Kellä kiltis, sillä onni? – Killat ja kerhot etsivät tiloja toiminnalleen, mutta prosessi on pitkä ja monimutkainen

This article is also available in English.

Tuore robotiikan kilta Robo on hakenut yli vuoden kiltahuonetta tuloksetta. Uudet fuksit toivotettiin jo tervetulleiksi ja toiminta on alkanut uudessa tutkinto-ohjelmassa, mutta kiltahuonehakemus on edelleen vetämässä.

Keväällä melkein tärppäsi. Robon kiltahuoneen paikaksi ehdotettiin entistä viestinnän brändiuudistuksen varastoa TD011 Tietotalosta.

Samaan aikaan toisaalla logistiikkahallinnon tila kuitenkin siirrettiin Sähkötalosta Päärakennuksen kellarin tilaan, jossa olivat toimineet INTO:n vuokrauspalvelu sekä hiljainen tila. Hiljaista tilaa käytettiin myös rukoustilana. Tämä hiljainen tila siirrettiin vesipistetarpeen vuoksi Robon havittelemaan viestinnän varastoon. TD011 on ollut 3. heinäkuuta lähtien rukoustilana, mutta sen lavuaari ei ole sopiva jalkojen pesemiseen. Jalkoja pestään nyt kiltahuoneiden viereisissä vessoissa, mikä aiheuttaa lätäköitä sekä vessoihin että käytäville. Lopulta siis myös uusi rukoustila on vähällä käytöllä, ja järjestely on ollut luultavimmin pettymys kaikille osapuolille.

Robon puheenjohtaja Leevi Kukkosen mukaan järjestely tehtiin ilmoittamatta oikeastaan kellekään, ja kiltahuoneeksi erinomaisesti sopinut tila näyttäytyy nyt monelle käyttämättömänä ja turhana tilana.

”Tiesin hakemusta laittaessa, että prosessi olisi pitkä, ja odotin noin kahden vuoden odottelua. Tämä järjestely ei kuitenkaan tunnu järkevältä, ja olisi kiva kuulla kommunikaatiota”, hän sanoo.

Kampuksen tiloille tulisi tehdä kattava inventaario, sillä tilojen käyttö ei tunnu järkevältä.

Kukkosen mukaan kiltatoiminnan pyörittämisestä puuttuu olennainen osa, kun omaa kiltahuonetta ei ole. Tällä hetkellä fuksit saavat tilapäisesti hengailla Pullonkaulassa eli modernin tuotantotekniikan ainekerhon tilassa. Seuraavaksi tilavaihtoehtona saattaisi olla Päärakennuksessa oleva Bionerin kiltahuone, jos Bioner muuttaa Sähkötalon remontin jälkeen suurempiin tiloihin. Bionerin sisäänotto on kasvanut vuosi vuodelta, ja nykyinen tila on sille liian pieni.

Bionerin tapaus kertoo myös yleisesti tulevista tilaongelmista: opiskelijamääriä halutaan jatkuvasti lisätä, mutta jo tälläkin hetkellä osa kiltahuoneista on liian pieniä käyttäjämääriin nähden.

”Kun Festiakin lähtee alta, ei se lupaa hirveän hyvää tilojen riittämiselle”, Kukkonen lisää.

Esimerkiksi Autek on hakenut laajennusta läheiseen varastoon, mutta tämä ei käynyt yliopistolle ja tilapalveluille. Päätöstä on Kukkosen mukaan perusteltu samalla argumentilla, jolla esimerkiksi päärakennuksen varastotiloja ei ole funktionalisoitu opiskelijoiden käyttöön: ilman kunnollista ilmanvaihtoa tiloja ei saa ottaa käyttöön.

”Kuitenkaan esimerkiksi INTO:n kiltahuoneessa ei ole lainkaan ilmanvaihtoa, eikä se ilmeisesti ole ollut ongelma.”

Kukkosen mukaan kampuksen tiloille tulisi tehdä kattava inventaario, sillä tilojen käyttö ei tunnu järkevältä. Esimerkiksi päärakennuksen kellarissa on useita varastoja vajaalla käytöllä sekä kokoushuone, jota henkilöstö tuskin haluaa käyttää. Hyviä kokoustiloja kun on muuallakin kuin kellarissa meluisten kiltahuoneiden läheisyydessä. Optimointi tulee muutenkin tarpeeseen, kun tiloja vähennetään entisestään.

