Lopputyön sankarit: dippa maaliin säännöllisillä palavereilla ja gradu porttina akateemiselle uralle

Yhteistyö yrityksen kanssa oli palkitsevaa: “Pääsin haastattelemaan ihmisiä, joiden kanssa en olisi ikimaailmassa muuten päässyt puhumaan”

Camilla Lipponen: “Idea lopputyön aiheeseen tuli suoraan entiseltä työnantajaltani Swecolta. Esihenkilöni räätälöi aiheen, joka sopi niin heidän tarpeisiinsa kuin omiin mielenkiinnon kohteisiini. Näin päädyin tutkimaan dipassani värähtelyn vaimentamista korkeissa rakennuksissa.

Dippaa työstäessä pidin kuukausittaisen palaverin Swecon ohjaajien ja yliopiston professorin kanssa. Olen ehdottomasti deadline-ihminen, joten oli luontevaa aikatauluttaa tekemistä palaverien ympärille. Tapaamisissa katsoimme, mitä olin saanut viime tapaamisen jälkeen aikaan ja miten hyvin aikataulu pitää. Oli todella helpottavaa saada omille kysymyksille juuri niitä varten varattua aikaa, eikä sitä tarvinnut erikseen pyytää.

”Hyödyin suuresti siitä, että tein lopputyön yhteistyössä yrityksen kanssa.”

Laskentatyökalun ohjelmoiminen aiheutti minulle eniten harmaita hiuksia. En ollut aiemmin tehnyt yhtä laajaa ja haastavaa projektia, joten aikataulua oli vaikea arvioida. Työkalu muutti muotoaan viime metreille saakka, kun ymmärsin, mitä kaikkea on oikeasti mahdollista saada aikaiseksi gradun puitteissa. Lopussa oli pakko vain yrittää saada paketti kasaan, vaikka koko ajan tuli jotain uutta mieleen. Parhaimmillaan ohjelmoiminen oli kuitenkin hyvin palkitsevaa ja mielenkiintoista.

Hyödyin suuresti siitä, että tein lopputyön yhteistyössä yrityksen kanssa. Minulla oli Swecolta ohjaajia, jolta sain tukea ja paljon hyviä vinkkejä työn tekoon. Sain heidän avullaan myös haastateltavaksi alan huippuja, joiden kanssa en ikimaailmassa olisi muuten päässyt puhumaan.”

DIPPA

Otsikko: Värähtelyn vaimentaminen korkeissa rakennuksissa

Ala: Rakennustekniikka

Mitta: 118 sivua

Kauan kesti? “Noin viisi kuukautta.”

Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? “Valitettavasti on pakko sanoa 5. Etenkin loppuvaiheilla.”

Lopputyön avulla kohti unelmien urapolkua: “Monet sanovat, että gradusta ei ole mitään hyötyä työelämässä, mutta minulle se on käyntikortti akateemiselle uralle”

Julia Jaakkola: “Kasvatustieteen opintojen alkaessa huomasin yhden tärkeän näkökulman jäävän vähälle huomiolle: kasvatuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Itse koen sen hyvin tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi aiheeksi, joten halusin ottaa sen esiin lopputyössäni. Näkökulmaksi valikoituivat yläkouluopettajien yhteiskunnalliset asenteet ja käsitykset hyvästä kansalaisuudesta.

Kun gradu-urakka alkoi, olin todella innoissani. Olen aina ollut kiinnostunut tutkimuksesta, ja nyt pääsin vihdoin tekemään sitä itse. Työn raskaus kuitenkin yllätti minut, ja välillä tunsin olevani täysin hukassa. Vaikka gradu on teoriassa ohjattu työ, välillä tuntui että apua oli vaikea pyytää ja saada.

Tärkein motivaattorini oli se, että tiesin haluavani edetä väitöskirjaopintoihin. Monet sanovat, että gradusta ei ole mitään hyötyä työelämässä, mutta minulle se on käyntikortti akateemiselle uralle. Oli helppoa panostaa ja pitää intoa yllä, kun tiesin unelmani olevan tämän työn varassa. Toisaalta se johti myös siihen, että hioin työtä liian pitkään, ja projekti venyi.

Lopputyön tekeminen opetti minulle itseohjautuvuutta, projektinhallintataitoja sekä keskeneräisyyden sietämiskykyä. Alussa pelkäsin laittaa tekstiäni luettavaksi muille, koska en tiennyt, selviäisinkö kritiikistä. Työn edetessä huomasin, että keskeneräisyys kuuluu elämään. Ei kaiken tarvitse aina olla täydellistä.”

GRADU

Otsikko: Alamaisia vai osallistuvia kansalaisia kasvattamassa? Yläkoulun opettajien poliittinen
orientaatio ja käsitykset hyvästä kansalaisuudesta

Ala: Kasvatustieteet

Mitta: 76 sivua

Kauan kesti? ”Vähän päälle vuoden.”

Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? ”Neljä.”