Koronavuodet ja hallintokaaos vei intoa edarivaaleista – Puheenjohtaja: ”Uusia aktiiveja on entistä vähemmän”

Tampereen ylioppilaskunnan edustajistovaalit käytiin 31.10.–2.11. Vaaleissa valitun edustajiston kaksivuotinen kausi kestää vuoden 2023 alusta vuoden 2024 loppuun.

Edustajisto on ylioppilaskunnassa korkeinta valtaa käyttävä päättävä elin, jota esimerkiksi paikallisdemokratiassa vastaa kaupunginvaltuusto ja valtakunnan tasolla eduskunta. Tampereen ylioppilaskunnan edustajistossa on 49 edustajaa eli edaattoria.

Eniten ääniä vaaleissa sai Vapaaboomareiden lista, joka nappasi yhden lisäpaikan nostaen edustajamääränsä viiteen. Viisi edustajaa läpi sai myös Tampereen yliopiston vihreän vasemmiston lista. Vivan paikkamäärä nousi kahdella, joka oli vaalien suurin paikkamäärän lisäys.

Poliittisista listoista myös Oikeisto-opiskelijoiden vaaliliitto nosti paikkamääräänsä kahdesta kolmeen. Viime vaaleissa oikeiston kolmas paikka jäi vain muutaman äänen päähän, ja tällä kertaa lisäpaikan jahtiin oli varustauduttu vaalien suurimmalla eli 48 ehdokkaan listalla.

Lisäpaikan nappaamisessa onnistui myös kansainvälisiä opiskelijoita edustava IRG-lista, sekä viestintä-, kieli- ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden vaaliliitto Kontakti.

Vaalien suurimmat häviäjät menettivät molemmat kaksi paikkaa neljästä. Toinen kannatuksensa puolittanut oli poliittisiin listoihin luettu Vihreä lista, ja toinen kasvatustieteiden opiskelijoista koostuva Pro Kasvatustieteilijät.

Kokonaan edustajistosta häviää TietoteekkarIT-ryhmä, sillä he eivät asettaneet ehdokkaita näissä vaaleissa. Kautensa päättävässä edustajistossa heillä on ollut kaksi edustajaa.

Äänestysprosentti laski – taas

Edustajistovaaleissa kerrasta toiseen puhuttava seikka on äänestysprosentti. Tällä kertaa se oli 26,57 prosenttia. Äänensä kävi antamassa 5055 opiskelijaa, kun äänioikeutettujen määrä oli 19 028.

Äänestysprosentti laski jo toista kertaa putkeen, sillä vuoden 2020 vaaleissa äänestysprosentti oli 29,94 ja vuonna 2018 jopa 38,91.

Vuoden 2018 edustajistovaalien poikkeuksellisen korkeaa prosenttia selittää se, että kyseessä olivat niin sanotut yhdistymisvaalit, joissa vuoden 2019 alusta toimintansa aloittaneelle Treylle äänestettiin edustajisto sitä edeltäneissä ylioppilaskunnissa Tamyssa ja TTYY:ssä.

Keskimäärin Suomen yliopistojen edustajistovaaleissa äänestysprosentit ovat keikkuneet hieman yli 30:ssä.

Tämänkertainen äänestysaktiivisuus on Tampereella jopa historiallisen huono: edellisen kerran äänestysaktiivisuus on tamperelaisissa ylioppilaskunnissa ollut tätä alempana, kun vuonna 2013 Tamyn vaaleissa kellotettiin 22,26 prosentin pohjalukemat.

Äänensä kävi antamassa 5055 opiskelijaa, kun äänioikeutettujen määrä oli 19 028.

On huomionarvoista, että tuolloin käytössä oli vielä lippuäänestys. Sähköiseen äänestykseen siirtyminen 2015 nosti äänestysaktiivisuutta koko maassa.

Mistä johtuu opiskelijoiden ohut äänestysinnokkuus?

Yksi suora syy on ehdokasasettelu. Edustajistovaalien äänestyskäyttäytyminen suosii tuttujen tai ainakin puolituttujen äänestämistä, joten mitä enemmän ehdokkaita on, sitä useampi käy äänestämässä.