Myös uusi energiamurroksen opiskelijoiden kilta EMU on aloittanut syksyllä toimintansa uusien fuksien kanssa ilman kiltahuonetta, ja killan hallitus aikoo panostaa kiltahuoneen saamiseen fuksisyksyn kiireiden rauhoituttua.

Tilojen tilannekuva epäselvä

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Treyn hallituksessa toimivan Aaro Haikosen mukaan Trey on etsinyt kampukselta tyhjiä tiloja mahdolliseen opiskelijakäyttöön, mutta prosessit ovat pitkiä ja monimutkaisia.

”Hervannassa on tällä hetkellä käynnissä paljon isoja kampuskehitysprojekteja, ja ne vaikuttavat tilojen jakoon. Etenkin Sähkötalon peruskorjaus- ja purkuprojektit vaikuttavat koko kampuksen tilakokonaisuuteen”, Haikonen sanoo.

Vaikka kilta- ja kerhohuoneita ollaan tälläkin hetkellä vailla, tilanne ei ole ainakaan helpottumassa. Yliopiston kampuskehityksen suunnitelmien mukaan tiloja ollaan vähentämässä esimerkiksi Konetalosta ja Festiasta. Ensi vuonna Sähkötalon remontti vie Skellarin järjestöt evakkoon, mutta uusia väistötiloja ei ole vielä osoitettu.

”En usko, että tilannekuva on tällä hetkellä kenelläkään selkeä. Treyn toimistossa olemme sinänsä kartalla, mutta yliopiston päässä on niin paljon epäselvyyksiä, että se hankaloittaa omaa toimintaamme. Info kulkee huonosti”, Haikonen sanoo.

Hän tarkentaa, että kampuskehityksen, tilapalveluiden ja yliopiston välillä tuntuu olevan epäselvyyksiä, mutta on mahdollista, että sisäisesti tahot tietävät roolinsa paremmin mitä ulospäin vaikuttaa. Trey ei pysty epävarmuuksien vuoksi antamaan selkeää varmistettua tietoa opiskelijoille. Opiskelijoilta on saatu turhautunutta palautetta prosessin hitaudesta, ja Haikonen arvelee, että se voi osaltaan johtua siitä, ettei prosessiketjun laajuus näy ulospäin.

Tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen ei ole myöskään yksinkertainen tai nopea prosessi. Tilojen siirteleminen on yksi pitkällinen dominoefekti, kuten Robon tapaus osoittaa.

Jakosysteemi aiheuttaa närää

Myös muut yhdistykset ja kerhot etsivät tiloja kampuksella. Taide- ja tekstiilikerho Tahra on ollut pitkään tilajonossa, ja sille oltiin jo suunnittelemassa paikkaa Sähkötalosta, mutta lopullisessa jakopäätöksessä se ei saanutkaan omaa tilaa. Kerhon mukaan sillä ei ollut tietoa näistä suunnitelmista eikä tilaisuuksista, joissa niihin olisi voinut vaikuttaa.

Tahra etsii tilaa, johon voisi tulla sekä tekemään käsitöitä että kokoontumaan yhdessä viikoittaiseen piiriin. Omassa kerhotilassa voitaisiin myös esitellä töitä sekä säilyttää tarvikkeita, jotka tällä hetkellä majailevat yhden hallituslaisen omassa häkkivarastossa.

Tahran puheenjohtaja Vilma Piitulaisen mukaan kerhon hallituksessa koetaan, että kerhotilan saaminen on ollut vaikeaa, koska Tahra on vielä uusi ja pieni kerho, joka on vasta vakiinnuttamassa toimintaansa.

”Tilojen hakuprosessi ei ole tuttu, emmekä tiedä, miten tilojen saamiseen voisi vaikuttaa”, Piitulainen sanoo sähköpostitse.

”Pidämme ongelmallisena sitä, ettei tieto tilasuunnitelmista kulkenut kerholle muuten kuin kuulopuheiden kautta. Toivoisimmekin Treyltä parempaa tiedotusta kerhojen suuntaan, kun tiloista päätetään. Jäihän tapauksesta outo fiilis, kun kerhomme mahdollisista tiloista oli puhetta, mutta emme itse tienneet siitä.”

Aaro Haikosen mukaan kerhotilojen jako toimii jonotussysteemillä, josta linjattiin vuonna 2019 Treyn ensimmäisen hallituksen periaatepäätöksessä. Järjestöt hakevat järjestötilaa jonossa, ja lähtökohtaisesti tiloja annetaan pyydetyiltä kampuksilta aine- ja edunvalvontajärjestöjä priorisoiden.

