Hyppy tuntemattomaan: ”Normina ei pitäisi olla se, että kaikkien tulee jatkuvasti olla mukana isoissa tapahtumissa” – Opiskelujen alku korona-aikana on ennennäkemätön tilanne

John Williamsin romaanissa Stoner nimihenkilö William Stoner muistaa vanhoilla päivillään ensimmäiset yliopistovuotensa ”aikana, joka oli edennyt nytkähdellen, eikä tasaisesti soljuen”. Korkeakoulun aloittaminen onkin dramaattista aikaa. Uuden opiskelupaikan lisäksi samaan elämänvaiheeseen voi kuulua vieraaseen kaupunkiin muuttaminen ja sen myötä tunne aiempaa suuremmasta vapaudesta. Aikuisuudesta.

Fuksisyksyn vapaus tuntuu siltä, kuin kelluisi mahdollisuuksien meressä. Kelan ja yhteiskunnan kuumotteluista huolimatta yliopisto-opiskelijan elämä on parhaimmillaan otium sapientis, eli ”viisaan joutilaisuutta.”

Mutta kuten ranskalaiset eksistentialistit tiesivät, vapauden ymmärtäminen tuo mukanaan ahdistuksen. Vastuu omasta vapaudesta paljastuu tuomioksi, eikä aikuiselämä vastuineen olekaan aina hauskaa. Ehkä konkreettisimmin uuden vapauden ja vastuun tuntee lopulta taloudellisesti. Houkutuksista huolimatta tukirahojen on riitettävä kuun loppuun.

Yliopisto voi myös yksinkertaisesti tuottaa pettymyksen: Kirjailija Vladimir Nabokov kuittaa muistelmissaan opiskeluaikojaan Cambridgessa ”laimeana maskeraadina, johon veltosti osallistuin”.

Oli ensimmäinen opiskeluvuosi sitten kokemuksena herätykseen verrattavaa nytkähtelyä tai laimeaa velttoilua, on opiskelun aloittaminen aina hyppy tuntemattomaan. Siinä piilee fuksisyksyn kauhu ja ihanuus.

Tärkeitä ryhmäkokemuksia

Opiskelun aloittava nuori astuu uuteen yhteisöön ja alkaa jo ensimmäisinä viikkoina oppia sen sosiaalisia käytäntöjä. Alun onnistuminen voi olla ratkaisevaa myöhemmän yliopistoajan kannalta, arvioi Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro.

Salmela-Aro korostaa tuutoroinnin merkitystä fuksisyksyn onnistumisessa. Positiivisen ja turvallisen hengen luomiseen kannattaa satsata heti alkuvaiheessa. Opiskelijayhteisön rituaalit ja traditiot luovat jatkuvuuden tunnetta.

”Siirtymävaiheessa yhteenkuuluvuuden kokemukset ovat tärkeitä”, Salmela-Aro sanoo.

Ryhmäytymisprosessin aikana opiskelijat pyrkivät löytämään oman porukkansa. Suoranaista klikkiytymistä voi TREYn järjestö- ja tuutorointivastaava Iiris Taubertin mukaan vähentää ottamalla fuksitapahtumissa kaikki huomioon. Täysin sitä voi tuskin estää, sillä tiiviiden kaveriporukoiden muodostuminen tapahtuu usein kuin luonnostaan. Ryhmäytyminen on aina yksilöllistä, eikä kahta täysin samanlaista fuksiryhmää ole.

”Osalle ryhmäytyminen on helpompaa kuin toisille. Hyvin suunnitellulla tuutoroinnilla voidaan tietenkin vaikuttaa paljon”, sanoo Taubert.

Katariina Salmela-Aron mukaan fuksille jo yhdenkin luotettavan kaverin löytäminen voi riittää. Sen sijaan negatiivinen tai liikaa toisiaan vertaileva seura lisää ahdistusta. Siksi fuksin voikin olla viisasta reflektoida tuttavapiirin itsessään herättämiä tunteita.

”Ei ole syytä ajatella, että jos jää nyt yksin, niin on pysyvästi yksin. Ilmenneitä haasteita voi aina lähteä korjaamaan”.

Katariina SAlmela aro

Rajoituksia huomioiden

Koronaviruspandemia vaikuttaa kaikkeen yliopistotoimintaan, eli totta kai myös fuksisyksyyn. Koska suuria ihmismassoja ei suositella, ja kampusten tiloihin pääsee rajoitetusti, on syksyn suunnitelmia jouduttu muuttamaan. Elokuun puolivälissä TREY päätti perua ylioppilaskunnan kaikki yli 50 hengen tapahtumat syyskuun loppuun asti. Esimerkiksi keväältä jo kerran siirretyt vapputapahtumat ja perinteiset fuksisuunnistukset jäävät tänä vuonna pitämättä.

Ei silti huolta, fuksitapahtumia voi järjestää edelleen! Mutta hieman eri muodoissa kuin normaalisti.

”Tapahtumissa täytyy noudattaa hygieniasuosituksia. Samoin huomioidaan se, että kaikki fuksit eivät välttämättä pysty tai halua osallistua orientoiviin tapahtumiin tavallisen kaltaisesti koronatilanteen huolettaessa”, sanoo Iiris Taubert.

Katariina Salmela-Aron mielestä on hyvä, jos fuksitapahtumia pystytään järjestämään muutenkin kuin näyttöjen välityksellä. Koronasyksy etätapaamisineen voi kuitenkin tuoda entistä näkyvämmäksi sosiaalisen yhdessäolon eri tavat.

”Ihmisten sosiaaliset taidot ja tarpeet ovat hyvin erilaisia”, sanoo Salmela-Aro.

”Normina ei pitäisi olla se, että kaikkien tulee jatkuvasti olla mukana isoissa tapahtumissa.”

Tänä vuonna nähtävät rajoitukset eivät vähennä fuksivuoden yleistä merkitystä siirtymävaiheena akateemiseen elämään. Kaikkien odotusten, pelkojen, voittojen, pettymysten ja uusien kokemusten summana on usein yksi elämän ikimuistoisimmista vuosista.

”Fuksivuosi on tärkeää aikaa paitsi opiskelulle, niin myös oman identiteetin kehittymiselle. Sille pitäisi antaa tilaa ja oma paikkansa”, Salmela-Aro sanoo.