Häirinnän vastainen työ on iso sitoumus – Järjestöissä käytössä monenlaisia tapoja

Yhdenvertainen toiminta on yksi Tampereen ylioppilaskunta Treyn keskeisiä arvoja, ja siksi sitä kohti tulisi pyrkiä myös ylioppilaskunnan alaisuudessa toimivissa järjestöissä.
Ylioppilaskunta ei pysty – eikä halua – sanella, miten järjestöt toimintansa toimintaansa toteuttavat, mutta jonkin verran ohjausta haluttuun suuntaan voidaan antaa.

”Järjestöt ovat kuitenkin itsenäisiä toimijoita, jotka päättävät omasta toiminnastaan. Trey pyrkii kannustamaan järjestöjä laadukkaaseen toimintaan”, sanoo Treyn sosiaalipoliittinen asiantuntija ja häirintäyhdyshenkilö Laura Kaipia.

Yhtenä keinona toimii Treyn järjestöille myöntämät toiminta-avustukset. Toiminta-avustuksien myöntämisperusteisiin kuuluu pisteytys, jossa arvioidaan järjestön toimintaa muun muassa viestinnän, kansainvälisen toiminnan ja tapahtumien järjestämisen laadukkuuden perusteella. Yksi kriteeri on myös yhdenvertaisuuden edistäminen, josta voi saada pisteitä esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisella.

”Autamme avustuksia hakevia järjestöjä esimerkiksi kertomalla, miten yhdenvertaisuussuunnitelman voi laatia. Treyn nettisivujen materiaalipankista löytyy paljon tietoa esimerkiksi kaikki huomioon ottavien tapahtumien järjestämisen tai yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisen tueksi. Kannustan järjestöjä hyödyntämään niitä rohkeasti”, Kaipia kertoo.

Häirintätapausten käsittely kuormittaa

Trey ei edellytä ainejärjestöiltä omia häirintäyhdyshenkilöitä, eikä se ole yhdenvertaisuustoiminnan laatukriteeri, vaikka jossain vaiheessa tällainen käsitys järjestökentälle on voinut levitä.

Treyn häirintäyhdyshenkilönä toimivan Laura Kaipian mukaan järjestön oman häirintäyhdyshenkilön pestin perustamista kannattaa pohtia erittäin kriittisesti.

”Häirintäyhdyshenkilö voi joutua selvittämään asiaa, jossa osapuolena on vaikka oma kaveri, eli siinä voi joutua itse ikävään välikäteen. Häirintäyhdyshenkilöksi alkaminen on iso sitoumus.”

Ainejärjestöissä toiminta pohjautuu luottamustehtävissä toimivien opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen, eivätkä järjestön resurssit välttämättä riitä toiminnan pitkäaikaiseen suunnitteluun tai toimissa mukana olevien tukemiseen. Treyn omat häirintäyhdyshenkilöt saavat tilanteiden purkuun tarvittaessa tukea muun muassa työterveyshuollosta, mutta järjestötoimijoilla ei tätä tukea ole.

”Luottamukselliset keskustelut täytyy pitää kahdenkeskisinä, eikä niiden purkamiseen ole välttämättä keinoa. Nämä voivat olla ahdistavia ja isoja juttuja.”

Joskus häirintäyhdyshenkilön tietoon tulevat asiat voivat täyttää myös rikoksen tunnusmerkit. Silloin on tärkeää, että kokija saa oikeanlaista apua. On ihan viisasta tunnustaa, milloin oman osaamisen rajat tulevat vastaan.

”Pahimmillaan asian hyväntahtoinen mutta taitamaton käsittely voi vaikeuttaa rikostutkintaa, tai jopa pilata sen”, Kaipia muistuttaa.

Järjestöissä tiedonjanoa

Työssään Laura Kaipia auttaa sekä järjestöjä että yksittäisiä opiskelijoita. Järjestöjä Trey tukee muun muassa tarjoamalla koulutuksia ja antamalla vinkkejä siihen, miten yhdenvertaisuussuunnitelma tai häirinnän ehkäisevä toiminta järjestetään.

”Koulutuksien tarve on kasvanut räjähdysmäisesti ja järjestöt haluavat selvästi saada tietoa asiasta. Trey järjestää koulutuksia esimerkiksi turvallisemman tilan perusteiden toteuttamisesta ja keväällä on tulossa useita koulutuksia.”

