Kuinka tujua kampuksesi kahvi on? Veimme kampusten kahvit laboratorioon
Kahvilla on korkeakouluinstituutiossa eräänlainen rooli ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja struktuurisesti. Visiiri selvitti eri yliopistokahviloiden kofeiinipitoisuudet ja hintatasot.
Teksti: Ruut Parikka
Kuvat: Henrik Laakkonen
This article is also available in English.
Kahvi on erottamaton osa monen yliopistolaisen arkipäivää.
Kofeiinipitoisuudet analysoi Hervannan kampuksen opiskelijalaboratoriossa yliopistonlehtori Alexander “Sasha” Efimov. Efimov on toiminut opettajana Hervannassa vuodesta 1999 asti. Hänen erityisalojaan ovat synteettinen kemia ja analyyttisessa kemiassa muun muassa NMR-spektroskopia ja kromatografia.
Ensin näytteiden määrät tasattiin tutkimusta varten siten, että jokaisessa näytepurkissa oli 20 millilitraa kahvia. Efimovin mukaan testiä ei voinut tehdä suoraan, koska CR-analyysissa eli kaasukromatografiassa koneen on helpompi analysoida kaikkien näytteen aineiden ollessa erillään.
“Tämä on tyypillinen CR-analyysi. En ole aiemmin vastaavaa tehnyt kahvilla, mutta tässä ei ole mitään ihmeellistä”, Efimov toteaa.
Tutkimusten valmistelujen ajan istumme yhdessä Visiirin kuvaajan kanssa Hervannan opiskelijalabrassa ihan kahvilla. Ihastelemme Efimovin huolellista näytteiden merkitsemistä ja tuijottelemme hohtavan kirkkaita näytepurkkeja ja lasipipettejä. Jokaisen tutkijan työtakki on täysin vitivalkoinen, vailla yhtään kahvipaussista kielivää tahraa.
Ensin kofeiinia erotellaan kahvista lisäämällä 20 millilitraa diklorimetaania näytteen liuottimeksi. Sen jälkeen näytteet laitetaan ultraäänipesuriin puoleksi tunniksi, jotta ne voidaan ekstrahoida eli uuttaa. Uuttaminen eli ekstraktio on kemiallinen erotusmenetelmä.
Vasta kaikkien näiden esivalmisteluiden jälkeen näytteille tehdään kaasukromatografia. Tulokset saamme seuraavana päivänä.
NÄIN KAHVINÄYTEPAIKAT VALITTIIN
» Syyskuun 27. päivänä Jodelin kanaviin @lääkis, @Tampereenyliopisto ja @tut lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin, mistä opiskelijat ostavat kahvinsa kampukselta.
» Lääkis-kanavalla vastaajia oli 70, ja vastaajista 94,3 % äänestivät Ravintola Arvoa.
» TUT-kanavalla äänestäjiä oli 44, ja eniten ääniä keräsi Ravintola Reaktori (59,1 %).
» Tampereen yliopisto -kanavalla vastaajia oli 58, ja eniten ääniä sai Alakuppila (67,2 %). Seuraavaksi eniten keräsi Juvenes (19,0 %), mutta koska halusimme saada pääkampukselta eri yritysten kahvia, valitsimme kerätä näytteet Ravintola Linnasta (10,3 %) sekä Ravintola Minervasta (3,4 %).
Tulokset
Tulosten perusteella Hervannan Reaktorin Juhla Mokka on kofeiinipitoisuudeltaan kaikkein tujuinta. Sadassa millilitrassa suodatinkahvia on keskimäärin 60–80 milligrammaa kofeiinia, mutta hervantalaisessa sumpissa sitä oli jopa 86 milligrammaa.
Alakuppilan ja Ravintola Arvon kahvien kofeiinipitoisuudet olivat lähellä toisiaan: Alakuppilassa nautitaan 77 milligramman ja Arvossa 75 milligramman pitoisia kahveja.
Keskustakampuksen Linna ja Minerva olivat kofeiinivertailun häntäpäässä 66 milligrammalla, eli kuitenkin keskimääräisisten lukemien sisällä.
Kuvakooste kahvinäytteiden analysoinnista
Lue lisää: Näkökulma: Kahvi on pakollista