Viimehädässä säädetty koronakevään todistusvalinta käänsi keskiarvot kasvuun
Korona teki viime kevään valintatapauudistuksesta suunniteltua rajumman. Lääkikseen ja psykologiaan valituilla oli keskimäärin jo yli eximian paperit. Ilman matematiikkaa yliopistoon pääsi yhä harvempi.
Teksti: Aapo Laakso
Kuvitus: Pauliina Lindell
Keväällä 2020 toteutettiin muutos, jossa suora todistusvalinta ylioppilasarvosanojen perusteella otettiin laajamittaisesti käyttöön yliopistojen yleisimmäksi opiskelijavalinnan muodoksi.
Valtiolta pääosan rahoituksestaan saavat yliopistot ovat sitoutuneet opetusministeriön kanssa tehdyssä sopimuksessa siihen, että todistusvalinnasta tulee opiskelijavalinnan pääväylä. Tampereella alakohtaisista valintaperusteista, todistusvalinnan prosenttiosuus mukaan lukien, päättävät tekniikan aloja lukuun ottamatta tiedekuntaneuvostot.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan todistusvalinta olisi otettu käyttöön siten, että valtaosaan hakukohteista 51–60 prosenttia hakijoista olisi otettu suoraan todistuksen perusteella. Tekniikan alan yhteisvalinnassa osuus olisi ollut 70 prosenttia.
Tampereella vain muutama ala jäi kokonaan todistuvalinnan ulkopuolelle: arkkitehtuuri, filosofia ja teatterityö. Kasvatusalan hakukohteisiin voi hakea todistusvalinnan kautta, mutta opiskelupaikan saaminen edellyttää myös soveltuvuuskokeiden läpäisyä.
Hoitotieteen koulutus ei myöskään käytä todistusvalintaa, mutta eroaa muista aloista sillä, että opiskelijoilta edellytetään aiempaa terveysalan tutkintoa.
Korona nosti prosentteja
Pitkään valmisteltu uudistus sai kuitenkin vielä keväällä uuden käänteen, kun pääsykokeiden toteutuksia muutettiin koronan vuoksi. Useilla aloilla todistusvalinnan osuutta kasvatettiin: Esimerkiksi tekniikan aloilla osuutta nostettiin 70:stä 80:een, opettajankoulutuksen 1. vaiheessa 60:stä 80:een, lääketieteessä 51:stä 75:een prosenttiin. Iso korotus tehtiin myös bioteknologian ja biolääketieteen koulutusohjelmassa, 51:stä 80 prosenttiin, ja elinikäisen oppimisen koulutusohjelmassa, 40:stä 70 prosenttiin.
Psykologiassa todistusvalinnan osuutta nostettiin 60:stä 70:een prosenttiin. Todistusvalinta avattiin myös muille kuin ensikertalaishakijoille. Lisäksi 23 prosenttia opiskelijoista valittiin lukion psykologian arvosanan perusteella.
Valintakriteereitä muuteltiin kalkkiviivoilla vastoin uudistuksen alkuperäistä ideaa. Tarkoituksena oli, että valintakriteerit pysyisivät suhteellisen muuttumattomina kolmen vuoden jakson kerrallaan. Näin lukion aloittavat voisivat suorittaa koko lukion tietäen, millä aineilla ja arvosanoilla he voivat päästä yliopistoon.
Kaikkiaan keväällä valituista uusista opiskelijoista 60,5 prosenttia (1707 opiskelijaa) valittiin suoraan todistuksella, 35,6 prosenttia (1005 opiskelijaa) pääsykokeella. Loput 111 opiskelijaa pääsivät sisään yhteispisteillä ja muilla valintatavoilla.
Sukupuolijako säilyi
Visiirin toimitus veti Excel-hanskat käteen ja suuntasi Opetushallinnon Vipunen-palveluun etsimään tuoretta tilastotietoa valintatapauudistuksesta. Ja sitähän löytyi.
Kaikkiaan keväällä valituista uusista opiskelijoista 60,5 prosenttia (1707 opiskelijaa) valittiin suoraan todistuksella, 35,6 prosenttia (1005 opiskelijaa) pääsykokeella. Loput 111 opiskelijaa pääsivät sisään yhteispisteillä ja muilla valintatavoilla. Muutos vuodesta 2019 on suuri, sillä vielä silloin yli tuhat opiskelijaa valittiin yhteispisteiden perusteella.
Todistusvalinnan myötä suoraan lukiosta yliopistoon päässeiden osuuden voisi kuvitella nousseen, mutta verrattuna vuosien 2015-2019 keskiarvoon (33,0 %), ei kasvua juurikaan ollut. Tänä vuonna saman kevään ylioppilaita oli 33,9 prosenttia valituista.