Tilojen siirteleminen on yksi pitkällinen dominoefekti.

Muut järjestöt, kuten harrastekerhot, joihin kutsukerhotkin kuuluvat, ovat tasavertaisia ja saavat tiloja hakemuksen jättöajan perusteella. Tällä hetkellä säännöt eivät mahdollista avointen kerhojen priorisointia suljettujen edelle. Priorisoinnin puute on kuitenkin herättänyt närää, sillä kutsukerhoihin pääsevät lopulta hyvin harvat opiskelijat, ja etenkin korona- ajan jälkeen monet avoimet kerhot tarvitsisivat tilaa herätelläkseen ja kehittääkseen toimintaansa.

Tätä mieltä on myös opiskelija-aktiivi Tupsu Simisker, joka toimii signaalinkäsittelyn ja tietoliikenne- elektroniikan perinneseura TeLE ry:n puheenjohtajana. TeLE sai syksyllä 2021 aiempien käytyjen keskustelujen jälkeen hyvin viime tingassa aikarajan muuttaa pois isosta kerhotilastaan Skellarista Elramin ja NMKSV:n tieltä.

Uusi tila saatiin onneksi Tietotalon kellarista TiTen vierestä, ATK-kerho Modeemin kanssa jaetusta tilasta, mutta se on ahdas ja vaikuttaa Simiskerin mukaan toiminnan kehittämiseen. Poismuutto tuli pahaan paikkaan, sillä kerho oli useamman vuoden hiljaiselon ja koronapandemian jälkeen juuri saanut motivoituneen hallituksen, joka halusi kehittää toimintaa. Energia jouduttiinkin keskittämään muuton setvimiseen.

Simisker ymmärtää, että kutsukerhoilla on iso osuus teekkarikulttuurin ylläpidossa, ja kerhot olivat odottaneet omaa tilaa pitkään, mutta priorisointi tulisi silti tarpeeseen.

”Tämä on arvovalinta ylioppilaskunnalta. Lisäksi tähän vaikuttaa se, että monet opiskelija-aktiivit ovat myös päättämässä näistä asioista. Keiden siis tulisi hoitaa näitä asioita, että päätökset olisivat mahdollisimman neutraaleja?”

Tiloja ei ole tarpeeksi

Kilta- ja kerhohuoneiden tila-asioissa yksi suuri ongelmakohta on selkeästi kommunikoinnin ja tavoittavan viestinnän puute. Simiskerin mukaan tietämättömyys ja viestinnän heikko tavoittavuus johtavat pelkoon ja paniikkiin. Monia toimijoita esimerkiksi stressaa tuleva Sähkötalon remontti, kun väistötiloista ei ole vielä tietoa.

15 järjestön siirto Skellarista ei tule olemaan yksinkertainen projekti, ja esimerkiksi I-siiven ”säätäjäkerhojen” tilojen kanssa on ollut epäselvyyksiä. Telok, Albatross ja Euroavia ovat olleet kojeillaan ja erityistarpeillaan arkkitehtien haasteena, mutta yhteistyötä on onneksi päästy tekemään. Tällä hetkellä Sähkötalon pohjapiirustukset alkavat olla valmiina ja kerhojen kanssa yhteisymmärryksessä tehtynä, ja rakennuslupa on tarkoitus jättää lokakuussa.

Haastateltujen opiskelijoiden yhtenevä mielipide vaikuttaa olevan selkeästi se, ettei kilta- ja kerhotiloja ole tarpeeksi, ja osa niistä on liian pieniä käyttäjilleen. He toivovat tilojen optimaalisempaa ja järkevämpää jakoa ja käyttöä, mikä on ollut toiveena myös opiskelu- ja opetustilojen kanssa.

Tila- ja kiinteistöpalveluiden kehittämispäällikkö Taina Vimparin mukaan Sähkötalon kiltatilat menevät remonttiin vuoden 2025 alussa, ja remontti kestänee noin puoli vuotta. Väistötiloja on hänen mukaansa mietitty, mutta asiasta ei ole vielä keskusteltu Treyn tai kiltojen kanssa. Visiiri ei tavoittanut useista yrityksistä huolimatta Vimparia kommentoimaan tila-asioita laajemmin.