Korona sekoitti korkeakoulujen hakukevään – vilppi ja tekniset ongelmat aiheuttivat päänvaivaa

Keväällä 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinnan oli tarkoitus uudistua pitkällisen suunnittelun ja keskustelun jälkeen, kun todistusvalinnasta tehtiin pääasiallinen reitti korkeakoulutukseen. Suurella osalla aloista tämä tarkoittaa, että noin 50–60 prosenttia hakijoista valitaan suoraan todistuksella.

Koronatilanne kuitenkin pakotti korkeakoulut laittamaan suunnitelmansa uusiksi. Hieman yhteishaun päättymisen jälkeen yliopistojen opetusvararehtorit päättivät, että valinnat järjestetään tavanomaisten pääsykokeiden sijaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Opiskelemaan pääsyn kriteerejä muutettiin kesken hakuprosessin, kun hakukohteet oli jo lyöty lukkoon, mutta monien alojen pääsykokeet olivat vain kuukauden tai parin kuluttua. Huolta herättivät myös vilpin mahdollisuus ja tietotekniset kysymykset.

Useilla suosituilla yliopistoaloilla, kuten lääketieteessä ja kauppatieteissä, todistusvalinnan osuutta nostettiin jopa 70–90 prosenttiin, kun sen alun perin piti olla hieman yli puolet. Samaan aikaan monien alojen todistusvalintakiintiöt säilyivät aiempien suunnitelmien mukaisina. Esimerkiksi oikeustiede pitäytyi suunnitellussa 40 prosentissa.

Toisaalta erityisesti monilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla todistusvalintaa oli jo alun perinkin nostettu kattamaan lähes kaikki sisään pääsijät. Vaihtelua oli paitsi alojen, myös yliopistojen välillä. Esimerkiksi Tampereen kauppatieteiden todistuskiintiö oli 70 prosenttia, kun taas Turussa se oli 90 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa todistusvalintaa ei lainkaan kasvatettu. AMK:t kokivat todistusvalinnan kasvattamisen uhkaavan hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Hakijan näkökulmasta muutosten suuri vaihtelu eri koulutuksien välillä saattoi vaikuttaa hämmentävältä.

Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutelan ja hakijapalveluiden esimiehen Meeri Oikemuksen mukaan yliopiston konsistori on siirtänyt muutoksista päättämisen tiedekuntaneuvostoille, jotka siirsivät tehtävän edelleen dekaaneille. Normaalioloissa konsistori on muutenkin siirtänyt valintaperusteista päättämisen pysyvästi tiedekuntaneuvostoille kaikkien paitsi tekniikan alojen osalta. Tänä keväänä tehtävä delegoitiin vielä tiedekuntaneuvostoilta dekaaneille kiireisen aikataulun vuoksi, ja myös tekniikan alojen päätökset siirtyivät konsistorilta dekaanille. Päätökset tehtiin siis tiedekunnittain, minkä vuoksi joillain aloilla muutokset olivat suuria, ja toisilla koe vain muuttui etäkokeeksi.

Tampereen ylioppilaskunta TREY arvioi opiskelijavalintojen sujuneen tilanteeseen nähden hyvin, mutta toivoo, ettei todistusvalinnan kasvanut painotus jatku. Ongelmia TREYllä nähdään etäkokeiden valvontakeinoissa ja opiskelijamäärien yhtäkkisessä kasvattamisessa. Keväällä yliopisto kokosi valmisteluryhmän päättämään pandemian ajan valintakokeiden käytännön järjestelyistä, mutta yrityksestä huolimatta opiskelijoiden edustus jätettiin ulos.

Poikkeustilanne aiheutti paljon muutoksia opiskelijavalinnassa viime keväänä. Ylioppilaskuntaan saatiin myös yhteydenottoja hakijoilta, mutta emme pystyneet neuvomaan heitä, sillä emme itsekkään olleet koko ajan tietoisia siitä, mitä opiskelijavalintojen valmisteluryhmässä oli työn alla

Tiia Virtanen

”Poikkeustilanne aiheutti paljon muutoksia opiskelijavalinnassa viime keväänä. Ylioppilaskuntaan saatiin myös yhteydenottoja hakijoilta, mutta emme pystyneet neuvomaan heitä, sillä emme itsekkään olleet koko ajan tietoisia siitä, mitä opiskelijavalintojen valmisteluryhmässä oli työn alla”, toteaa TREYn koulutuspoliittinen asiantuntija Tiia Virtanen.

