Hämäläiset tentissä – Lue tästä, mitä rehtorihaun kärkikaksikko vastasi yliopistoyhteisön kysymyksiin
Toinen Hämäläisistä on tuleva rehtorimme. Yliopisto kysyi heiltä hyvinvoinnista, muutoksista ja esimiestyöstä. He vastasivat.
Teksti: Maria Muilu
Kuvat: Miira Parhiala
TAMPEREEN YLIOPISTON rehtorihaun kärkiehdokkaat olivat yliopistoyhteisön kuultavina Hervannan kampuksella torstaina 16. maaliskuuta. Kärkiehdokkaiksi ovat valikoituneet LUT-yliopiston vararehtori Jari Hämäläinen ja Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
Hakijoiden nimistä saa hupia.
”Päädyimme siihen, että yliopistossa rehtorina pitää olla Hämäläinen. Etunimi on vielä vähän auki”, Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta sanoi avatessaan kuulemistilaisuutta.
Toden totta. Tässä jutussa käytämme selkeyden vuoksi hakijoista heidän etu- ja sukunimiään.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii tutkimuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen. Yliopistoyhteisö on saanut lähettää kysymyksiä etukäteen, ja 340 kysymyksestä on valikoitu sopivimmat. Yleisö saa myös esittää kysymyksiä tilaisuuden aikana.
Kysymykset liittyivät esimerkiksi yliopistoyhteisöä kiinnostaviin aiheisiin ja rehtorin tehtävän kannalta olennaisiin asioihin.
Aluksi hakijat esittäytyvät lyhyesti. Jari Hämäläinen on toiminut LUT-yliopiston vararehtorina vuodesta 2014. Hänellä on monenlaista teknisen alan kokemusta. Hän soitti opiskeluvuosinaan harmonikkaa.
Keijo Hämäläinen on Jyväskylän yliopiston nykyinen rehtori. Hän aloitti fysiikan opinnot vuonna 1982 Helsingin yliopistossa. Hän on kiinnostunut yleisistä asioista ja hänellä on halu vaikuttaa tehtäviin.
Keijo Hämäläinen sanoo, että hänellä on kokemusta rehtorina toimimisesta ja siitä, mitä työn arki on. Yliopisto on iso organisaatio, ja suuri osa työstä on veden pinnan alla.
”Yhteisöön näkyvä johtaminen yliopistossa on palveluammatti. Johtaminen on viestintää ja arvojohtamista, jossa kerrotaan, millä arvoilla yliopisto toimii.”
Jari Hämäläinen sanoo, että yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jossa ihmisten osaaminen on tärkein elementti. Hän kuvailee johtamista urheilutaustaansa peilaten valmentamisena.
”Rehtorin rooli on istua vaihtopenkillä, kun te olette pelaajia, jotka tekevät maaleja kentällä. Muut miettivät, millä se tehdään mahdolliseksi.”
Hyvinvointia rakentamassa
Yksi tärkeä aihepiiri keskustelussa on hyvinvointi. Keskustelua käydään sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvoinnista muutosten keskellä.
Jari Hämäläinen toteaa, että muutokset ovat aina vaikeita tilanteita. Työnkuvan muuttuessa ihmisellä voivat säilyä sama ulko-ovi, sama kahvio ja sama toimisto, mutta silti uusi tilanne on epävarma.
”Mikä tahansa muutos on yleensä stressin paikka ihmisille. Vaikka muutokset olisivat positiivisia, ne menevät tunteisiin.”
Keijo Hämäläinen listaa hyvinvoinnista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.
”Sosiaalisen hyvinvoinnin murtuminen näkyy vahvasti myös henkisellä puolella. Lähiesimiestyöhön ja johtamiseen kuuluu tiedostaa hyvinvointi.”
Jari Hämäläinen toteaa, että mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön helpottavat työssä jaksamista. Myös päätöksentekoprosessien on oltava toimivia.
”Kun ihmiset luottavat siihen, että päätökset tehdään oikeilla foorumeilla, on sillä vaikutus omaan työnkuvaan”, Jari Hämäläinen sanoo.
Keijo Hämäläinen myötäilee näkemystä siitä, että muutokset ovat vaikea paikka.
”Muutos arjessa aiheuttaa työhyvinvoinnin rapautumista. Muutosta tulee tehdä positiivisen kautta, ei pakkomuutoksen.”
Jari Hämäläinen sanoo, että isossa organisaatiossa muutokset ovat erityisen vaikeita.
”Ei voi isossa organisaatiossa miellyttää kaikkia ja tehdä päätöksiä niin, että kaikki ovat tyytyväisiä”, hän toteaa.
Konkreettisia toimia
Lausunnot ovat olleet yleviä, mutta eivät järin konkreettisia. Yleisökysymyksessä pyydetäänkin esittelemään konkretiaa hyvinvoinnin edistämiseksi esimerkiksi yt-neuvottelujen jäljiltä.
