Korona heitti haasteen pariutumiselle – ”Median viesti siitä, että sinkun tulee löytää kumppani, on selvä”

Parisuhteen löytäminen ei ole aiemminkaan ollut helppoa, mutta erityisen haastavaksi se on muuttunut koronapandemian aikana. Visiiri kysyi Tampereen yliopistossa parisuhteettomuudesta väitöskirjaa tekevältä Anu Kinnuselta, miten sinkkuus koetaan ja millaisia ulottuvuuksia siihen on koronan myötä tullut. 

Kinnusen mukaan sinkut näkevät parisuhteen usein oletusarvona: sinkkuus on tila, jonka pitäisi olla toisin.  

”Nuorena sinkkuus ei välttämättä aiheuta ahdistusta, kun suhteet ovat lyhempiä ja muita sinkkuja löytyy kaveripiiristä. 25 ikävuoden jälkeen se usein konkretisoituu, kun ihmiset ympärillä alkavat pariutua. Toisaalta sinkkuus voi ahdistaa myös nuorempana ja toisia taas voi ahdistaa parisuhde”, Kinnunen toteaa. 

”Usein ne, joilla ei ole ollut pidempää parisuhdetta, liittävät sen löytämiseen odotuksia ja siitä tulee onnellisuusobjekti. Eronneilla tällaisia mielikuvia on vähemmän.” 

Sinkkuuden kokemukseen vaikuttaa myös siitä julkisuudessa luotu kuva. Tästä Kinnunen kirjoittaa tuoreimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (4/2020) yhdessä Marjo Kolehmaisen ja Annukka Lahden kanssa.  

”Lehdistöaineistossa korostuivat ’sinkkuuden selviytymistarinat’, usein valkoisen naisen kokemukset siitä, miten sinkkuus on mahdollistanut itsetutkiskelun ja kehittymisen ihmisenä. Miehiä artikkeleissa käsiteltiin aika vähän. Sinkkuutta kuvattiin myös ylikorostuneen seksuaalisena ja Tinderiin liittyvien artikkelien kautta”, Kinnunen kertoo. 

”Jutuissa käsiteltiin myös kaikkiaan yhdeksää eri televisiosarjaa, joissa etsitään sinkuille puolisoa aina Napakympistä Unelmien poikamieheen ja Temppareihin. Median viesti siitä, että sinkun tulee löytää kumppani, on selvä.”  

Korona-aikana uusien ihmisten tapaaminen on siirtynyt vahvemmin verkkoon ja sovelluksiin, nuorten kohdalla erityisesti Tinderiin. Facebookiin on myös syntynyt epidemian aikana noin 6 500 jäsenen Korona-ajan sinkut eli KoSi-ryhmä, jossa etsitään vertaistuen ohella myös seuraa. Kinnusen mukaan deittipalvelujen korostuneen roolin ohella myös koronaan suhtautuminen on uusi elementti deittailussa. 

 ”Jotkut voivat olla koronan suhteen huolettomampia, toiset taas noudattavat rajoituksia tiukemmin, mistä voi seurata ristiriitoja. Koronan takia myös henkilön tapahtumahistoria korostuu nyt deittailussa”, Kinnunen toteaa. 

Korona-aika on Kinnusen mukaan pakottanut sinkut myös arvioimaan omia lähisuhteitaan ja sitä, kuka tai ketkä ovat ”koronaperhe”. 

”Osa pitää läheisesti yhteyttä vanhempiinsa, osa taas on luonut perheen ystävistään. Toisin kuin parisuhteessa oleville, sinkuille perhe ei ole yhtä itsestäänselvä, vaan heillä on vapaus määritellä se.” 

Sinkuille ovat tuttuja ristiriitaiset kehotukset siitä, miten pitäisi toimia: kukaan ei tule kotoa hakemaan, mutta etsimälläkään se ei löydy. Mitä siis kannattaa tehdä, jos haluaisi löytää parisuhteen? 

”On hyvä säilyttää aktiivinen ote elämässä. Ei kannata jäädä odottavaan positioon, vaan olla avoin tapaamaan ihmisiä. On myös hyvä miettiä, mitä parisuhde itselle edustaa: Hakeeko parisuhteen kautta onnellisuutta, lapsien hankkimisen mahdollisuutta vai odottaako siltä esimerkiksi sisältöä elämään tai helpotusta yksinäisyyteen”, Kinnunen avaa. 

Tampereen ja Lundin yliopistot keräävät yhdessä päiväkirja-aineistoa ihmisten korona-ajan kokemuksista.