”Yhteiskuntatieteiden keskuudessa elää outo myytti” – gradu naisten politiikasta onnistui muun elämän ohessa

Iida Putkurin gradun tavoitteena oli alusta lähtien, ettei työstä jäisi traumoja tai huonoja muistoja. Tarkoituksena oli tehdä järjestelmällistä ja tehokasta työtä, jotta gradu valmistuisi määräajassa, eikä jäisi pahimmillaan vuosia syöväksi ikuisuusprojektiksi.

”Halusin testata, onko mahdollista tehdä gradu niin, että se ei määritä omaa elämää. Yhteiskuntatieteiden keskuudessa elää outo myytti, jonka perusteella gradun tekemisen täytyy olla elämää suurempi projekti, joka syö kaiken muun elämän tieltään”, Putkuri toteaa.

”Käytin työkaluinani konkreettisia tavoitteita. Sen sijaan, että päivän tavoite olisi ollut ’kirjoita hyvää tekstiä’, oli tavoitteena työstää tekstiä tietty tuntimäärä. Tilanteessa täytyy olla myös armollinen itselle. Jos päättänyt tehdä viisi tuntia töitä päivässä, mutta jonain päivänä viiden tunnin kirjoittamisen jälkeen paperille ei ole ilmestynyt juurikaan tekstiä, on silti ihan sallittua lopettaa siltä päivältä. Jos jää istumaan koneen ääreen toiseksi viideksi tunniksi, ei tilanne välttämättä parane lainkaan, vaan sitä polttaa itsensä loppuun.”

Putkurin mukaan on tärkeää tuntea itsensä ja omat toimintatapansa, jotta tavoitteet tulevat asetetuiksi realistisesti.

”Itse tein gradua aamupäivisin kolmena päivänä viikosta kello 10:stä kello 14:ään saakka. Tekemistä helpottivat pienet, jokaiselle päivälle asetetut deadlinet.”

Putkurin gradun tarkoituksena oli selvittää, millaisia seurauksia ja merkityksiä todellisuuteen sukupuolierityiset tilat ja yhteisöt tuottavat. Sukupuolierityiset tilat ovat kaikille tuttuja esimerkiksi uimahalleista, mutta sukupuolen mukaan järjestäydytään myös yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan. Suomessa sukupuolierityisiä poliittisia järjestöjä ovat esimerkiksi puolueiden naisjärjestöt, kuten Vasemmistonaiset tai Kokoomusnaiset.

Tutkimuksen perusteella naisjärjestöjen maailma näyttäytyi stereotypioita uudelleen tuottavana. Toiminnan keskiössä olivat muun muassa perhe- ja hoivakysymykset sekä tasa-arvopolitiikka, joita on tyypillisesti pidetty naiserityisinä poliittisina teemoina.

Lisäksi tutkimus pureksi, millä ehdoin intersektionaalista tasa-arvopolitiikkaa voidaan tehdä, jos parhaiten resursoidut tasa-arvojärjestöt ovat naiserityisiä.

GRADU

OTSIKKO: Naisten politiikka poliittisten naisjärjestöjen diskursiivisesti rakentamana
2020-luvun Suomessa.
MITTA: 98 sivua.
ALA: Yhteiskuntatieteet.
KAUAN KESTI? Aktiivinen kirjoitustyö noin 6 kk.
JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Ei jäänyt, mikä oli alun perinkin tavoitteena.”