Todistusvalinnalla suuri merkitys

Todistusvalinnan lisääminen helpotti joidenkin hakijoiden sisäänpääsyä. Hyviä ylioppilasarvosanoja kirjoittaneet hakijat, jotka eivät kuitenkaan olisi mahtuneet alkuperäisiin todistuskiintiöihin, pääsivät sen kautta sisään. Epätietoisuus ja nopeat muutokset leimasivat silti kaikkien hakijoiden kevättä, kun valinnan uusista painotuksista tiedotettiin vasta lähellä kokeita. Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL kritisoi jo keväällä todistusvalinnan kasvattamista siitä, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä valintakokeita tekeviä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin tiedotteen mukaan ”tehdyt muutokset ovat sellaisia, joilla katsotaan olevan pienin vaikutus valinnan lopputulokseen.”

”Päätöksiä tehdessä on huomioitu erilaiset hakijaryhmät ja vaikutuksia punnittiin eri näkökulmista. Pyrimme siihen, että hakijoiden mahdollisuudet tulla valituksi eivät merkittävästi muutu”, sanoo vararehtori Marja Sutela.

Todistusvalinnan jopa 90 prosenttiin nostaneet kauppatieteiden ja psykologian alat ovat perustelleet omia päätöksiään analyyseillaan aiempina vuosina hakeneiden koulutustaustasta. Niiden mukaan pääsykokeella olisivat monissa tapauksissa tulleet valituksi pitkälti samankaltaiset hakijat kuin ne, jotka tulivat valituksi todistusvalinnalla.

Tämän logiikan mukaan valintakoekiintiön pienentäminen osan hakijoista siirtyessä todistusvalintakiintiöön ei ainakaan liiallisesti pienentänyt kokeiden kautta hakevien mahdollisuuksia. Ennusteet siitä, millaiset hakijat todennäköisesti pääsisivät sisään, eivät tietenkään ole ehdottomia. Yksittäisten hakijoiden käytännön arjen kannalta mahdollisuudet päästä sisään saattoivat muuttua huomattavasti.

Opiskelijajärjestöt ovat kannanotoissaan vedonneet siihen, miltä järjestelmä vaikuttaa yksittäisen hakijan kannalta. Heikot yo-arvosanat kirjoittaneille, mutta hyvin pääsykokeissa pärjänneille oli nyt aiottua vähemmän paikkoja tarjolla. Suurimmilla aloilla kyse on kymmenistä opiskelupaikoista. Viime kädessä eduskunnan oikeusasiamies arvioi, kohdeltiinko hakijoita oikeudenmukaisesti.

Opiskelupaikkojen lisääminenkään ei ongelmatonta

Paljon keskustelua herätti myös vilpin mahdollisuus etäkokeissa. Joillakin aloilla koeaikaa lyhennettiin huomattavasti vilpin estämiseksi. Lääketieteellisen valintakokeen keskeiset termit pomppasivat koepäivän googlatuimpien termien joukkoon. Rehelliset hakijat hävisivät tilanteessa, jossa vilpin valvonta jäi käytännössä omantunnonkysymykseksi.

Kokeissa oli myös teknisiä ongelmia, kaikki eivät esimerkiksi päässeet avaamaan koetta tai sen osioita ajoissa. AMK-kokeiden toisessa vaiheessa yli tuhat hakijaa sai eteensä virheellisen kokeen. Näin kävi hakijoille, jotka olivat hakeneet useammalle koulutusalalle.

Jonkin verran lohtua valintaprosessiin pettyneille hakijoille saattoi tuoda se, että opiskelupaikkojen määrää lisättiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella muun muassa turvaamaan nuorten kouluttautuminen ja taloustilanne korona-aikana. TREYn mukaan paikkojen lisääminen tapahtui kuitenkin niin nopeasti, etteivät yliopistot ja opiskelijajärjestöt ehtineet varautua tähän.

”Miten resurssit turvataan? Sitä voidaan jäädä jännittämään”, sanoo TREYn hallituksen puheenjohtaja Annika Nevanpää.