Kolumni: Missä elämä on?

Ajanlaskumme alussa puhelimessa ei ollut näyttöä, internetin käytöstä laskutettiin minuuttihinnalla ja paljon aikaa tietokoneen ääressä viettävää ihmistä sanottiin nörtiksi. Tietokonenörtti oli jokseenkin säälittävä tyyppi, jolla ei ollut elämää, koska hän puhui ihmisille vain netissä. Kotimaisten kielten keskuksen Riitta Eronen kertoikin Helsingin Sanomissa vuonna 1996, että nörtti polveutuu sanasta nerd ja tarkoittaa tietokoneisiin intohimoisesti suhtautuvaa, mutta muusta elämästä vieraantunutta konefriikkiä.

Nykyään minkään ”muun” erotteleminen online-elämästä on oikeastaan mahdotonta. Melkein kaiken aamusta iltaan voi hoitaa diginä, yliopiston kursseista pizzan tilaamiseen. Syödessään suunsa joutuu vielä avaamaan, mutta sosiaalinen toiminta tuppisuuna on täysin normaalia: voimme hoitaa työasioita sähköpostilla ja pitää perheeseen yhteyttä pikaviestipalveluilla.

Mitä sen ”muun” pitäisi olla? Jos mikään näistä ei ole sitä varsinaista elämää, mitä jää jäljelle?

Voisi väittää, että vasta pandemia on ajanut henkilökohtaiset suhteetkin niin vahvasti verkkovälitteisiksi, mutta se olisi vale. Aloittaessani yliopistossa vuonna 2019 tapasin uudet toverini ensimmäistä kertaa Facebookissa.

Viisitoista vuotta sitten nuoria kiellettiin kertomasta netissä koskaan oikeaa nimeään tai asuinpaikkaansa, saati laittamasta sinne kuvaansa, sitä kun ei saa netistä koskaan pois. Tänään joku voisi tägätä tuon kiellon haudan sijainnin Instagramiin ja Tiktok tulla tanssimaan sen päällä. Harvalla on enää erikseen nettipersoonallisuutta ja sen takana ”muuta” elämäänsä elävää oikeaa ihmistä, vaan netissä lähtökohtaisesti ollaan olemassa omalla nimellä ja naamalla. Itseä saatetaan jopa tehdä tarkoituksellisesti tunnetuksi netissä ja sometilien kiillottamiseen käyttää huomattavasti aikaa. Friikin leiman sijasta se saattaa poikia vaikka työpaikan.

Kun internet-yhteydettömästä elämästä on tullut erillinen aktiviteetti, jota uskaliaimmat harrastavat paastojen ja retriittien muodossa, on nörtin määritelmä vanhentunut. Nyt vuorostaan digiaikaa huonosti ymmärtävien erotteluun on oma ivaileva lainasanansa. Vitun boomerit.