Saako eläintä puhutella kuin ihmistä? – Gradu perehtyi lemmikeistä käytettyyn hän-pronominiin

Kielten tutkinto-ohjelmasta suomen kieli opintosuuntanaan valmistunut Salla Kangas tutki gradussaan eläinviitteiseen hän-pronominiin liittyviä kieli-ideologioita, diskursseja ja indeksisyyttä sosiaalisessa mediassa.

Kangas halusi tutkia nimenomaan some-keskustelua, ja gradun aihe löytyi kieliaiheisia Facebook-ryhmiä selailemalla.

“Katsoin, mistä niissä keskustellaan. Eläimiin viittaaminen hän-pronominilla nousi keskusteluissa esiin”, hän kertoo.

Gradun aineistona oli 431 twiittiä ja Facebook-kommenttia. Aloittaessaan gradua syksyllä 2020 Kangas ajatteli someaineiston olevan hyvä myös siksi, että mahdollisesti tiukentuvat koronarajoitukset eivät vaikuttaisi aineiston keräämiseen ja gradun tekemiseen.

Koronatilanne kuitenkin hidasti gradun valmistumista, Kangas sanoo. Hän teki gradua pääasiassa kotonaan. Siellä oli helppo keksiä aina jotain muuta tekemistä, eikä työ edistynyt.

Kun rajoitukset antoivat periksi, hän työskenteli myös Linnan hiljaisessa lukusalissa.

“Mutta se oli joskus pitkiäkin aikoja kiinni.”

Graduprosessin aikana Kangas oppi, että rajojen asettaminen ja aikatauluttaminen auttavat häntä työskentelyssä.

“Joskus ajattelin aamulla, että teen jotain jossain vaiheessa, mutta ei se toiminut.”

Kangas kertoo yllättyneensä siitä, miten paljon aineistossa esiintynyt keskustelu pyöri ihmisen ja eläinten välisessä suhteessa.

“Sitä käsiteltiin pronominin kautta. Aika vähän lopulta keskusteltiin itse kielestä.”

Yleinen perustelu sille, miksi eläimiin ei tulisi viitata hän-pronominilla, oli se, että sitä pidettiin sääntöjen vastaisena.

”Osin kyse oli myös näkemyksestä, että eläimellä on oma paikkansa lauman järjestyksessä ihmistä alempana. Näkemykset nojasivat ihmisen ja eläimen väliseen erontekoon.”

Myös murretaustalla voi olla merkitystä, ylivieskalaislähtöinen Kangas sanoo. Hän viittaa koiraansa ja muihin eläimiin se-pronominilla, ja selittää sen ainakin osin pohjoispohjalaisilla juurillaan.

”Ylivieskan murteessa hän-pronominin käyttö rajautuu pääasiassa yhteyksiin, joissa referoidaan toisen puhetta tai eläydytään toisen kokemusmaailmaan. Lounais- ja kaakkoismurteissa pronominia käytetään muissakin yhteyksissä, eli enemmän.”

Haasteitakin riitti. Tiukentuneiden tietosuojamääräysten vuoksi kaikilta Facebook-kommentoijilta piti pyytää lupa kommenttien käyttämiseen tutkimuksessa.

Epätoivo meinasi iskeä, montakin kertaa.

”Viimeisenä vielä työn sivunumerojen asettelun kanssa.”

GRADU

OTSIKKO: ”Eläinviitteiseen hän-pronominiin liittyvät kieli-ideologiat, diskurssit ja indeksisyys sosiaalisessa mediassa.”
MITTA: 84 sivua.
ALA: Kielten tutkinto-ohjelma.
KAUAN KESTI?: Noin yksi kalenterivuosi.
JÄIKÖ TRAUMOJA?: ”Jäi. Aika paljon joutui sietämään epävarmuutta.”