Aika ajaa aikuisuuden ohi, mutta kaipaako se edes määrittelyä? – ”Ei ole oikeita ja vääriä valintoja”

Olenko minä aikuinen? Viimeistään opintojensa loppusuoralla tätä kysymystä pysähtyy pohtimaan varmasti jokainen opiskelija. Mitä pidempään vastausta pohtii, sitä monimutkaisemmaksi kysymys käy.

”Aikuisuus on vähän saippuamainen käsite”, Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toteaa.

”– se tuntuu liukuvan käsistä.”

Perinteisesti aikuisuutta on mitattu yhteiskunnan määrittelemillä ulkoisilla seikoilla. Mittareita ovat olleet esimerkiksi työpaikka, vakaa parisuhde ja vanhemmuus. Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden yliopistonlehtori Eriikka Oinosesta aikuisuutta määrittävät normit ja arvot ovat kuitenkin ongelmallisia, koska ne elävät sitkeästi, eivätkä muutu luontevasti yhteiskunnan mukana.

”Työelämään siirtyminen ei esimerkiksi ole suoraviivainen asia, sillä monet tekevät töitä samalla kun opiskelevat. Avioliittokaan ei ole mikään aikuisuuden merkki nykyään, eikä voida myöskään ajatella, että lapsettomat tai sinkut eivät olisi aikuisia”, Oinonen toteaa.

Aikuisuuden määritelmää tulisikin Oinosen mukaan pohtia uudelleen, kun katsotaan sitä todellisuutta, jossa ihmiset elävät. Omassa tutkimuksessaan hän on väittänyt keskeisimmän aikuisuuden merkin olevan nykyaikana se, että tulee taloudellisesti itsenäisesti toimeen.

”Kaikki muu on kauhean häilyvää.”

Vastuu kasvattaa

Oinosen mukaan aikuisuuteen kuuluu lisäksi yksilön oma kokemus siitä, että on valmis kantamaan vastuun itsestään ja teoistaan sekä tarvittaessa myös muista ihmisistä, kuten omasta lapsesta tai sairastuneesta vanhemmasta.

”Kun eteen tulee elämäntilanteita, joissa vastuuta pitää ottaa jostakusta muustakin kuin vain omasta itsestään, ne ovat kohtia, jotka tuottavat eräänlaisen aikuistumisloikan”, Oinonen toteaa.

Aikuisuus ei saavukaan kertarysäyksellä tietyn ikävaiheen koittaessa, vaikka lapsena niin ehkä kuvittelikin.

”Ei ole olemassa jotain ikään liittyviä kynnyksiä tai portteja, joista kävelee yli tai läpi ja sitten tuntuu erilaiselta”, Oinonen huomauttaa.

Sen sijaan elämässä ihmistä kasvattavat vastoinkäymiset ja niistä selviäminen.

”Ne saattavat muuttaa elämänkatsomusta tai suhtautumista tiettyihin asioihin ja sitä kautta voi kokea itsessään muutosta”, Oinonen toteaa.

Tukea itsenäistymiseen

Usein aikuisuuteen liitetään ajatus siitä, että pitäisi olla jollain tavalla valmis ja kypsä. Nämä piirteet korostuvat erityisesti Suomessa, jossa on vallalla vahva yksin pärjäämisen ideaali. Yhteiskunnassa ei Päivi Honkatukian mukaan olekaan juuri mietitty sitä, mistä nuoret saavat tukea itsenäistymisprosessiinsa.

”Itsenäistyminen ei tapahdu yhdessä yössä, kun täyttää kahdeksantoista. Sen ei pitäisi olla elämänvaihe, jossa pitää pärjätä yksin, vaan tärkeää on osata luoda ihmissuhteita ja pyytää apua.”

Aikaisen itsenäistyminen ihanne näkyy Suomessa myös siinä, että esimerkiksi Etelä-Eurooppaan verrattuna meillä muutetaan pois kotoa huomattavan nuorina. Yliopisto-opiskelijat sen sijaan ovat Suomessa keskimäärin hieman vanhempia kuin Euroopassa. Tästä johtuen opinnot aloittavien opiskelijoiden elämäntilanteet voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Opiskeluajan perinteinen kuvaaminen välivaiheena nuoruuden ja aikuisuuden välillä ei olekaan mikään kaikenkattava kokonaisselitys.