Jari Hämäläinen sanoo joutuvansa kommentoimaan varovaisesti, koska tulee talon ulkopuolelta. Myös LUT-yliopistolla on kuitenkin pidetty yt-neuvotteluja, ja Jari Hämäläinen on ollut irtisanomassa ihmisiä.
”Eteenpäin menemisessä pitää miettiä tarkkaan työtehtävien uudelleen jakaminen. Pitää myös osata karsia sitä, mitä tehdään. Vapaat ja loma-ajat ovat tärkeä jaksamisen asia. Työnjaon ja levon tasapainottaminen on todella tärkeää.”
Keijo Hämäläinen nostaa esiin paitsi henkilöstön, myös opiskelijoiden pahoinvoinnin.
”YTHS:n palvelut pitää saada sille tasolle, mikä tällä hetkellä on opiskelijoiden tarve. Niistä on huutava pula.”
Hän sanoo, että esimerkiksi opintopsykologin palveluihin voisi miettiä tilapäisiä lisäresursseja.
”Myös opettajille on vaikeaa. Pitää käydä keskustelua siitä, priorisoidaanko oppimisen kustannuksella. Missä määrin ohjaus ja tuki menevät niin, että oppimistilanteista jäädään jälkeen”, Keijo Hämäläinen jatkaa.
Muutosten äärellä
Keskustelussa käsitellään myös muutosten teemaa. Yleisökysymyksessä kysytään ajatuksia muutosten tekemisestä Tampereen yliopistossa.
Jari Hämäläinen aloittaa.
”Osa ihmisistä suhtautuu muutoksiin ylipäätään positiivisemmin ja negatiivisemmin.”
Organisaatiotason muutokset voivat siis näkyä eri tavoin yksittäisen opiskelijan tai opettajan silmissä.
”Olipa muutos mikä tahansa, vaikka yksityisenkin sektorin organisaatiossa, sillä on oma takaisinmaksuaikansa. Muutos tuottaa pitkässä juoksussa jotain parempaa. Toivon mukaan säätiöyliopisto täällä kukoistaa”, Jari Hämäläinen sanoo.
Keijo Hämäläinen lähestyy muutoksia hieman eri kantilta.
”Muutosvastarinta ei kuulu sanastooni. Jos yhteisössä on viisautta olla proaktiivinen eikä reaktiivinen, ymmärretään toimia ennen kuin on pakko. Monet muutokset, jotka tulevat ulkoapäin, tulevat ulkoa annettuina ja pakottavat rajalliseen muutokseen.”
Hakijoilta kysytään, miten he aikoisivat tutustua Tampereen yliopistoon. Kumpikin toteaa, että tärkeintä olisi ihmisten tapaaminen.
”Ihmisiin tutustuu tapaamalla heitä. Jalkautuu kaikille kolmelle kampukselle, tapaa kaikkia. Käyttäisin ensimmäiset kuukaudet kalenteristani eri ryhmien tapaamiseen”, Jari Hämäläinen sanoo.
Tiede ja koulutus
Tieteen ja koulutuksen rooli ovat yliopiston ydintehtäviä. Hakijat keskustelevat seuraavaksi näistä teemoista.
”Mikä on erinomaisuus ja miten sitä mitataan? Pitää olla kriittisiä siinä, että ei tehdä jotain vain yliopistorankingien takia. Brändäys ei ole ollut suosittu, mutta jonkinlainen brändi tarvitaan”, Jari Hämäläinen sanoo.
Myös englannin kielen asema yliopistoyhteisössä on keskustelussa.
Keijo Hämäläinen sanoo, että kaiken ei pitäisi olla sataprosenttisesti suomeksi eikä sataprosenttisesti englanniksi.
”Kysyn aina, puhutko mieluummin suomea vai englantia. Pitää olla joustava kielen käytössä. Hallinnossa ja johtaja-asemissa pitää olla kaksikielisyyden suunta.”
Jari Hämäläinen toteaa, että heillä monien elinten kokoukset ovat englanniksi ja näin saadaan paremmin mukaan englanninkielistä henkilöstöä. Hänen mukaansa heillä kaikkien professorien tulee oppia vähän suomea integroitumisen helpottumiseksi.
Yksi yleisökysymys käsittelee professorien asemaa yliopistoyhteisössä. Keijo Hämäläinen sanoo, että professorit edustavat yliopistossa korkeinta akateemista osaamista.
”Heidän kanssaan pitää käydä dialogia ja määritellä, mihin suuntaan yliopisto on menossa. Se on kokonaisuutena tärkeää. Kaikkien henkilöstöryhmien kanssa pitää käydä erilaista keskustelua.”
Jari Hämäläinenkin korostaa kollektiivisuuden merkitystä.
”Keskustelua voisi käydä koko laitoksen kanssa, ei niin, että vain koko laitoksen johtaja on edustamassa.
Esihenkilötyön merkitys
Rehtorina toimiminen on esihenkilötyöstä. Mitä esihenkilöys merkitsee hakijoille?