Vuoden 2018 vaalien ehdokasmäärä oli 423 ja vuonna 2020 369, mutta tällä kertaa päästiin vain 306 ehdokkaaseen. Ehdokasasettelun ohuuteen nähden vaaleissa onnistuttiin jopa hieman aiempia vuosia paremmin, sillä laskennallisesti jokainen ehdokas onnistui aktivoimaan 16–17 äänestäjää, kun aiemmissa vaaleissa luku on ollut 14–15.

Siitä huolimatta ehdokasasettelun hiljaisuutta ei voi sivuuttaa. Seikka on nähtävissä esimerkiksi Pro Kasvatustieteilijöiden listalla, joka menetti vaaleissa kaksi paikkaa. Ehdokkaita oli tällä kertaa 10, kun edellisiin vaaleihin lähdettiin 18 ehdokkaan listalla. Karulla vaalimatematiikalla se tarkoittaisi, että samaan tulokseen päästäkseen listan jokaisen ehdokkaan olisi pitänyt lähes tuplata oma äänimääränsä.

Täysin vaalituloksen lokaämpäriä ei voi tyhjentää ehdokasasettelun niskaan, vaan kyse on myös siitä, että vaalien merkitys saadaan tuotua julki opiskelijoille. Eli saadaan luotua niin sanotusti happia.

Tästä silmiinpistävin esimerkki on lääketieteen opiskelijoista koostuvan Medaattorien vaalilistan tulos. Medaattorit nappasi viiden ehdokkaan listalla neljä edustajistopaikkaa, sekä äänikuninkuuslistan sijat 1. –3. ja kaupan päälle jaetun nelossijan.

Medaattorien lista profiloituu vahvasti lääkisläisten edunvalvojana, joten voidaan olettaa, että valtaenemmistö listaa äänestäneistä 423 opiskelijasta opiskelee lääketiedettä. Se tarkoittaa, että äänensä uurnaan kantaa useampi kuin kolme täyttä vuosikurssillista. Lääkisläisten äänestysinto on pysynyt samana jo vuosikausia, ja tässä voisi olla muillekin järjestöille oppiretken paikka.

Treyn hallituksen puheenjohtaja Aleksi Niemi,
 miten mielestäsi edustajistovaaleista selvittiin?

Sanoisin, että ne olivat tietynlainen puolustusvoitto. Tässä on ollut pari vuotta tätä koronatilannetta ja on ollut vaikeuksia saada ihmisiä sitoutumaan. Ottaen huomioon ehdokkaiden määrän, olivat henkilökohtaiset äänimäärät hyviä. Ei tämä tietenkään optimaalinen suoritus ole, mutta tästä on selkeät askeleet lähteä parantamaan.

Äänestysprosentti laski 3,37 prosenttiyksikköä. Minkälaisia syitä tähän on nähtävissä?

Tässä on ollut poikkeuksellinen vuosi, joka on hyydyttänyt opiskelija-aktiiveja. Väistyvä edustajisto on aloittanut kautensa kokonaan etänä, mikä on tehnyt heidän sitouttamisensa vaikeaksi. Tässä on huomannut niin järjestötoiminnassa kuin kaikessa muussa vapaaehtoisessa opiskelijatoiminnassa, että mukaan lähtevien ihmisten määrä on pienentynyt koronan aikana. Uusia aktiiveja on entistä vähemmän.

Keväällä uuden pääsihteerin rekrytointi viivästyi ja lopulta pääsihteeri vaihtui kevään aikana kaksi kertaa. Vaalien hallinnollisen puolen järjestelyjen aloitus viivästyi kuukausia. Miksei tästä otettu koppia?

Toinen pääsihteerin vaihdos tapahtui yllättäen ja sekoitti aikataulun, kun pääsihteerin oli tarkoitus olla perehtynyt tehtäviinsä ennen vaalijärjestelyjen aloittamista. Itsellänihän ei ole mitään asiaa edustajistovaalien hallinnon puolelle, kun olin itse lähdössä ehdolle. Eli siksi en voinut itse ottaa koppia.

