Koneääntä kuulosteleva gradu syntyi Ylen kanssa, vaikka aiemmin tekijä oli luullut, että vain insinöörit tekevät niin

Teksti ja kuvat: Kaisa Hietalahti

Robert Karhi: Graduni oli yhteistyöprojekti Ylen kehitystiimin kanssa. Päätymiseni sellaiseen kuvioon yllätti minutkin, koska olin ajatellut, että vain insinööreillä on tällaisia yrityskuvioita.

Mutta tässä järjestelyssä oli hyvää se, että tiimiltä sai aina tosi hyvää palautetta. Jos olin tehnyt vaikka jonkin ideapaperin ja mietin, onko siinä mitään järkeä, sainkin kannustusta. Siinä tunsi sen, että työni meni heillä suoraan käyttöön – että tätä oltiinkin kuulemma juuri mietitty ja tiedoistani oli hyötyä.

Se rohkaisi jatkamaan, varsinkin kun urakka tuntui välillä suurelta ja mahdottomalta. Koin, että ohjaaja katosi ja jätti minut yksin. Työmäärä oli myös paljon suurempi kuin olin kuvitellut. Olen valmistunut ammattikorkeakoulusta, mutta sen opinnäytetyö ei ollut mitään tähän verrattuna, kun taustalla ei ollut kandiopintoja.

”Olin ajatellut, että vain insinööreillä on tällaisia yrityskuvioita.”

Olin alkuun muutenkin vähän hukassa yliopistossa. Poukkoilin, kunnes kiinnostuin ylipäätään äänestä mediumina, ja pyrin sitten sitä kautta pääsemään kiinni eri aiheisiin, joita kursseilla käsiteltiin. Ehdotus yhteistyön virittämisestä tuli ohjaajaltani, joka kertoi Ylen kyselleen, voisiko joku vähän katsoa koneälyjuttuja. Se oli silloin vielä aika nouseva trendi, vaikka nyt alkaa olla jo vakiintunutta, kun monet käyttävät työssäänkin Chat-GPT:tä ja vastaavia. Keskusteluissa muotoutui se, että tutkisin keinotekoista ääntä.

Tie oli kivinen, mutta ei pelkästään. Voi kuulostaa typerältä, mutta juuri äänen kautta kurssien sisältöjen tarkastelu on ehdottomasti muuttanut sitä, miten katson maailmaa.

GRADU
» Luottamus synteettiseen ääneen — toimijuus ihmisen ja koneälyn vuorovaikutuksessa
» Mitta: 79 sivua
» Ala: Mediatutkimus
» Kauan kesti: 2,5 vuotta
» Kuinka rankkaa oli asteikolla 1-5? ”Alkuun ehkä 1 tai 2, mutta kun työ kehittyi ja rönsyjä oli karsittava, sanotaan suoraan että 5.”

Lue lisää: Ei kiitos enää hiomista, nyt valmistutaan, sanoi dipan tekijä – robotiikasta kirjoittaminen tuntui menevän ihan pieleen, mutta jälkikäteen työ onkin ihan hyvä