Edustajisto päättää TREYn taloudesta, politiikasta ja palveluista – lue tästä jutusta edarin perusteet ennen syksyn vaaleja

You can also read this article in English here.

Tänä syksynä Tampereen ylioppilaskunnassa (TREY) käydään edustajistovaalit kolmatta kertaa vuoden 2018 yhdistymisvaalien jälkeen.

Edustajisto eli edari koostuu edustajista eli edaattoreista. He päättävät ylioppilaskunnan asioista, kuten TREYn hallituksen kokoonpanosta sekä ylioppilaskunnan strategiasta ja taloudesta.

Suurempien linjojen lisäksi edustajisto päättää suoraan jäseniä koskettavista asioista. Näitä ovat esimerkiksi jäsenpalvelut, kuten ylioppilaslehti Visiiri, opiskelijakulttuurin kehittäminen sekä ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Tänä lukuvuonna perusopiskelijan jäsenmaksu on 65 euroa.

Kuluvalla kaudella edustajiston tärkeimpiin tehtäviin kuului linjapaperin päivittäminen. Linjapaperi määrittää TREYn poliittisia kantoja ja tavoitteita sekä yliopistolla että sen ulkopuolella.

Edustajistossa on jätetty myös aloitteita ja ponsia. Näitä ovat olleet esimerkiksi ylioppilaskunnan palvelujen käyttöasteeseen, erityisesti Visiiriin, sekä Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) jäsenyyteen liittyvät selvitykset.

Edustajiston alainen Visiirin toimitusneuvosto valmistelee parhaillaan lukijaselvityksen alustusta.

Edustajisto päättää myös ylioppilaskunnan omaisuudesta. Viime kaudella se päätti ylioppilaskunnan Pienteollisuustalossa sijaitsevan kiinteistön myymisestä.

Edustajistossa on 49 varsinaista paikkaa ja 147 varaedustajapaikkaa, eli ehdokkaita tulee olla vähintään 196, jotta paikat täyttyvät. Varaedustajia voi olla vähemmän, jos ehdokkaita ei ole tarpeeksi.

Ehdokasmäärät ovat olleet edellisissä vaaleissa noin 300–400 henkilön paikkeilla.

Valinnanvaraa äänestäjille

Jotta demokratia toteutuu, äänestäjillä tulee olla vaaleissa tarpeeksi valinnanvaraa. Ehdokkaita pitäisi olla reilusti enemmän kuin tarjolla olevia paikkoja.

Ehdokasmäärät riippuvat pitkälti vaaliliittojen tekemästä työstä. TREYn vaalikoordinaattori Mea Vähä-Jaakkolan mukaan liittojen toimintaa on helpotettu näissä vaaleissa esimerkiksi päivittämällä vaalijärjestystä eli vaalien sääntöjä.

Suurin muutos on, että vaaliliitot ja -renkaat voivat perustaa itsensä jo ehdokasasettelun aikana. Listan perustamiselle ja ehdolle asettumiselle on kaksi takarajaa, joista ensimmäinen on sitä varten, että listat ja niiden yhteystiedot voidaan julkaista TREYn kanavissa.

Näin ehdokkuudesta kiinnostunut opiskelija saa tietoa listoista hyvissä ajoin ja voi löytää itselleen sopivan listan, vaikka siihen ei olisi yhteyttä entuudestaan.

Aiemmissa vaaleissa listojen täydelliset tiedot on pitänyt toimittaa ylioppilaskunnalle kerralla. Vaaliliittoilmoitukset on tehty siis vasta viime hetkellä, koska ehdokkaiden hankkimiseen on haluttu käyttää kaikki mahdollinen aika.

Vaaliliiton perustamiseen riittää kaksi jäsentä.

Järjestö- vai puoluepoliittinen lista?

Tätä juttua kirjoittaessa yhtäkään vaaliliittoa ei ole vielä perustettu. Ehdolle asettuminen on auennut 12. elokuuta.

Listat muodostuvat erilaisin perustein: ne voivat olla esimerkiksi puoluepoliittisia, harraste- tai ainejärjestöön pohjaavia tai johonkin arvopohjaan nojaavia.

Puoluepoliittisista listoista Oikeisto-opiskelijat on linkittynyt Kokoomuksen toimintaan. Vihreän Vasemmiston (Viva) listat tekevät kansallisesti yhteistyötä, mutta ne eivät kuulu mihinkään puolueeseen.

Järjestölähtöiset listat koostuvat tietyn alan opiskelijoista, mutta ne ottavat usein myös muita listoilleen.

2020 vaaleissa nähtiin myös esimerkiksi harrastejärjestöpohjainen Bosa Beer Party -lista. Kyltyrböndet-listalla taas on ollut kutsukerhojen, kuten Blebeijien ja Perinneseuran ehdokkaita.