Eli koko puljussa ei yksinkertaisesti ollut ihmistä, joka vaalijärjestelyjä olisi pystynyt edistämään?

Juuri näin.

Kuinka paljon tämä haittasi vaalityötä?

Hallinnolliseen puoleen piti keskittyä huomattavan paljon niiden kuukausien aikana, kun olisi voinut miettiä esimerkiksi markkinointipuolta. Markkinointi tehdään toki yhdessä vaalilistojen ja renkaiden kanssa, mutta kyllähän silläkin on väliä, kuinka hartaasti Treyn toimistolla ehditään siihen osallistua. Toinen asia on myös se, että meillä ei viime vaaleista poiketen ollut nyt erillistä palkattua vaalikoordinaattoria, vaan tehtävää hoiti myös yo-kunnan palvelupisteestä vastaava jäsenpalveluasiantuntija. Nyt vaaleihin liittyvästä työstä iso osa osui palvelupisteiden kiireisimpään aikaan, kun hallinnollisen puolen hoitaminen viivästyi.

Miksi vaalikoordinaattoria ei tällä kertaa palkattu?

Kyllähän siinä tietysti säästää rahaa ja nähtiin, että 2020 oli tehty hyvä taustatyö vaaleille ja koettiin, että tällä kertaa pärjättäisiin toimiston omin voimin. Ja haastavasta tilanteesta huolimatta ihan hyvin nyt pärjättiinkin.

Se on yksi asia, joka näistä vaaleista opittiin, että seuraavalla kerralla otetaan vaalikoordinaattori uudestaan mukaan, tai vaihtoehdosta ainakin keskustellaan. Työtä vaaleissa oli hyvästä pohjasta huolimatta yllättävän paljon.

Kootaanko vaalien tuloksesta ja opeista paketti, joka on tallessa seuraavien vaalien järjestämistä varten?

Pääsihteeri on dokumentaatiota tehnyt, ja seuraavissa vaaleissa on tarkoitus kasvattaa äänestysprosenttia rutkasti. Tarkoitus on tehdä isompi ja näkyvämpi kampanja kuin nyt. Yksi juttu, joka mielestäni tähän vaalitukseen on vaikuttanut on myös se, että hallinnon opiskelijadustajien haku on samassa syklissä. Vaaliviestintä voi hukkua siihen kaikkeen Treyn informaatioon.

Tämän perusteella pääsihteerivaihdosten vaikutus vaalitulokseen on melko selkeä. Onko Treyssä ollut tänä vuonna johtamistyhjiö?

Kyllä sanoisin, että on ollut. Tässä on ollut useita kuukausia, kun henkilöstöllä ei ole ollut esihenkilöä, ja sitten on ollut aikoja, kun pääsihteeri on vasta perehtymässä tehtäväänsä. En minä hallituksen puheenjohtajana ole pystynyt tekemään sekä pääsihteerin töitä että puheenjohtamista täysipainoisesti. Kyllä tällaisesta tilanteesta melko väistämättä seuraa jonkinlainen tyhjiö.

Uskotko, että joulukuussa aloittava seuraava pääsihteeri, sinulle hyvin tuttu Adam Zeidan pystyy laittamaan junan takaisin uomaan ja paatin raiteilleen?

Uskon, että hän tässä tulee vähemmän liikkuvaan junaan, kun tässä on loppuvuoden wräppäilyä käynnissä ja hän ehtii kunnolla perehtymään ja vuoden alusta sitten uuden puheenjohtajan kanssa pääsee aloittamaan. Tietysti siinä perehtymisessä menee hetki, mutta uskon, että tämä luo paljon vakautta.

Eli vihdoin voidaan heiluttaa hyvästit poikkeusvuodelle 2022 ja lopettaa kahdella jakkaralla istuminen?

Joo. Kirjoita sinne, että olen kuitenkin ollut kai ihan kiva tämän vuoden. Minulla vain ei ole niin leveät pakarat, että kahdella jakkaralla pystyisi täysipainoisesti istumaan. Vertauskuvallisesti.