”En kuitenkaan sanoisi, etteivät opiskelijat olisi aikuisia. Tuntuisi vähän hullulta ajatella heitä jonain epäaikuisina koko opiskelun ajan”, Eriikka Oinonen toteaa.

Valintojen tekemisen vapaus ja vaikeus

Tutkimuksessa puhutaan nykyään pidentyneestä nuoruudesta. Yksi syy ilmiöön on yleisesti hyväksyttyjen elämäntapojen kirjon laajentuminen.

”Nuorena aikuisena ja opiskelijana on nykyään paljon enemmän vaihtoehtoja siinä, miten voi elämänsä järjestää”, Oinonen toteaa.

Valinnanvapaudella on myös kääntöpuolensa. Oman jutun löytäminen lukuisten vaihtoehtojen joukosta voi olla vaikeaa ja lisähaasteita siihen tuovat vielä yhteiskunnassa tehdyt toimenpiteet, joiden vuoksi päätöksillä on usein kauaskantoisia seurauksia. Esimerkiksi todistusvalintojen yleistyessä nuorten pitäisi osata valita jo lukiossa ne aineet, joita opiskelemalla he pääsevät tulevaisuudessa haluamaansa opiskelupaikkaan.

Päivi Honkatukia kutsuu ilmiötä ”paineistuneeksi nuoruudeksi”.

”Oman jutun löytäminen, työelämäpolun hahmottaminen ja sitä kautta nuoruus ovat paineistuneet nykyaikana.”

Myös yliopistosta valmistuvien ajatuksista kuuluvat Eriikka Oinosen mukaan tutkimuksissa pelot väärien valintojen tekemisestä esimerkiksi työelämään, parisuhteeseen ja asuinpaikan valintaan liittyen. Hän haluaakin rauhoitella valintojensa seurauksia analysoivia nuoria aikuisia.

”Ei ole mitään oikeita ja vääriä valintoja. Valinnat tehdään aina tietyssä ajassa ja paikassa ja jostain syystä”, Oinonen toteaa.

”Ei kannata suomia itseään valinnoistaan myöhemmin, vaan muistaa puitteet, joissa sen teki. Todennäköisesti se on ollut ihan järkevä valinta juuri siinä kohtaa.”

Aika muuttaa

Aikuistumisprosessi on muuttunut historiallisesti paljon jo pelkästään 1900-luvun jälkipuoliskolla. Vielä 1950-luvulla koko ihmisen elämänkulku oli melko hyvin ennustettavissa jo etukäteen. Se, että asui jonkun kanssa yhdessä olematta naimisissa alkoi yleistyä ja tulla yleisesti hyväksytyksi vasta 1980-luvun kuluessa.

”Ennen kotoa pois muuttaminen vaati sen, että meni naimisiin”, Eriikka Oinonen huomauttaa.

Aikuistuminen ei tapahdukaan tyhjiössä, vaan on aina vahvasti kytköksissä ympäröivään yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Sen vuoksi aikuistuminen näyttäytyy erilaisena jokaiselle sukupolvelle.

”Esimerkiksi ympäristökysymyksen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset asiat vaikuttavat varmasti sekä nuoruuteen että siihen, miten tulevaisuus nähdään”, Päivi Honkatukia toteaa.

Kaikkiaan aikuisuutta ei voi lajitella yhteen selkeään lokeroon. Se on rajoiltaan häilyvä, ympäriltään vaikutteita ottava elämänvaihe.

”Aikuisyhteiskunta helposti ihannoi ja kopio nuoruuteen liittyviä piirteitä, kuten tyylejä”, Honkatukia huomauttaa.

”Kyse on jatkuvasta neuvottelusta ja vuoropuhelusta liittyen siihen, milloin nuoruus loppuu ja aikuisuus alkaa ja mitä niihin kuuluu.”