Joillakin listoilla on historiaa jo Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy:sta ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY:sta, jotka yhdistyivät vuoden 2019 alussa TREYksi.

Koska osa listoista linkittyy TREYn alaisiin harrastejärjestöihin, vain niillä on aiemmin ollut oikeus tulla pitämään pistettä TREYn Harraste- ja liikuntamessuille. Messut sattuvat tänä vuonna ehdokasasettelun viimeisille päiville.

Ylioppilaskunta onkin linjannut, että näissä vaaleissa HALI-messuille osallistuminen on mahdollista kaikille vaaliliitoille riippumatta siitä, ovatko ne järjestömuotoisia.

Vaaliliitoista saa tapahtumien lisäksi lisätietoa TREYn sivuilta sekä niiden omista tiedotuskanavista.

Vallan kahvaan kavereiden äänillä

Edustajistovaaleista puhutaan usein kaverivaaleina. Usein valmiiksi järjestötoiminnassa verkostoituneet vaikuttajat saavat ääniä tutuiltaan ja pääsevät siten vallan kahvaan.

Näissä vaaleissa pyritään Mea Vähä-Jaakkolan mukaan purkamaan tätä asetelmaa. TREY markkinoi vaaleja ja on esimerkiksi selvittänyt mahdollisuutta lähettää niistä ilmoituksia opiskelijakorttisovellus Tuudon kautta.

“Tiedonsaanti ei riipu siitä, seuraatko TREYn Telegram-kanavaa tai onko joku kaveri kiskomassa sinua mukaan.”

Vähä-Jaakkola vertaa edustajistovaaleja kuntavaaleihin – hänen mukaansa ihmiset äänestäisivät yhtä lailla 20 000 ihmisen kunnassa tuttua ehdokasta.

“Tiiviissä yhteisössä on tyypillistä, että oma ehdokas löytyy läheltä”, hän sanoo.

TREYn hallituslaiset toimivat järjestökummeina eri järjestöissä, ja pyrkivät aktivoimaan ehdokkaita mukaan myös sitä kautta. Tavoitteena on saada ehdokkaiksi kokonaan uusien ainejärjestöjen edustajia.

“Hyvin usein ehdokkaaksi lähteminen vaatii, että on valmiiksi jokin kytkös ylioppilaskuntaan. Nyt pyritään kylvämään siemeniä niin, että yhteisön pienetkin osat lähtevät mukaan.”

Ehdokkuutta pohtivia opiskelijoita saattaa mietityttää, riittävätkö omat tieto- ja taitotasot edustajistossa työskentelyyn. Vähä-Jaakkola korostaa, että yliopistossa opiskelevat ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti hyvin perillä asioista.

Edustajistoon hakeakseen ei tarvitsekaan välttämättä tietää juuri hallintoon, päätöksentekoon tai politiikkaan liittyvistä asioista.

“On tärkeää, että yhteisön moninaisuus on edustettuna edustajistossa.”

TREY panostaa

Vuonna 2018 pidettiin yhdistymisvaalit, kun TREYn edeltäjät Tamy ja TTYY muodostivat uuden ylioppilaskunnan. Sen jälkeen vaalit on käyty vuosina 2020 ja 2022.

Vuoden 2022 vaaleissa ei palkattu vaalikoordinaattoria, mikä osoittautui Vähä-Jaakkolan mukaan virheeksi.

Henkilöresurssien lisäämisen lisäksi TREYn hallitus on päättänyt, että vaalien markkinointiin ja niihin liittyviin tapahtumiin budjetoidaan vuosien 2018 ja 2020 vaalien tapaan noin 4 000 euroa.

Vaalien järjestämiseen ohjatut resurssit ovat vaihdelleet, mutta Vähä-Jaakkolan mukaan TREYssä on nyt ymmärretty, että tehokas tiedon jakaminen ja ihmisten innostaminen vaaleihin vaatii panostusta. Ehdokkaiden määrän ja äänestysprosentin nostaminen ovat sekä Vähä-Jaakkolan että TREYn tavoitteina tänä syksynä.

Ehdokasasettelu onkin äänestysprosentin kannalta vaalien kriittisin asia. Ehdokkaat innostavat ystäviään ja tuttujaan äänestämään, joten äänestysprosentin pitäisi nousta ehdokasmäärän kasvun mukana.

TREYn rooli on Vähä-Jaakkolan mukaan tehdä ehdokasasettelusta ja kampanjoinnista mahdollisimman helppoa järjestöille ja listoille.

”Haluamme tarjota mahdollisuuksia olla esillä ja kokoamme tietoa helposti löydettävään muotoon, jotta he voivat keskittyä vaalityöhön eikä energia mene byrokratiasta stressaamiseen.”

Poikkeusvaalit

Tämän syksyn vaalit ovat siitä poikkeukselliset, että edustajiston tuleva kausi kestää vain vuoden. Tavallisesti edustajisto istuu kaksi vuotta, mutta nyt uudet vaalit järjestetään heti ensi vuoden syksyllä. Näin TREY pääsee samaan vaalisykliin muiden ylioppilaskuntien kanssa.

