Katutaide ja arkkitehtuuri yhdistyvät diplomityössä – ”Laiton taide vaikuttaa kaupunkitilan kokemukseen todella voimakkaasti”
Teksti ja kuvat: Nikke Sillanpää
Useimmiten taidetta on totuttu kohtaamaan galleriatilojen loisteessa, tarkasti kuratoiduissa näyttelyissä. Laiton kaupunkitaide taas maalaa teokset sähkökaappeihin ja sillankaiteisiin lupia kyselemättä. Sandra Kangaspeskan diplomityössä tutkittiin laittoman taiteen vaikutusta kaupunkikokemukseen ja arkkitehtuuriin.
Kangaspeska halusi yhdistää työssään taidetta ja arkkitehtuuria. Diplomityö tutkii, millä tavoin luvaton taide vaikuttaa paikan kokemukseen kaupunkiympäristössä ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla kaupunkisuunnitteluun. Aiheen saattaminen diplomityöksi oli aluksi haastavaa, mutta osoittautui lopulta palkitsevaksi.
”Laiton taide vaikuttaa kaupunkitilan kokemukseen todella voimakkaasti, mikä teki siitä hedelmällisen diplomityön aiheen”, toteaa Kangaspeska.
Työn teko sai Kangaspeskan näkemään kaupunkitilan muutenkin kuin arkkitehtiopiskelijan silmin. Diplomia varten haastateltiin kolmea laittoman kaupunkitaiteen tekijää. Osana tutkimusmetodia Kangaspeska myös jalkautui kaupungin kaduille tutkimaan ja aistimaan laitonta kaupunkitaidetta.
”Halusin saada autenttista tietoa kaupunkiympäristön kokemisesta laittoman taiteen kautta, jolloin varmin lähteeni oli omat fiilikseni. Halusin myös nautiskella diplomityön tekemisestä ja olla itsekin osallinen aihetta.”
Diplomityössä pohdittiin myös kaupunkitilan rakennusosien merkitystä luvattoman taiteen kautta. Tyhjä betoniseinä saa uuden merkityksen, kun siihen ilmestyy laiton maalaus. Oliko seinällä erityistä esteettistä arvoa ennen teosta ja miksi siihen kiinnittää huomiota vasta töhrimisen jälkeen?
”Kiinnostus luvattomaan taiteeseen on itsessään hyödyllistä, koska se avaa uusia keskusteluja siitä mitä kaupunkiympäristö on tai mitä se voisi olla. Se nostaa myös esiin kysymyksiä erilaisten kaupunkitilaelementtien arvosta.”
Työn kirjoittamista rytmitti tasapainoilu ahkeran puurtamisen ja ”aivot narikkaan” -viihteen välillä. Kangaspeska kirjoitti diplomityötä myös siskonsa asunnossa sillä aikaa, kun sisko oli töissä Rovaniemellä. Tämä teki työn ja vapaa-ajan erottamisesta helpompaa.
Vaikka diplomityön aihe loi hetkittäistä epäröintiä, on Kangaspeska erityisen tyytyväinen lopputulokseen. Itseluottamus vahvistui työskentelyn aikana ja haastateltavien kanssa muodostui uusia ihmissuhteita.
”Taiteilijoiden kanssa on jäänyt jälkeenpäin hyvät välit. Olemme yhteydessä ja viestittelemme myös vapaa-ajalla.”, Kangaspeska kertoo.
DIPPA
OTSIKKO: Laittoman taiteen kaupunki: Luvaton taide kaupunkikokemuksessa ja kaupunkisuunnittelussa.
MITTA: 82 sivua.
ALA: Arkkitehtuuri.
KAUAN KESTI?: Puoli vuotta, josta osa kypsyttelyä. Aktiivista työtä noin neljä kuukautta.
JÄIKÖ TRAUMOJA?: ”En ole miettinyt työtä jälkeenpäin, ehkä siinä on pieni trauman hiven. Se johtuu varmaan siitä, että dippaan liittyvistä aiheista voisi kirjoittaa vielä kymmenen työtä lisää.”