Häirintäyhdyshenkilönä Kaipia auttaa häirintää kohdanneita opiskelijoita. Tilanteen purkaminen aloitetaan kahdenkeskisellä keskustelulla, jossa Kaipia kartoittaa tilannetta. Jos ilmoittaja haluaa, Kaipia ottaa yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Myös hänellä on oikeus tulla kuulluksi.

”Käyn asian aina ilmoituksen tekijän kanssa läpi ja sovimme yhdessä, jos otan asiasta yhteyttä johonkin muuhun tahoon. Toimin aina yhteisymmärryksessä ilmoittajan kanssa ja kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Välillä asian käsittelyssä voi mennä pidemmän aikaa, koska nämä ovat monille vaikeita asioita.”

Jos tapaukseen liittyy opetustilanne tai yliopiston henkilökunta, Kaipia ottaa yhteyttä yliopiston omiin häirintätukihenkilöihin. Yliopistolla toimii kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi olla yhteydessä myös itsenäisesti ilman Treyn tukea. Lisäksi Kaipia ohjaa opiskelijaa tarvittaessa muiden auttavien tahojen puoleen, kuten rikosuhripäivystys Rikuun.

Aina asiaa ei haluta viedä eteenpäin. Yhteydenoton syy voi olla se, että opiskelija haluaa vain kuulla ulkopuolisen näkemyksen siihen, että oma kokemus on validi. Kaipian mukaan häirintäyhdyshenkilöön saa olla aina yhteydessä, jos joku tilanne on jäänyt mietityttämään.

Kaipian mielestä nykyisin opiskelijat tunnistavat epäasiallisen käytöksen paremmin kuin ennen. Tähän vaikuttaa yhteiskunnallinen keskustelu ja se, että rakenteelliset ongelmat tiedostetaan nykyään paremmin. Kaipia on huomannut, että julkinen keskustelu aiheesta saattaa saada ihmiset pohtimaan myös omaa mennyttä käytöstään.

”Joskus saatetaan miettiä, että onko itse toiminut joskus vuosia sitten väärin ja esimerkiksi koskenut jotain vastoin tahtoa. Se on ihan luonnollista enkä ole jakamassa tuomioita kenellekään.”

Ainejärjestöissä asia koetaan tärkeäksi

Treyn ohella häirintään puuttumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvää työtä tehdään myös ainejärjestöjen sisällä. Käytäntöjä on ajan saatossa muodostunut lukuisia, ja Visiiri kysyikin viideltä järjestöltä, miten heillä on asiat järjestetty.

Kauppatieteiden ainejärjestö Boomilla on kaksi häirintätukihenkilöä sekä yhdenvertaisuusvastaava. Järjestön toisena häirintätukihenkilönä toimiva Inka
Raitala kertoo, että häirintätukihenkilötoiminnalla on haluttu kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla on turvallinen olo järjestön toiminnassa ja tapahtumissa. Boomin häirintätukihenkilöt järjestön sisäisiä häirintäilmoituksia ja tekevät yhteistyötä järjestön yhdenvertaisuusvastaavan kanssa.

”Haluamme, että kaikilla jäsenillä on turvallinen olo Boomissa ja järjestön tapahtumissa. Häirintätukihenkilö tarjoaa tukea myös vaikka opiskelujen aiheuttamaan stressiin, asian ei tarvitse koskea siis vain epäasiallista kohtelua”, Raitala kertoo.

Journalistiikan opiskelijoiden ainejärjestö Vostok valitsee hallituksen jäsenten keskuudesta häirintäyhdyshenkilön. Erillistä häirintäyhdyshenkilöä ei järjestössä ole. Viime vuonna ainejärjestön yhdenvertaisuusministerinä toiminut Emma Lillqvist toivoo, että asiaan tulisi muutos.

”Jos häirintäyhdyshenkilö olisi oma toiminimensä eikä vain hallituksen jäsenen niin sanottu lisäsalkku, voisi se entisestään parantaa tilannetta. Avoimessa haussa tehtävään voisi hakea enemmän ihmisiä ja myös silloin yhteydenottaminen voisi olla helpompaa. ”

Hallintotieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Staabi on hakemassa itselleen häirintätukihenkilöä, kertoo järjestön yhdenvertaisuusvastaava Ada Siikaluoma.

Lillqvistin mukaan opiskelijat tunnistavat nykyään hyvin suostumuksellisuuden konseptin ja hänen mielestään Vostokin sisällä asioista keskustellaan avoimesti.

