Kaksi tutkimusta selvittää, millaista jälkeä todistusvalinta tekee lukioissa

Kevään 2022 yhteishaku oli jo kolmas kerta, kun yliopistojen opiskelijat valittiin laajasti ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella pääsykokeiden sijaan. Keväällä 2018 ammattikorkeakouluissa ja keväällä 2020 yliopistoissa tehdyllä valintatapauudistuksella on pyritty jouduttamaan opiskelijoiden siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin. Taustalla on ajatus siitä, että vaivan näkeminen ensin ylioppilaskirjoituksiin ja sitten korkeakoulujen pääsykokeisiin on kahteen kertaan tehtyä työtä.

Uudistuksen vaikutuksia yliopistojen opiskelijavalintaan on selvitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren tekemässä seurantatutkimuksessa, jonka loppuraportti julkaistiin kesällä 2022. Tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama.

Uudistuksen tavoitteiksi oli asetettu jatko-opintoihin siirtymisen nopeutuminen sekä opiskelupaikkojen suurempi kohdentuminen niille, jotka hakevat vasta ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Aiemmin korkeakoulujen hauissa suuri osa opiskelupaikoista on mennyt hakijoille, jotka ovat jo korkeakoulussa opiskelemassa toisella alalla. Todistusvalinnan painottamisella ja ensikertalaisten suosimisella ensikertalaiskiintiöiden avulla pyrittiin vähentämään ilmiötä, jossa opiskelupaikka vastaanotetaan ”varmuuden vuoksi”, ja myöhemmin haetaan uudestaan itseä enemmän kiinnostavalle alalle. Valintatapauudistus ei näyttänyt suoraan kitkevän tätä ilmiötä, sillä todistusvalinnalla sisään päässeillä oli suuri todennäköisyys hakea uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Vielä ei kuitenkaan voida sanoa, viivästyttääkö uudelleen hakeminen valmistumista tilastollisesti merkittävällä tavalla.

Selvityksen mukaan valintatapauudistus saavutti asetetun tavoitteensa siinä, että kaikista nuorempien eli samaan kevään ylioppilaiden osuus yliopistoon sisään päässeistä kasvoi. Valintatapauudistuksen myötä hakijat myös intoutuivat hakemaan ja vastaanottamaan opiskelupaikkoja aiempaa kauempaa asuinpaikaltaan.

Kun valintakokeisiin ei tarvitse enää matkustaa, on opiskelupaikan hakeminen pidemmän matkan päästä realistisempaa. Kevään 2021 haussa opiskelupaikka löytyi keskimäärin 118 kilometrin päästä kotoa.

Todistusvalinnan painottaminen ei vaikuttanut opiskelijaksi valittujen sukupuoleen tai sosioekonomiseen taustaan.

”Koulutus on edelleen Suomessa, kuten kaikissa teollistuneissa maissa, vahvasti periytyvää, eikä opiskelijavalintauudistus ole tätä tilannetta muuttanut”, seurantatutkimuksen loppuraportissa todetaan.

Lisätutkimus simuloi ja karsii huhuja

Yksi eniten todistuvalinnan yhteydessä puhuttaneista seikoista on sen vaikutus lukio-opiskeluun ja lukiolaisten tekemiin valintoihin. Pahimmissa uhkakuvissa todistusvalinnasta on maalattu kuvaa, jossa lukioon siirtyvän oppilaan täytyisi jo yläasteen päätteeksi tietää, mihin jatko-opiskelupaikkaan aikoo pyrkiä, ja käymään lukionsa sitten todistusvalinnan asettamissa raameissa.

Teknisesti tämä on toki mahdollista, sillä todistusvalintojen pisteytyksen päätetään aina kolmea vuotta etukäteen, jotta lukion aloittava tietää, mitä aineita mihinkin jatko-opintomahdollisuuteen täytyy lukea, mutta aivan näin raaka kuva tuskin vastaa todellisuutta valtaosan lukio-opiskelusta.

Valintatapauudistuksen vaikutuksia lukiolaisten ainevalintoihin selvittää kaksi tutkimushanketta.

