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin viime vuonna, koska osaajista on pulaa. Nähtäväksi jää, onko lisäys riittävä. Etenkin alueilla, joilla ei ole lääkärikoulutusta, lääkäripula on yhä suuri.”