Edarivaaleissa jaetaan valtaa – korona asettaa haasteita vaalityölle
TREYn historian toiset edustajistovaalit pidetään marraskuun alussa. Edustajaryhmien puheenjohtajat kannustavat kaikkia asettumaan ehdolle.
Teksti: Eero Jauhiainen
Kuvitus: Pauliina Lindell
Kahden vuoden välein valittava 49-henkinen edustajisto käyttää Tampereen ylioppilaskunnassa ylintä valtaa ja päättää esimerkiksi talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta sekä valitsee ylioppilaskunnan hallituksen.
Edellisissä vaaleissa 2018 ylioppilaskunnalle valittiin ensimmäinen yliopistokampuksien yhteinen edustajisto, kun Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY yhdistyivät TREYksi.
Aluksi kahden erilaisen toimintakulttuurin kohtaaminen aiheutti ongelmia.
”Tamy ja TTYY olivat varmaan kaksi erilaisinta ylioppilaskuntaa koko Suomen kentällä, joten totta kai se aluksi tuotti konflikteja”, myöntää Vihreän vasemmiston puheenjohtaja Ilona Taubert.
”Silloin oli sellaista alkukitkaa, kun ei oikein tiedetty, miten homma lähtee toimimaan ja se olikin vähän sellainen totutteluvuosi”, kertoo Vapaaboomarien puheenjohtaja Max Liikka.
Edustajistokauden aikana erilaiset toimintakulttuurit ovat nivoutuneet yhdeksi.
”On löydetty se yhdessä tekemisen tapa ja ehkä ne vanhat korkeakoulut eivät ole enää se viiteryhmä, vaan on löydetty se yhteinen treyläisyys”, Liikka jatkaa.
Ehdolle monipuolista porukkaa ja erilaisia näkemyksiä
Edustajistovaalien varsinaiset vaalipäivät ovat 2.-4. marraskuuta. Ehdokasasettelu alkoi 3. elokuuta ja päättyy 24. syyskuuta. Ehdolle voi asettua kuka tahansa läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija.
Edustajistoryhmien puheenjohtajien mukaan ehdolle lähteminen kannattaa, sillä kyseessä on matalan kynnyksen vaikuttamistyötä, jossa voi kehittää taitojaan tulevaisuutta varten. Aiempaa kokemusta ei tarvita, vaan mielenkiinto ylioppilaskunnan toimintaa kohtaan riittää.
”Lähdin ensimmäisiin edarivaaleihin jo fuksisyksynä. Silloin se oli tietysti jännittävää ja pelottavaa, mutta edustajistoon tarvitaan mahdollisimman monipuolista porukkaa”, kertoo Teemu Juutilainen vaaliliitto Kontaktista.
Ehdokkaaksi voi ilmoittautua joko itsenäisesti tai vaaliliiton jäsenenä. Liitot puolestaan yleensä kuuluvat vielä johonkin laajempaan vaalirenkaaseen.
Tällä hetkellä edustajisto koostuu kolmen eri vaalirenkaan edustajista. Renkaat ovat Tekijä, Silta ja Punavihreä kupla. Lisäksi edustajistoon kuuluu yksi renkaisiin kuulumaton edustaja: Eero Heikkilä Oikeisto-opiskelijoista.
Miten vaalirenkaat sitten eroavat toisistaan?
”Se on hyvä kysymys ja sitä on pohdittu paljon. Ehkä meillä Tekijä-renkaassa on sellainen järjestölähtöisempi pohja tähän toimintaan, joten renkaan sisään mahtuu kirjava joukko erilaisia näkemyksiä”, kertoo Max Liikka.
Kontaktin Juutilainenkaan ei näe suurta eroa vaalirenkaiden välillä.
”Ei varsinaisesti ole mitään sellaisia merkittäviä asioita, jotka erottaisivat Silta-renkaan esimerkiksi Tekijästä tai Punavihreästä kuplasta”.
Taubert sen sijaan korostaa Punavihreä kupla -renkaan poliittisuutta, kun monet vaalirenkaat ja -listat rakentuvat tiedekuntien tai pääaineiden ympärille.
”Meidän kaikki ehdokkaat ja edustajat eivät ole samasta ainejärjestöstä, vaan kaikkia edustajia ja ehdokkaita yhdistää sama arvomaailma.”
Ilona Taubert
Koronavirus uhkaa hillitä vaalikiimaa
Jos ehdokkuus ei kiinnosta, on äänestäminen opiskelijalle ainoa tapa vaikuttaa siihen, minkälainen edustajisto ylioppilaskunnalle valitaan. Äänioikeutettuja ovat kaikki läsnä olevaksi ilmoittautuneet TREYn jäsenet.
Vuoden 2018 edustajistovaaleissa äänestysprosentti nousi 38,9 prosenttiin, joka on valtakunnallisesti korkea lukema. Kontaktin Juutilainen uskoo siinä olevan vielä nousunvaraa.
”Ylioppilaskunnan toimintasuunnitelmaan on kirjattu tavoiterajaksi 40 prosenttia. Äänestää kannattaa, koska edustajisto tekee isoja linjauksia esimerkiksi siitä, minkälaista edunvalvontaa ylioppilaskunta tekee”.
Myös Vapaaboomarien Liikka ja Vihreän vasemmiston Taubert toivovat, että tulevissa vaaleissa äänestysprosentti voisi olla vielä edellistä korkeampi, mutta pelkäävät koronaviruksen vaikuttavan äänestysaktiivisuuteen.
”Aiemmissa vaaleissa on voinut olla paremmin näkyvillä opiskelijoille. Nyt korona-aikana on todennäköisesti vaikeampaa saada ihmiset edes tietoiseksi vaaleista”, harmittelee Taubert.