Toinen tutkimushanke on jo aiemmin mainitussa seurantatutkimuksessa mukana olleiden Laboren ja VATT:n toteuttama, ja sen ovat tilanneet Suomen yliopistot. Tutkimuksen pohjalta yliopistot pyrkivät kehittämään valintatapojaan, ja sen tuloksilla on esimerkiksi vaikutusta ensi vuonna asetettaviin keväällä 2026 voimaan tuleviin todistusvalinnan pisteytyksiin.

Laboren tutkimus on pääasiassa rekisterianalyysiä, jossa yhdistellään opiskelijavalinnasta ja lukiolaisista kerättyä dataa.

”Katsomme, miten opintojen pituus, ainevalinnat ja vaikka ylioppilaskirjoitusten uusiminen on muuttunut. Toki ei pystytä sanomaan suoraan, että muutokset johtuvat todistusvalinnasta, vaan kyseessä on enemmän viitteellistä evidenssiä”, kertoo Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen.

”Aineistosta voi katsoa myös, miten eri lukioaineiden merkitys on muuttunut opiskelijavalinnassa, eli pääsevätkö vaikka pitkän matematiikan lukeneet aiempaa helpommin tiettyihin koulutusohjelmiin.”

Aineistosta on myös mahdollista tietyin rajauksin simuloida muutoksia esimerkiksi todistusvalinnan pisteytyksessä, ja arvioida, miten se vaikuttaa opiskelija-ainekseen.

Laboren kanssa tutkimusta on toteuttamassa myös Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Säätiö on päävastuussa hankkeen toisesta puolesta, joka perehtyy valintakokeisiin. Tavoitteena on selvittää, mitä eri koulutusalojen valintakokeet mittaavat, ja miten kokeita voisi yhdistellä ilman merkittävän kokoisia muutoksia, jotta samalla kokeella pystyisi hakemaan useampaan kohteeseen.

Valintakoeaineistosta on myös mahdollista tutkia, voiko esimerkiksi hyvä menestys valintakokeissa ennustaa hyvää menestystä myös myöhemmissä opinnoissa. Toinen lukiota ja lukiolaisia todistusvalinnan tuiskeessa tutkiva hanke on käynnissä Helsingin yliopistossa. Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

UUSVALU-lyhenteellä kutsuttu tutkimusprojekti noudattaa otsikkoa ”Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin”. Tutkimus pyrkii selvittämään paitsi lukiolaisten ainevalintoja, myös sitä, miten valintatapauudistus on vaikuttanut lukiolaisten hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tutkimuksen painopiste on Laboren tutkimuksesta poiketen muun muassa opiskelijoiden ja opinto-ohjaajien haastatteluissa.

Tutkimushanketta koordinoiva erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen näkee, että yksi todistusvalintaan liittyvä ongelma on siihen liittyvät virheelliset näkemykset sen suhteen, mitä lukiolaisen kannattaa tehdä ja mikä on välttämätöntä. Kupiaisen mukaan julkisessa keskustelussa ylikorostuneita seikkoja ovat muun muassa pitkän matematiikan kirjoittamisen merkitys ja huipputuloksiin keskittyminen.

”Pitkän matematiikan merkitys pitää paikkansa niin kauan, kun puhutaan opiskelijasta, joka kirjoittaa viisi L:ää, jolloin se on tietysti painavaa valuuttaa. Mutta suurin osa yliopistoihin tulevista opiskelijoista ei kirjoita viittä L:ää. Jo keskitason arvosanoissa yhden arvosanan parempi lyhyt matematiikka voi tuoda enemmän pisteitä kuin pitkä.”

Kupiainen toivoo, että tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten korkeakoulujen uusi opiskelijavalinta oikeasti toimii, ja kaataa siihen liittyvää harhatietoa.

”Se, millaista kuvaa tästä on luotu, voi ahdistaa lukiolaisia. Odotan aika paljon tutkimuksen kyselyosalta, jos sieltä löytyisi tietoa, että onko opiskelijoilla, opettajilla, opoilla vai kenellä virheellinen kuva siitä, mitä korkeakouluun hakevan kannattaa tai ei kannata tehdä”

UUSVALU-tutkimuksen on tarkoitus valmistua touko-kuussa 2023, Yliopistojen tilaaman opiskelijavalintatutkimuksen tuloksia on odotettavissa kesällä 2023.