“Voi olla, että lyhyt sitoutuminen saattaa jopa madaltaa kynnystä lähteä ehdolle”, Vähä-Jaakkola pohtii.

Lyhyempi vaalikausi vaikuttaa mahdollisesti ainakin linjapaperin laatimiseen. Aiemmin asiakirja on ollut voimassa kaksi vuotta kerrallaan, mutta istuva edustajisto päätti, että edustajiston hyväksymä linjapaperi on voimassa toistaiseksi.

“Yksi kysymys onkin, käsitteleekö tuleva edustajisto linjapaperia ollenkaan.”

Edustajisto kokoustaa suunnilleen kerran kuussa. Kokoukset alkavat yleensä kello 16 ja ne kestävät parisen tuntia. Kokousta edeltää iltakoulu, jossa käydään läpi kokouksen kannalta tärkeät asiat.

Verrattuna esimerkiksi ainejärjestötoimintaan aikaa kuluu siis suhteellisen vähän.

Edustajistossa opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaan ja siihen, mitä asioita ylioppilaskunta ajaa kansallisesti koulutuspolitiikassa.

Vähä-Jaakkolan ei tarvitse miettiä pitkään vastausta kysymykseen siitä, miksi edustajistoon kannattaa hakea mukaan.

“Se on paikka vaikuttaa, tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta. Voi jättää yliopistoyhteisön parempaan kuntoon kuin missä se oli, kun sai sen”, hän summaa.

Lisätietoa vaaleista löydät TREYn verkkosivuilta osoitteesta
trey.fi/ylioppilaskunta/edustajistovaalit.

Edarivaalien tärkeät päivämäärät
» 29.9.2024: Ehdokasilmoittautumisen ja listojen perustamisen takaraja.
» 3.10.2024: Keskusvaalilautakunta käsittelee ehdokasilmoitukset ensimmäisen kerran. Ehdokkaat saavat mahdollisuuden korjata ilmoituksiaan, jos niissä on virheitä.
» 10.10.2024: Keskusvaalilautakunta lyö lukkoon virallisen ehdokasyhdistelmän.
» 30.10.–1.11.2024: Ennakkoäänestys (sähköinen äänestys).
» 4.-6.11.2024: Varsinaiset vaalipäivät (sähköinen äänestys).
» 6.11.2024: Vaalivalvojaiset. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen.

Äänestysprosentit ovat olleet vaatimattomia valtakunnallisesti

Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysaktiivisuus on pysynyt pitkään noin 30 prosentissa. Edustajistovaalit käydään kaikkiaan 13 ylioppilaskunnassa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) keräämien tilastojen mukaan vuoden 2019 äänestysaktiivisuus oli valtakunnallisesti korkein vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2019 vaaleissa äänesti 32,4 prosenttia äänioikeutetuista.

Koronapandemia toi tilastoihin notkahduksen. Vuosina 2021 ja 2023 äänestysprosentit jäivät hieman yli 29:n.

TREY on ollut Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYYn kanssa edustajistovaaleissa eri aikataulussa kuin muut Suomen ylioppilaskunnat. Muualla vaalit on järjestetty parittomina vuosina, minkä takia viimeisimmät valtakunnalliset tilastot vaaleista ovat viime vuodelta.

Ensi vuoden aikaistettujen vaalien myötä sekä TREY että HYY siirtyvät siis samaan vaaliaikatauluun muiden Suomen ylioppilaskuntien kanssa.

Äänestysaktiivisuus on mukaillut TREYssä valtakunnallista tilannetta lukuun ottamatta vuoden 2018 yhdistymisvaaleja, jolloin äänestysprosentti oli 38,91 %.

Sitoutumattomat järjestölistat ovat edelleen selvästi suurin ryhmä TREYn edustajistossa.

Myös tulosten osalta vuoden 2022 vaalit olivat samansuuntaiset viime vuoden valtakunnallisen tilanteen kanssa.

SYL:n mukaan poliittisesti sitoutumattomat ryhmät säilyttivät vuoden 2023 vaaleissa paikkansa suurimpana ryhmänä, mutta poliittiset ryhmät saivat yhteensä yhdeksän paikkaa enemmän edellisiin vaaleihin verrattuna.

Tulos oli samankaltainen TREYn vaaleissa 2022, kun poliittisista listoista Vihreä vasemmisto eli Viva sai vaalivoiton ja nousi Vapaaboomarien ohella edustajiston suurimmaksi ryhmäksi viidellä edustajalla.

Poliittisten listojen paikkamäärä kasvoi tällöin kokonaisuudessaan yhdellä, mutta sitoutumattomat järjestölistat ovat edelleen selvästi suurin ryhmä TREYn edustajistossa.