Ja hetken tie on kevyt: mitä kaikkea retkeillessä voi jättää kotiin?

Koronavirusepidemia on rajoittanut monia harrastuksia, mutta samalla retkeily ja muut ulkoilulajit ovat nostaneet päätään. Viime vuonna Suomen eri kansallispuistoissa rikottiin kävijäennätyksiä useaan otteeseen ja monet retkeilystä innostuneet palaavat lajin pariin todennäköisesti myös tänä vuonna.

Monet todennäköisesti aloittavat retkeilyharrastuksen muutaman tunnin päiväretkillä, jolloin mukaan tarvitsee lähinnä evästä ja kenties hieman lämmintä vaatetta taukoja varten. Jos päiväretkiltä jää käteen hyviä muistoja, siirtyvät katseet usein pidempiin vaelluksiin ja yön yli majoittumiseen metsässä.

Ensimmäiset yöpymiset

Ensimmäiset yön ylitse jatkuvat vaellukset ovat usein esimerkiksi yhden tai kahden yön viikonloppureissuja. Vaellukselle valmistauduttaessa pitäisi kuitenkin tietää, mitä kaikkea retkellä tarvitsee ja mitä ei tarvitse.

Vaellusharrastuksesta innostuneiden retkeilijöiden kannalta iloisena uutisena metsässä pärjää yllättävän pienellä määrällä tarvikkeita. Yön yli jatkuvilla retkillä mukaan tarvitaan eväiden ja vaatteiden lisäksi oikeastaan vain majoittumiseen käytettävät varusteet kuten teltta ja makuupussi. Nämä saattavat löytyä jo kotoa, tai kenties sopivat majoittumisvarusteet voi pyytää lainaan kaverilta tai sukulaisilta.

Melkeinpä parempi kysymys on, mitä kaikkea metsäretkellä ei tarvitse. Kun rinkkaan heittelee kotona tavaraa, voivat vaikkapa ylimääräinen t-paita, villasukat, termoskannu tai monitoimityökalu tuntua pieniltä lisiltä, jotka voi ottaa mukaan ”varmuuden vuoksi”. Rinkkaan ei kuitenkaan kannata ahtaa liikaa tavaraa, sillä kun siihen lisäilee useita pieniä asioita varmuuden vuoksi, nousee paino yllättävän nopeasti.

Rinkan keventäminen tulee ajankohtaiseksi usein viimeistään siinä vaiheessa, kun lyhyehköt viikonloppuretket vaihtuvat pidemmiksi vaelluksiksi, tai päivämatkat alkavat kasvaa pidemmiksi.

Kohti kevyempää

Niin sanotun kevytretkeilyn ideana on lähteä luontoon mahdollisimman kevyen rinkan kanssa. Kansainvälisesti aate tunnetaan nimellä ultralight ja sen perinteet juontavat juurensa Yhdysvaltojen pitkille vaellusreiteille, kuten 4270 kilometriä pitkälle Pacific Crest Trailille, joka ulottuu Meksikon rajalta Kanadan rajalle.

Varsinkin kesäkeleillä useammaksi yöksi riittävät varusteet painavat pitkälle tuunatussa ultralight-varustuksessa jopa alle viisi kiloa. Talvella paksummat vaatteet voivat nostaa painoa hieman, mutta sillonkin paino on yleensä noin viiden ja seitsemän kilon välimaastossa. Varusteiden päälle lasketaan vielä ruuan paino, joka tietysti riippuu suunnitellun vaelluksen pituudesta.

Kevytretkeilijän kantamusten keveys voi helposti aiheuttaa ihmetystä, sillä tavallisesti monet kantavat vaellusreiteillä helposti jopa 20 kiloa painavia rinkkoja. Vaikka viiden kilon haamurajan alittaminen vaatii helposti rahallista satsausta ja varusteiden vaihtamista kevyempiin, pääsee alle kymmenen kiloon helposti pelkästään miettimällä, mitä kaikkea metsässä oikeasti tarvitsee mukana ja mitä kaikkea voisi jättää suosiolla kotiin.