Suurta muutosta ei tapahtunut myöskään sukupuolijaossa. Valituista 55 prosenttia oli naisia, mutta tekniikan aloilla miesten osuus oli yli kaksi kolmasosaa. Erittäin miesvaltaisia ovat sähkö-, rakennus-, kone- ja automaatiotekniikka, joissa miesten osuus on yli 80 prosenttia valituista. Vastaavasti humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja kasvatusalat ovat naisvaltaisia, kuten myös esimerkiksi bioteknologia ja arkkitehtuuri.
Yo-tutkinnon oli suorittanut 93,6 prosenttia valituista. Osuus hieman laski aiemmista vuosista. Vastoin ennakkokäsityksiä uudistus ei sulkenut yliopiston ovia ammattikoulutaustaisilta, vaikka todistusvalintaan voi osallistua vain lukiopapereilla. Ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneiden osuus valituista oli edellisten vuosien tasolla.
Keskiarvot nousivat
Tampereen yliopistosta opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden yo-arvosanojen keskiarvo nousi uudistusten myötä. Keskiarvo oli nyt 5,19, kun edeltävien viiden vuoden keskiarvo oli 5,12. Asteikossa kokonaisluvut vastaavat arvosanoja ja 5,00 vastaa magna cum lauden yleisarvosanaa.
Toisin sanoen yliopistoon pääsyyn vaadittiin aiempaa parempia tuloksia, vaikka aloituspaikkoja lisättiin. Aiempiin vuosiin verrattuna uusien opiskelijoiden keskiarvo nousi kaikilla muilla paitsi tekniikan aloilla. Esimerkiksi yhteiskunnallisilla aloilla keskiarvo nousi 0,18:lla, kauppa- ja hallintotieteissä 0,15:lla.
Suurin korotus oli terveys- ja hyvinvointialoilla, joissa keskiarvo nousi 0,21 arvosanalla. Se johtuu pitkälti lääketieteen opiskelijoiden keskiarvoissa tapahtuneesta loikasta: Aiempien vuosien keskiarvo oli 5,72, mutta tänä vuonna paikan vastaanottaneiden keskiarvo oli 6,12. Kasvun voi jäljittää yksiselitteisesti todistusvalinnalla sisään päässeisiin. Heidän yo-keskiarvonsa oli huikea 6,32. Esimerkiksi kuudesta kirjoitetusta aineesta se tarkoittaa kahta laudaturia ja neljää eximiaa. Tämän vuoden pisteraja oli silti mahdollista ylittää rimaa hipoen kuudella eximialla.
Sisään päässeiden keskiarvo nousi reilusti myös psykologiassa. Keskiarvo nousi 5,8:sta 6,11:een. Todistusvalinnalla sisään päässeiden keskiarvo oli 6,26.
Kilpailluimmista aloista puolestaan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa, jossa todistusvalintaa ei otettu käyttöön, paikan vastaanottaneiden keskiarvo jopa laski hieman aiempiin vuosiin verrattuna.
Vaikutuksia seurataan
Valintatapauudistuksen vaikutusten selvitys on vasta alussa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemän tutkimuksen ensimmäistä raporttia odotetaan loppuvuodesta. Yliopiston omaa, tietokantoja ristiin yhdistelevää tietojohtamisjärjestelmää päästiin kunnolla rakentamaan vasta Sisu-uudistuksen jälkeen.
Yliopiston on tarkoitus kerätä dataa, josta pystytään seuraamaan esimerkiksi valintatapojen vaikutusta siihen, kuinka moni opiskelija vaihtaa alaa kesken opintojen. Vastaava opiskelijoita yksilöimätön seurantajärjestelmä oli käytössä TTY:llä ennen yliopistojen yhdistymistä. Ensi kevään todistusvalinnan prosenttiosuudet ovat edelleen kysymysmerkki, eikä tämän kevään korotettuja osuuksia ole julistettu pysyviksi. Kevään 2021 osuudet riippuvat siitä, onnistuuko yliopisto järjestämään valvottavia ja tasapuolisia valintakokeita vallitsevien koronarajoitusten puitteissa.
Juttuun on haastateltu yliopiston opiskelijapalveluiden päällikköä Kaisa Keskitaloa sekä koulutus- ja oppimisyksikön johtajaa Jukka Mäkistä.
Lue kommentti: ”Matematiikan olisi syytä maistua”:Matematiikan arvosanat nousivat yllättävän suureen rooliin todistusvalinnassa.