”Suunnitelma on, että tukihenkilön toimenkuva olisi samankaltainen kuin häirintäyhdyshenkilön: tukihenkilöt toimivat matalan kynnyksen yhteyshenkilöinä jäsenistölle häirintätapauksissa. Haluamme madaltaa entisestään kynnystä ilmoittaa häirinnästä ja ylläpitää sekä edistää turvallista toimintaympäristöä jäsenistöllemme.”

Yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestöllä Interaktiolla ei ole omaa häirintäyhdyshenkilöä, vaan järjestö ohjaa tarvittaessa opiskelijan Treyn häirintäyhdyshenkilön puoleen, kertoo järjestön sosiaalipoliittinen ja yhdenvertaisuusvastaava Noora Ikonen.

”Osallistumme Interaktiosta mielellään Treyn tarjoamiin koulutuksiin ja ne on koettu hyödyllisiksi. Itse olen vapaa-ajallani osallistunut myös Treyn ulkopuolisiin yhdenvertaisuusteemaisiin koulutuksiin.”

Tampereen lääketieteen kandidaattiseuralla on kokonaisuudessaan kolme seuran yhteistä hyvinvointivastaavaa. Lisäksi jokaisella vuosikurssilla toimii neljä kurssin omaa tukioppilastyyppistä hyvinvointivastaavaa, joita kutsutaan silmuiksi.

”Kandiseuramme hyvinvointivastaaviin voi olla yhteyksissä kasvotusten, puhelimitse, sähköpostitse tai anonyymillä vastauslomakkeella netissä. Pyrimme viemään asian häirintää kokeneen suostumuksella Treyn häirintäyhdyshenkilöiden tietoon. Jatkoselvittelyt tapahtuvat pääosin heidän kauttaan”, kertoo hyvinvointivastaava Iida-Elisa Launonen.

Häirinnästä ilmoittaminen on tehty helpoksi

Visiirin selvityksen perusteella monilla ainejärjestöillä on omia kanavia häirintää koskeville yhteydenotoille. Yleisimmin ainejärjestöillä on nettisivuillaan häirintäyhteydenotoille tarkoitettu lomake, jonka voi täyttää myös nimettömänä. Tyypillisimmin lomake ohjautuu järjestön yhdenvertaisuusvastaavalle tai erilliselle häirintätukihenkilölle.

Boomissa häirintätukihenkilöiden yhteydenotot käsitellään ensin ilmoittajan kanssa yhdessä ja jos ilmoittaja haluaa, niin asiaa viedään eteenpäin ainejärjestössä ja tarvittaessa myös Treyn häirintäyhdyshenkilön kanssa.

”Haluamme, että jäsenet tuntevat meidät, jotta meihin voidaan olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Olemme tapahtumissa mukana jo heti orientaatioviikolla, jotta uudet opiskelijat oppivat tuntemaan meidät heti”, Boomin Inka Raitala kertoo.

Interaktiossa on käytössä yhteydenottolomake järjestön nettisivuilla. Järjestön yhdenvertaisuusvastaava käsittelee asian itsenäisesti tai yhdessä ilmoittajan kanssa, mutta ohjaa opiskelijaa tarvittaessa eteenpäin.

”Järjestämme vuosittain yhdenvertaisuuskyselyn, jotta ongelmat olisi helpompi tunnistaa ja kehittää toimintaa edelleen. Toivottavasti pystymme laskemaan yhteydenottokynnystä entisestään”, Noora Ikonen kertoo.

Treyn ohjaus saa ainejärjestöt suunnittelemaan toimintaa myös hallituskausia pidemmällä aikajänteellä.

”Staabilla yhdenvertaisuustoimintaa ohjaa ohjesääntö, jossa on määritelty millä tavalla häirintätapauksissa käsitellään. Häirintälomakkeen kautta tiedot tulevat yhdenvertaisuusvastaavalle, joka käsittelee asian yhdessä palautetyöryhmän kanssa vain saatuaan luvan ilmoittajalta”, kertoo yhdenvertaisuusvastaava Ada Siikaluoma.

Vostokin Emma Lillqvistin mielestä lomakemenettely ei ole aina välttämättä tehokkain tapa toimia ja yhteydenottokanavia voisi olla useampia.

”Joskus bileissä kuulee vitsailua, että teen sinusta häirintäilmoituksen.”

Käsittely on luottamuksellista

Häirintätapauksia käsitellessä luottamuksella on suuri merkitys, koska käsiteltävät asiat ovat usein arkaluontoisia ja voivat olla kokijalleen hyvin ahdistavia. Ainejärjestöissä asia on sisäistetty.