Itse rinkan lisäksi eniten painoon vaikuttavat käytettävä majoite ja makuupussi tai retkipeitto. Vaellussauvojen varaan pystytettävä teltta tai tarppi painaa yleensä alle kilon, mutta erillisten telttakeppien varaan pystytettävä teltta painaa usein 1–2 kiloa. Yli kahden kilon teltta on jo kevytretkeilyn näkökulmasta melkoisen painava köriläs. Joissakin kohteissa yöpymiset voi hoitaa myös esimerkiksi laavuilla tai autiotuvissa, mutta pääsääntöisesti mukaan kannattaa silti ottaa ainakin varalta oma majoite, jos suunniteltu laavu tai autiotupa onkin jo varattu.

Kevyt kesäkeleille soveltuva makuupussi painaa niin ikään alle kilon, mutta monet kevytretkeilijät valitsevat mielellään nukkumista varten vielä kevyemmän retkipeiton. Koska selän alle jäänyt untuva tai synteettinen eriste ei juurikaan lämmitä, nukutaan retkipeiton kanssa selkä makuualustaa vasten. Selkäosan puuttuminen säästää myös vetoketjun painon – kyllä, sekin painaa yllättävän paljon. Nukkumista varten mukana on yleensä myös solumuovinen tai ilmatäytteinen makuualusta. Solumuovinen vaihtoehto on pääsääntöisesti kevyempi ja edullisempi, mutta ei välttämättä yhtä mukava.

Vaihda vähemmän

Ylimääräisiä vaatteita pyritään ottamaan mukaan mahdollisimman pieni määrä. Lämmittävä taukotakki on pääsääntöisesti tarpeen kesät talvet, ja se vedetään päälle tauolle tai leiriin pysähdyttäessä. Liikuttaessa päällä kannattaa pitää mahdollisimman hengittäviä vaatteita, eikä esimerkiksi kehnosti hengittävää kuoritakkia kannata yleensä valita, mikäli taivaalta ei sada vettä.

Vaihtovaatteiksi voi halutessaan ottaa kevyen nukkumakerraston, joka on mukava vetää kuivana illalla päälle, mutta liikuttaessa voi hyvin pitää samoja vaatteita usean päivän ajan. Mikäli vaatteiden likaantumisesta seuraavat tuoksut vaivaavat, kannattaa suosia merinovillasta valmistettuja vaatteita, joissa hajuhaitta on usein huomattavasti siedettävämpi.

Myös kenkien painoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kevyemmällä kengällä jaksaa pidemmälle. Perinteiset vaelluskengät ovat usein turhan raskaita sekä kantajalleen että lompakolle. Poluilla pärjää mainiosti myös polkujuoksukengillä tai lenkkitossuilla.

Kevyimmistäkin rinkoista löytyvät usein puhelin, varavirtalähde ja pieni ensiapupakkaus, joka sisältää esimerkiksi särkylääkettä ja leukoteippiä. Pieniä lisätarvikkeita mukaan otettaessa kannattaa kuitenkin muistaa, että pienistä puroista syntyy iso joki.

Mukana kulkevien varusteiden määrä ei juurikaan vaihtele matkan pituuden mukaan, sillä esimerkiksi sama teltta ja makuupussi täytyy ottaa mukaan, oli sitten kyse yhden yön tai viikon vaelluksesta. Varusteiden lisäksi rinkan painoon vaikuttaa tietysti suurelta osin mukaan otettavien eväiden määrä ja laatu sekä erityisesti mukana kulkeva vesi. Esimerkiksi viisi litraa vettä painaa tunnetusti viisi kiloa.

Syö raskasta kevyesti

Kevytretkeilijän keittiössä pyritään niin ikään minimalismiin. Tavallisena varusteena mukana on titaanista tai alumiinista valmistettu pieni retkikattila, josta syödään usein suoraan lusikalla. Tietysti mikäli samaa kattilaa käyttää retkellä useampi henkilö, voivat erilliset lautaset olla mukaan ottamisen arvoisia. Usein kattilan lisäksi mukana on kaasu- tai spriikeitin. Hyvin kevyellä varustuksella liikuttaessa keitinkin voidaan jättää kotiin, jolloin ruoka syödään kylmänä tai nuotion tai autiotuvan kaasulieden lämmittämänä.

