Kolumni: Jos hallitus jatkaa turvallisuuspopulismiaan, reservistä eronneiden määrää ei mitata enää vain tuhansissa
Koko reserviläisjärjestelmä voi olla uhattuna, jos hallitus vie uudistukset liian pitkälle ja suuri joukko reserviläisiä ei enää hyväksy niitä, kirjoittaa toimittaja Iikka Sorvali.
Teksti: Iikka Sorvali
Reserviläisidentiteettini oli vuosia yksinkertainen, mutta nyt tilanne on muuttunut.
Suoritin varusmiespalvelukseni pian lukion jälkeen. Vaikka osallistuin sitä seuraavina vuosina vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan, ei sana sotilas ollut koskaan ensimmäisenä mielessäni identiteettiäni pohtiessa.
En ajatellut asiaa sen syvemmin. Halusin olla sotilaana olemisessa hyvä samalla tavalla kuin muissakin asioissa, joita teen.
Tämä muuttui helmikuussa 2022, kun Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi. Hyökkäys toi sodan lähelle. Se laittoi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusiksi, mutta myös järkytti monen turvallisuudentunnetta hyvin henkilökohtaisella tasolla.
Myös meidän, jotka on koulutettu sotilaiksi.
Järkytyksestä huolimatta en kyseenalaistanut reserviläisyyttäni. Minulle oli ollut alusta asti selvää, ketä vastaan puolustautumista olin harjoitellut havumetsissä ase rinnallani. Eihän sotaharjoituksissakaan hyökkäys koskaan alkanut lännestä.
Olin hyväksynyt yhteiskuntasopimuksen (tai myynyt sieluni – riippuu, keneltä kysyy). Suostun puolustamaan Suomea tarvittaessa henkeni uhalla sotilaallista uhkaa vastaan, koska Suomi on minusta puolustamisen arvoinen maa.
Sama sopimus on voimassa tällä hetkellä noin 870 000 suomalaisella, joista reserviläisarmeijamme koostuu. Reserviläisyys koskettaa jollain tavalla käytännössä jokaista suomalaista.
Siksi poliitikkojen täytyy olla varuillaan, kun he alkavat rukkaamaan reserviläisten ja valtion välistä sopimusta.
Koko reserviläisjärjestelmä voi olla uhattuna, jos hallitus vie uudistukset liian pitkälle ja suuri joukko reserviläisiä ei enää hyväksy niitä.
Turvallisuuspopulismiin taipuvainen hallituksemme on saanut tästä jo maistiaisen, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tykitti Kyrönmaa-lehden haastattelussa alkuvuonna, että hän aikoo löytää keinot reservistä eroamisen kieltämiseen.
Lausunnon seuraus oli tuhansien reservistä eroamaan pyrkivien aalto ja Siviilipalvelukeskuksen täydennyskoulutusten ruuhkautuminen.
Toinen huolestuttava esimerkki reserviläisjärjestelmän muutoksista on hallituksen uusi rajalaki. Se mahdollistaa rajavartiostossa palvelleiden reserviläisten käytön rajan puolustamiseen tilanteessa, jossa Suomea vastaan käytetään niin sanottua välineellistettyä maahanmuuttoa .
Lakiesityksessäkin myönnetään, että reserviläiset voivat joutua käyttämään väkivaltaa näissä tehtävissä.
Kynnys reserviläisten käyttöön madaltuu ja minun sekä muiden reserviläisten hyväksymä yhteiskuntasopimus muuttuu askel askeleelta. Koko reserviläisjärjestelmä voi olla uhattuna, jos hallitus vie uudistukset liian pitkälle eikä suuri joukko reserviläisiä enää hyväksy niitä.
Reservistä eronneiden määrää ei tällaisessa tilanteessa mitattaisi enää vain tuhansissa.
Kirjoittaja on hyvin koulutettu reserviläissotilas, joka ei tule käyttämään taitojaan siviilien pamputtamiseen rajalla.