Edarin väistyvä puheenjohtaja Adam Zeidan, mikä latisti teekkareiden äänestysinnon?
Teksti ja kuvat: Aapo Laakso
Edustajistovaalit on käyty ja tulos on selvillä. Ja mitä sitä kaunistelemaan, vaalien äänestysprosentti laski vuoden 2018 vaaleista tarkalleen ottaen 8,97 prosenttiyksiköllä ollen nyt 29,94. TREYn asettamasta 40 prosentin tavoitteesta jäätiin paljon.
Äänet ovat tietysti nimettömiä, mutta tuloksen perusteella voi päätellä, miltä kampukselta äänestysintoa löytyi paljon, mistä vähemmän.
Kauppi: Medisiinarien kannatus on kuin jalokaasu: ei reagoi mihinkään. Liiton paikkamäärä pysyi samana jo kolmannet vaalit putkeen. Myös äänikuninkuus meni Kauppiin.
Keskusta: Hallintotieteiden ja kasvatustieteiden listat jyräsivät kumpikin kahteen lisäpaikkaan. Poliittisessa vihervasemmistossa valtasuhteet keikahtivat vihreiden eduksi, oikeisto nappasi yhden lisäpaikan.
Hervanta: Perinteisesti Hervannassa äänestysprosentit ovat olleet korkeampia kuin keskustassa. Nyt teekkarilistat kuitenkin menettivät yhteensä 3 paikkaa. On hankala kuvitella, että teekkarit olisivat yhtäkkiä intoutuneet äänestämään aivan muita kuin Hervannan ehdokkaita, sikäli kun uudet paikat menetettiin pääosin keskustakampuksen ainejärjestöihin pohjautuville listoille.
⠀
TREYn edustajiston väistyvä puheenjohtaja ja teekkariaktiivi Adam Zeidan, putosit sitten itsekin edustajistosta.
”No joo, tässä nyt rupeaa näitä vuosiakin olemaan sen verran, että se nyt ei ollut enää niin suuri menetys.”
Oliko se toivottua?
”No ei se toivottua ollut, mutta ei harmita läheskään niin paljoa kuin olisi harmittanut kaksi vuotta sitten.”
Mistä lähtisit etsimään syytä teekkareiden äänestysinnon vähenemiselle?
”Ylipäänsä Hervannassa tilanne on ollut aika vakaa sellaisten riviopiskelijalle tärkeiden asioiden, kuten tilojen suhteen. Voi olla, että vaikuttamista ei siksi ole koettu niin tärkeäksi.
Teekkarit totutusti viettävät myös paljon aikaa kiltahuoneilla ja järjestötiloissa, ja nyt kun kampuksella ei ole voinut olla, eivät vaalit ole olleet niin paljoa opiskelijoiden naamalla. Voi myös olla, että jonkin verran ääniä on siirtynyt myös poliittisille listoille.”
Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli todella kova. Millä TREY pääsee takaisin tilanteeseen, jossa se kiinnostaa opiskelijoita yhtä paljon?
”Ainakin täytyy pohtia, mikä on se väylä, jolla tavoitetaan ei-aktiiviset jäsenet. Se väylä varmasti kulkee aine- ja ammattijärjestöjen kautta. TREYn viestintä on vaikuttavaa, mutta vain niille, jotka se tavoittaa. Siihen, että ihmiset menevät äänestämään ja ovat jotakin mieltä, vaaditaan ensin pohjalle ymmärrys siitä, että mistä pitäisi olla jotakin mieltä.”
Eli pitäisikö TREYn panostaa entistä enemmän jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja sitä kautta vaikuttamiseen?
”Se on ylioppilaskunnan etu, jos järjestöjen kautta saadaan viestittyä jäsenille siitä, mitä korkeammalla päätöksenteossa tapahtuu. TREYn päässä sen tärkeys on hoksattu ja sen eteen pitää tehdä töitä jatkossakin.”
Vieläkö itse meinaat osallistua johonkin järjestötoimintaan?
”On tässä vielä pienempiä jäähdyttelypestejä luvassa. Kyllä me varmasti jotakin hauskaa keksitään. Järjestetään vaikka joku tapahtuma!”