Kansainvälinen tasa-arvoselvitys: Lääkisläisten vanhemmilla korkein koulutus, alakohtaiset sukupuolijaot Suomessa poikkeuksellisen jyrkät
Vaikka korkeakouluopiskelu on periaatteessa kaikille mahdollista, yliopistoon ei kuitenkaan haeta ja päästä tasaisesti taustasta riippumatta. Asiaa selviteltiin Turun ja Tampereen yliopistojen yhteishankkeella.
Teksti: Eli Harju
Kuvitus: Pauliina Lindell
Matalasti koulutettujen vanhempien jälkikasvu ei hae ahkerasti korkeakouluihin, alojen sukupuolittuneisuus pitää pintansa ja tietyille aloille päätyvät lähinnä korkeasti koulutettujen vanhempien lapset, kertoo maaliskuussa valmistunut GATE-raportti (Gaining access to tertiary education).
GATE-hankkeessa selvitettiin korkeakouluopiskelun saavutettavuutta ja tasa-arvoisuutta Suomessa ja verrattiin tilannetta Ruotsiin, Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
Korkeakoulutettujen lapset hakeutuvat korkeakouluihin
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakevat korkeakouluun matalasti koulutettujen lapsia todennäköisemmin, ja ilmiö on GATE-raportin mukaan jopa hieman vahvistunut viime vuosikymmeninä. Syytä tähän ei tiedetä, mutta matalasti koulutettujen perheiden lapsilla arvioidaan olevan erilaiset käsitykset opintojen vaativuudesta ja omista kyvyistään. Sen sijaan korkeakoulujen sisäänpääsyssä perhetaustaa enemmän merkitsee koulumenestys.
Vanhempien koulutustausta näyttää vaikuttavan Suomessa myös opiskelualan valintaan. Korkeakoulutettujen vanhempien lasten osuus on kaikkein suurin lääketieteen opiskelijoissa ja pienin kasvatustieteessä.
Sukupuoli vaikuttaa paljon
Huomattava enemmistö korkeakouluihin hakevista on naisia, mutta miehet tulevat hiukan todennäköisemmin valituiksi. Tämä selittyy osittain sillä, että naiset hakevat useammin aloille, joille on vaikeampi päästä.
Vertailussa muihin länsimaihin naisten osuus suomalaisissa yliopistoissa ei ole poikkeuksellisen korkea. Opiskelualat ovat kuitenkin Suomessa sukupuolittuneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Miehet ovat selvänä enemmistönä tekniikan aloilla ja tietojenkäsittelyssä, mutta kaikilla muilla aloilla on joko naisenemmistö tai tasaisempi sukupuolijakauma.
Muihin sukupuoliin kuin naisiin ja miehiin lukeutuvista ei ole olemassa tarpeeksi tilastotietoa, jotta heidän sijoittumistaan opiskeluihin voitaisiin tarkastella.
Todistusvalinta ei juuri lisää lopputulosten tasa-arvoa
Vuonna 2020 käyttöön tullut todistusvalinta näyttää GATE-raportin mukaan helpottavan naisten sisäänpääsyä miesvaltaisille aloille, mutta ei toisin päin. Se myös nosti sisäänpääsymahdollisuuksia nuorten hakijoiden, miesten ja ruotsinkielisten joukossa. Näiden sisäänpääsyn todennäköisyys oli jo valmiiksi keskimääräistä korkeampi.
Raportissa todetaankin, että korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja tasa-arvon kannalta on tärkeää säilyttää todistusvalinnan rinnalla myös muita tapoja päästä korkeakouluun.
Koko GATE-raportti löytyy linkin takaa.