Hallitus leikkaa opiskelija-asumisesta – Toas Hippoksen viimeisenä valmistuvien asuntojen vuokrat voivat nousta
Asiantuntijat varoittavat, että uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen saattaa pysähtyä kokonaan. Toasin tilanne on toimitusjohtajan mukaan suhteellisen hyvä.
Teksti: Iikka Sorvali
Kuvat: Joel Peltonen
”Kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja ei ole tulossa enempää kuin mitä nyt ja ensi vuonna rakennetaan”, ennustaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto.
Synkkä tulevaisuudenkuva johtuu hallituksen suunnittelemasta leikata merkittävästi Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Aran rahoitusta. Ara myöntää investointiavustuksia erilaisten erityisryhmien asumisen rakentamiseen.
Aralla oli käytössä investointiavustuksiin viime vuonna 120 miljoona euroa ja tänä vuonna 63 miljoonaa. Ensi vuonna rahaa tulee olemaan hallituksen esityksen mukaan 15 miljoonaa.
Investointiavustusta ei tarvitse maksaa takaisin, ja sitä on myönnetty opiskelija-asumisen lisäksi esimerkiksi vammaisille ja vanhuksille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Opiskelija-asumisen hankkeissa tuki on ollut yleensä 15 prosenttia kustannuksista.
Suoran avustuksen lisäksi opiskelija-asuntojen rakentajat voivat hakea Aralta myös korkotuettua lainaa, jota saa enintään 95 % hankkeen kustannuksista. Viisi prosenttia pitää siis kustantaa jollain muulla, ja juuri tähän avustus on ollut SYL:n Tuomiston mukaan hyvin tärkeä.
”Koska opiskelija-asuntojen rakentajilla ei yleensä ole omaa pääomaa, sitä on tarvittu ulkopuolelta. Jos sitä viittä prosenttia ei ole, niin sitten raha ei riitä rakentamiseen.”
Samaan aikaan kun opiskelija-asuntojen rakentamisesta leikataan, myös opiskelijoiden toimeentulo heikkenee. Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle ensi vuonna, mikä vähentää varsinkin yksin asuvien tukea.
”Edullisen opiskelija-asumisen kysyntä kasvaa, mutta uuden rakentaminen tyrehtyy”, tiivistää Tuomisto.
Tilanne huolestuttaa rakentajia
Myös Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Jani Sillanpää on huolissaan tilanteesta.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että opiskelija-asuntojen rakentaminen sellaisena, kuin me siihen olemme tottuneet, on käytännössä pysähtymässä.”
Ensi vuodeksi kaavaillusta 15 miljoonan avustuspotista ei tule Sillanpään arvion mukaan riittämään opiskelija-asuntojen rakentajille mitään. Hallitus on tehnyt linjauksen, jonka mukaan avustukset kohdistetaan vammaisten sekä pitkäaikaisasunnottomien asumisen hankkeisiin.
Koska Aran investointiavustuksia on voinut hakea uudisrakentamisen lisäksi peruskorjauksiin, alalla ollaan Sillanpään mukaan huolissaan myös mahdollisuuksista korjata olemassa olevia asuntoja.
”Koska osalla rakentajista ei ole vapaata pääomaa, myös peruskorjausten toteuttaminen vaikeutuu.”
Opiskelija-asuntojen käyttöaste on valtakunnallisesti huippulukemissa, joten kasvavaan kysyntään ei pystytä vastaamaan ilman lisärakentamista.
”Tämän lisäksi pitkällä aikavälillä uusien opiskelijoiden määrä tulee nousemaan, koska korkeakoulutettujen määrää halutaan nostaa valtakunnallisella tasolla”, Sillanpää sanoo.
SYL:n Tuomisto huomauttaa, että vuonna 2021 hyväksytyssä Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028 -selonteossa asetettiin tavoitteeksi 10 000 uuden opiskelija-asunnon rakentaminen vuosikymmenen loppuun mennessä, jotta opiskelija-asunto olisi korkeakouluopiskelijoiden yleisin asumismuoto.
Opiskelijabarometri-kyselyiden mukaan suunta on päinvastainen. Kun vuonna 2019 25 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista asui opiskelija-asunnossa, vuonna 2022 osuus oli 23 prosenttia.
Yksityisellä asuvien opiskelijoiden määrä ei muuttunut. Molempina vuosina 51 prosenttia vastaajista ilmoitti asuntonsa hallintomuodoksi ”muu vuokra-asunto”.
Tampereella tilanne suhteellisen hyvä
Toasin toimitusjohtaja Kirsi Kosken mukaan leikkaukset eivät vaikuta säätiön rakennushankkeisiin vielä. Visiiri uutisoi lokakuussa, että Hippoksen rakennushankkeen viimeisen vaiheen rahoitus on vielä epävarma, koska päätöstä avustuksesta ei ollut.
Tilanne on edelleen sama, ja avustuspäätöstä odotetaan Kosken mukaan joulukuulle. Toasin hallitus on kuitenkin päättänyt, että koko kortteli rakennetaan joka tapauksessa.
”Jos avustusta ei tule, koitamme selvitä ilman sitä. Meillä on onneksi hyvä tilanne, kun olemme aika vakavaraisia ja voimme käyttää omaa pääomaamme siihen.”
Koska koko Hippos-hankkeeseen on haettu Aralta korkotukilainaa, sen asuntojen vuokrat määräytyvät Aran sääntöjen mukaan riippumatta siitä, tuleeko investointiavustusta vai ei. Suuria korotuksia ei siis pitäisi olla luvassa, mutta investointiavustuksen leikkaus voi vaikuttaa Hippoksen viimeisen vaiheen vuokratasoon.
”Jos investointiavustus jää pois, vaikutus on 10–15 prosenttia verrattuna siihen, jos saisimme viime vuosien suuruisia avustuksia.”
Tällä hetkellä tarjolla olevien Hippoksen asuntojen vuokrat vaihtelevat noin 400 ja 900 euron välillä, joten korotukset voisivat olla 40–150 euron luokkaa.
Toasin muista tekeillä olevista hankkeista Pinninkadun talo on vapaarahoitteinen, eli siihen ei ole haettu Aralta avustusta tai korkotukilainaa. Rauhaniemen hankkeeseen on saatu avustus, ja se on jo rakenteilla. Ensi vuosi menee Kosken mukaan näiden jo päätettyjen hankkeiden rakentamisessa.
”Tulevia hankkeita on kaavakehityksessä, mutta vielä ei ole selvää, mitä lähdetään rakentamaan seuraavaksi. Meillä ei ole hätää, koska tätä rakentamista tosiaan riittää ensi vuodeksi.”
Koski uskoo, että Toas pystyy jatkossakin rakentamaan, tuli Aralta avustusta tai ei. Säätiö esimerkiksi omistaa tontteja, joita se pystyy käyttämään vakuutena lainoissa.
”Pelimerkkejä tulee olemaan jatkossakin, eikä tilanne ole katastrofaalinen. On niitäkin opiskelija-asuntorakentajia, joiden tilanne on huolestuttavampi.”