Eväiksi valmiiksi pakatut retkimuonapakkaukset ovat usein hyvä, joskin kallis, vaihtoehto. Retkiruokaa voi onneksi valmistaa internetistä löytyvien reseptien avulla myös kotona, eivätkä vaikkapa edulliset pussipastat ole lainkaan huono vaihtoehto.

Välipaloilla retkillä on lupa herkutella ja monet arjessa epäterveellisiltä kuulostavat paljon kaloreita sisältävät vaihtoehdot, kuten perunalastut, sopivat hyvin välipaloiksi vaellukselle.

Myös ruuan pakkausmateriaaliin kannattaa kiinnittää huomiota. Vaikkapa metalliseen tölkkiin pakatut tonnikalat ovat siinä mielessä huono vaihtoehto, että ruuan syömisen jälkeen tyhjää metallitölkkiä joutuu kantamaan mukana koko matkan. Esimerkiksi paperipussin voi kuitenkin hyvillä mielin polttaa nuotiolla, eikä ruuan säilömiseen käytetty tyhjä minigrip-pussi paina rinkassa läheskään yhtä paljon kuin peltinen purnukka.

Jos ruuan kanssa haluaa olla hyvin minimalistinen, pärjää vaelluksella melko ankeiltakin kuulostavilla aterioilla. Esimerkiksi hapankorppu runsaalla voilla, meetvurstilla ja cheddar-juustolla sisältää yllättävän paljon energiaa, jolla jaksaa jo pitkälle. Kasvisvaihtoehtona esimerkiksi pavuista, kuskusista ja pähkinöistä voi valmistaa maittavan aterian, jota ei välttämättä tarvitse edes lämmittää.

Mikäli vaellusta alkaa harrastaa enemmän, kannattaa ensimmäisenä hankkia kevyt vedensuodatin tai Aquamira-puhdistustabletteja. Suomi on tuhansien järvien maa ja lähestulkoon kaikilta vähänkään pidemmiltä vaellusreiteiltä löytyy järviä, puroja ja jokia, joista omaa vesivarastoa voi täydentää vedensuodattimen tai puhdistustablettien avulla. Pohjoisessa tunturipuroista voi yleensä juoda myös suoraan. On valtava ero, kantaako retkellä 1–2 litraa vettä juotavaksi ja täydentää vaelluksen edetessä, vai kantaako kaiken juomaveden mukanaan kotoa lähtien.

Tärkeintä on retkeily

Vaikka rinkan painoon kannattaa kiinnittää huomiota, ei siitä tule stressata liikaa. Varsinkin aluksi mukaan otettavien asioiden karsiminen voi tuntua jopa pelottavalta. Kokemuksen karttuessa oppii huomaamaan, mitkä tavarat ovat välttämättömiä ja mitkä eivät. Jos edellisen vaelluksen jälkeen rinkasta löytyy käyttämättä jäänyt t-paita tai retkisaha, voi sen seuraavalla kerralla jättää kotiin.

Kevyet kantamukset tekevät retkeilystä mukavampaa ja polulla jaksaa taivaltaa pidemmälle. Rinkan keveydestä ei kuitenkaan kannata tehdä itseisarvoa. Vaikka rinkkaan pesiytynyt kuksa tai kirja ei välttämättä ole täysin välttämätön varuste, voi se silti tuoda paljon iloa. Koko retkeilyharrastuksen perimmäinen idea on kuitenkin nauttia ulkona liikkumisesta ja oleilusta, jolloin leirinuotion äärellä kirjan lukeminen ja kaakaon juominen kuksasta saattaa hyvinkin olla pienen lisäpainon arvoista.

Lue kirjoittajan kommentti kevytretkeilykokemuksistaan täältä.