”Tykkään termistä akateeminen johtaja, akateemisen puolen esihenkilö. On tultu positiiviseen tilanteeseen, jossa halutaan hyvää esimiestoimintaa. Kun mennään laitoksen ja yksikön tasolle, pitää keksiä hyviä ratkaisuja tehtävien työkuormaan. Pitäisi panostaa esimies- ja johtajakoulutuksen tukemiseen ja katsoa, että jää aikaa johtamistehtävään”, Keijo Hämäläinen summaa.
”Tutkimus- ja opetushenkilökunnan pitää pystyä keskittymään mahdollisimman täydellisesti ydintoimintoihin”, Jari Hämäläinen sanoo.
Tampereen yliopisto on varsin monitieteinen. Hakijoilta kysytään, miten heidän taustansa auttaa monitieteisessä korkeakouluyhteisössä toimimisessa.
LUT-yliopisto ei ole järin monitieteinen korkeakoulu. Jari Hämäläinen ei kuitenkaan näe taustaansa ongelmana. Hän käsitteli tieteellisessä komiteassa kaikenlaisten eri tieteenalojen hakemuksia.
”Ydinfysiikasta humanismiin olimme päättämässä, kenelle rahat annetaan. Oli avaavaa, kun matemaatikkona luki kuusi vuotta kaikkien eri tieteenalojen hakemuksia. Rehtorin ei tarvitse tulla määrittelemään erinomaisuutta, sen tiedätte te itse ja vertaisarvioitsijat. Pitää antaa kaikille tilaa löytää se oman tieteenalan sisältö.”
Keijo Hämäläinen on katsonut uransa johtotehtävissä monilla tavoilla monitieteistä kokonaisuutta.
”Hyvää, monitieteistä tutkimusta ei voi olla ilman hyvää yksitieteistä tutkimusta. Tieteenalojen omalakisuus on pohja sille että ihmisiä törmäytetään ja he löytävät tutkimuskohteen. Onnistuessaan se tuottaa huikeita tuloksia. Yliopistossa arvostetaan toistemme tekemää tietoa, vaikka emme ymmärtäisi miten sitä tehdään ja mitataan”, Keijo Hämäläinen sanoo.
Jari hämäläinen huomauttaa, että tiedeakatemiassa on ollut kuohuntaa siitä, mihin teemoihin akatemia on antanut rahoitusta. Keskustelua on käyty tieteenalojen hyödyllisyydestä.
”Tieteenaloja ei voi eurojen kautta määritellä. Euroopassa on sota tällä hetkellä: mitkä tieteenalat ovat hyödyllisiä? Toisten kulttuurien ja toisten uskontojen ymmärtäminen, historia? Insinööri saa aina ratapalkin taipumaan, sen voi muuttaa euroiksi, mutta entä humanismi ja yhteiskuntatieteet? Ei ole mitään tarvetta aina eurottaa asioita.”
Lähestyttävä reksi
Ylioppilaskunta Trey kysyy hakijoilta, miten he tekisivät itsestään opiskelijayhteisölle helposti lähestyttävän yhteistyötahon. Jari Hämäläinen sanoo, että osasi odottaa kysymystä.
”Mitä te odotatte minulta? Teillä on varmasti toimintamalleja mielessä. Tulisinko ainejärjestötilaisuuksin, täällä olisi tämmöinen porukka, pyydetäänkö rehtori paikalle. Heitän palloa teille.”
Keijo Hämäläinen sanoo, että opiskelijoita ei pidä käsitellä yhtenä poppoona, ja tärkeää on saavuttaa opiskelijat ylioppilaskunta-aktiiveista ainejärjestöjen jäseniin.
”Pitää käydä jatkuvaa dialogia. Tällä hetkellä meillä ylioppilaskunnan koko hallitusjohto ja ylin johto tapaavat noin puolentoista kuukauden välein, useammin kuin yliopiston laaja johtoryhmä. Valmistelusta on keskusteltu ja lähdetty tekemään kokonaisuutta.”
Siirrymme yliopiston verkostoitumisen ja yhteistyön teemoihin. Yliopistot kilpailevat keskenään, mutta samalla pitäisi myös verkostoitua. Mitä mieltä hakijat ovat tästä?
Jari Hämäläinen toteaa, että Suomen yliopistojen rehtorineuvostossa Unifissa asioita hoidetaan yhdessä.
”Tällä hetkellä rakennetaan vahvasti eurooppalaisia yliopistoalliansseja ja koko kenttä on vähintään eurooppalainen. Unifin kautta hoidetaan asioita yhdessä.”
Keijo Hämäläinen myötäilee. Korona nivoutti Unifia yhteen.
”Se toimii erinomaisesti, hyvä yhteinen näkemys asioista joista emme samaa mieltä. Tulevaisuudessa on pohdittava tehdäänkö aloittain klustereittain, annetaanko strategisia kumppanuuksia?”
Tilaisuuden lopuksi Trey kutsuu spontaanisti edustajat toimistolleen kahville. Molemmat tulevat.