Vostokissa häirintäyhteydenotot käsitellään ensin yhteyttä ottaneen opiskelijan kanssa ja mahdollisesti myös ainejärjestön puheenjohtajan kanssa, kertoo Emma Lillqvist.

Boomissa epäasiallisesta kohtelusta tehdyt yhteydenotot käsitellään ilmoittajan kanssa luottamuksellisesti, kertoo häirintätukihenkilö Inka Raitala.

”Keskustelemme ensin ilmoittajan kanssa ja sitten ilmoittajan halutessa sitten tapauksen toisen osapuolen kanssa. Jos molemmat haluavat, voimme järjestää yhteisen keskustelutilaisuuden.”

Raitalan mukaan koskemattomuuden rajat tunnistetaan nykyään hyvin. Joskus tukihenkilöihin ollaan yhteydessä, koska halutaan ulkopuolisen näkökulma johonkin asiaan, joka on jäänyt mietityttämään.

”Nykyopiskelijat tietävät, missä rajat menevät ja tilanteita osataan tarkkailla esimerkiksi bileissä”, Raitala kertoo.

Lääketieteen kandidaattiseuran hyvinvointivastaava Iida-Elisa Launonen kertoo, että asian käsittelyä pyritään viemään matalalla kynnyksellä ylioppilaskunnan suuntaan.

”Kandiseurassamme hyvinvointivastaavat toimivat välikäsinä häirintätilanteissa, mutta pyrimme viemään tapaukset koulutetuille ammattilaisille, eli juuri Treyn häirintäyhdyshenkilöille. Jokaisella vuosikurssilla silmut eli epäviralliset hyvinvointivastaavat pyrkivät olemaan tukena opiskelijoiden hyvinvointia koskevissa asioissa, mutta järjestö pyrkii käyttämään Treyn tarjoamaa tukea.”

Ylioppilaskunnan tukea kiitellään

Visiirin selvityksen perusteella ainejärjestöt suhtautuvat häirintätilanteisiin vakavasti ja asian käsittely etenee suunnitelmallisesti. Treyn tarjoamasta tuesta ollaan tietoisia ja se on koettu hyödylliseksi.

Järjestöt kokevat, että ylioppilaskunnalta saa paljon apua häirintäasioiden käsittelyyn. Jokainen jutussa mukana ollut ainejärjestö on turvautunut Treyn apuun joko oman toiminnan kautta tai ohjaamalla opiskelijan olemaan yhteydessä.

Interaktion Noora Ikonen kokee, että Treyn puoleen voi kääntyä helposti.

”Treyltä voi kysyä vaikka jossain epämääräsäisestä tilanteesta, onko tämä häirintää. Koen, että ylioppilaskunnan häirintätukihenkilöihin voi aina turvautua.”

Järjestöt osallistuvat Treyn tarjoamaan koulutukseen ja pyytävät sitä tarvittaessa myös itse.

”Treyn häirintäyhdyshenkilö Laura Kaipia on ollut isona apuna Staabin tukihenkilötoiminnan aloittamisessa ja toimenkuvan muotoilemisessa. Trey järjestää myös koulutuksen tuleville tukihenkilöille” kertoo Staabin Ada Siikaluoma.

Näin toimit kohdatessasi epäasiallista kohtelua

• Mitään häirintää ei tarvitse tai kuulu sietää. Mikäli häirintää kuitenkin esiintyy, on hyvä toimia seuraavien ohjeiden mukaisesti: Ilmaise häiritsijälle selvästi ja yksiselitteisesti, ettet pidä hänen sinuun tai johonkin muuhun kohdistamastaan toiminnasta.
• Jos et uskalla yksin mennä häiritsijälle kertomaan, voit pyytää avuksesi ystävän tai esimerkiksi ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilön. Myös esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen on yksi vaihtoehto
• Jatkuvan häirinnän tapauksissa ota ylös kaikki häirinnän tapahtumapaikat ja -ajat, sekä se, ketä on ollut läsnä tätä häirintää todistamassa.
• Pidä tallessa myös muut todisteet häirinnästä, kuten teksti- tai sähköpostiviestit. Näin autat asian jatkokäsittelyä.
• Ota yhteys ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöön, joka auttaa sinua selvittämään tapausta täysin luottamuksellisestiLähde: Trey – Apua häirintään, syrjintään ja kiusaamiseen

Lähde: Trey – Apua häirintään, syrjintään ja kiusaamiseen