Lahjasoluista on nyt pulaa – voisivatko opiskelijat auttaa?

Jonot ovat pitkät Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla.   

Lapsettomuutta kokevat naispariskunnat, itselliset naiset ja syystä tai toisesta hedelmättömyydestä kärsivät heteroparit. Yksi lahjoittaja voi antaa soluja viiteen perheeseen. 

“Siittiöistä ja munasoluista on todellakin pulaa,” tiivistää apulaisylilääkäri Noora Kaartinen Taysin lapsettomuus- ja hormonipoliklinikalta. 

Voisi arvella, että nuoret aikuiset ovat paras vaihtoehto sukusolujen luovuttajiksi. Opiskelijat ovat verrattain terveitä ja luultavasti hedelmällisimmässä iässä. (Hedelmällisyys laskee jo ennen 35. ikävuotta – Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)) Olisiko tavallinen yliopisto-opiskelija hyvä kandidaatti lahjasoluluovuttajaksi? 

“Me ehdottomasti tarvitsemme nuoria ja terveitä lahjoittajia. Kyllä hän olisi erittäin tervetullut,” Kaartinen sanoo. 

Tavoitimme erään munasolulahjoittajan. Haastateltavan yksityisyyden suojelemiseksi kutsumme häntä Saduksi. Haastateltavan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa, ja Visiiri on nähnyt Omakannasta todisteet munasolujen lahjoituksesta. 

34-vuotias Satu kertoo törmänneensä solulahjoittamiseen alun perin netissä. Satu on aiemmin luovuttanut verta, maitoa ja kantasoluja. Omat lapset ja lapsettomuudesta kärsivät tuttavat herättivät halun perehtyä asiaan syvemmin. 

“Otin hoitajaan ensi kerran yhteyttä muutama vuosi sitten, mutta olin silloin raskaana. Tuli sitten semmoinen olo, että jos itse nyt pystyy niitä jonoja edes vähän lyhentämään, niin auttaisin mielelläni.” 

Neljätoista solua 

Satu aloitti lahjoitusprosessin viime vuoden kesällä. Aluksi verikokeet ja lääkärintarkastukset jännittivät, mutta hoitohenkilökunta oli ystävällistä. Satua opastettiin esimerkiksi kotona pistettävien munasoluntuotantoa tehostavien hormonien käyttöön. 

“Niitä oli tietenkin vähän ikävä pistää, mutta se onnistui helposti kotonakin. Oli vatsan turvotusta ja herkkyyttä munasarjoissa, mutta sen tiesi etukäteen, kun ne asiat keskusteltiin läpi,” Satu erittelee. 

Munasolujen kerääminen vie luovutuspäivänä vain noin vartin. Klinikalla vietetään tyypillisesti pari tuntia. Kun solut on kerätty, lahjoittajan vointia seurataan. 

“Toiselta puolelta se vähän sattui, sillä munasarjani oli niin korkealla. Ne saatiin silti sieltä kerättyä tosi hyvin loppujen lopuksi. Kerättyjä soluja taisi olla yhteensä neljätoista,” Satu muistelee. 

Kerätyt munasolut hedelmöitetään maljassa laboratorio-olosuhteissa. Kun hedelmöitynyt munasolu on kasvanut alkioksi, se siirretään vastaanottajan kohtuun. 

Näin prosessi toimii 

Lahjoitusprosessia edeltävät lääketieteelliset kokeet ja neuvonnat, joissa keskustellaan esimerkiksi sukusolujen luovuttamiseen liittyvistä psykologisista tekijöistä. On tärkeää, että lahjoittajaa ajaa todellinen halu luovuttaa sukusoluja. 

Lääkärin vastaanotto kestää puoli tuntia ja soluneuvonta noin tunnin. Niitä seuraavassa terveyskartoituksessa määritellään, onko lahjoittajalla lahjoituksen estäviä sairauksia tai diagnooseja, kuten neurokirjon häiriöitä, psykiatrisia ongelmia tai periytyviä sairauksia. 

Tupakointi on jätettävä kolme kuukautta ennen luovuttamista, eikä päihdehistoriaa saa olla. Täysin absolutistiksi ei kuormittuneen opiskelijankaan silti tarvitse käydä. 

”Normaalia alkoholinkäyttöä saa olla, mutta ei liiallista,” apulaisylilääkäri Kaartinen sanoo. 

Seuraavaksi lahjoittajilla teetetään verikokeita. 

Siittiöitä luovuttavien ehdokkaiden siittiöistä otetaan näyte. Näyte analysoidaan ja tarkastetaan, kestääkö se pakastamisen. Munasolun luovuttajalle tehdään gynekologinen tutkimus ja gynekologinen ultraäänitutkimus, jolla arvioidaan munasarjakapasiteettia.   
 
Siittiöiden luovuttaminen ei sinänsä vie luovuttajalta kerralla kovin pitkään, mutta klinikalla käydään noin kymmenisen kertaa. Tapaamisiin tulee sitoutua, sillä vastaanottajan hedelmöitys voi tarvita useita yrityksiä. 

Munasolujen luovuttaja käy poliklinikalla noin viitisen-kuutisen kertaa. Osa käynneistä pitää sisällään seurantakäyntejä. Solujen tarkasta kypsymisajasta ei ole varmuutta. Luovuttaja saa kuitenkin miettiä, mikä olisi hyvä kuukautissykli, jonka aikana munasolujen stimulaatio voitaisiin käynnistää.  

“Totta kai aikatauluja pyritään huomioimaan, mutta kun ollaan jo munasolun luovutusprosessissa ja alettu pistämään hormoneja, ei siihen oikeastaan pysty juuri kukaan vaikuttamaan,” Kaartinen sanoo. 

Munasolut kerätään ultraääniohjauksella ohuella neulalla. Luovutuspäivä ja siitä seuraava päivä vietetään sairaslomalla. 

“Töihin ei varmastikaan sinä päivänä pysty ajamaan,” Kaartinen sanoo. 

Erilaisia reaktioita 

Sadulla on usein tapana dokumentoida erilaisia tempauksia elämästään. Solulahjoittaminen ei ollut poikkeus. 

Somepäivitykset herättivät kiinnostusta. Sadun mukaan muutama on itse pohtinut sukusolujensa lahjoittamista. Toiset taas ovat kyselleet, onko Satu varmasti valmis siihen, että täysi-ikäistyttyään lahjasolusta kasvanut lapsi voi ottaa häneen yhteyttä. 

“Eihän tuohon muuten lähtisi mukaan”, Satu teroittaa. 

Lain mukaan lahjasolun luovuttajaan ei kohdistu lahjasolulapsen elättämiseen liittyviä velvollisuuksia, eikä sellaisia liity myöskään lapsen täysi-ikäistymiseen. 

Satu itse kokee, ettei ole millään muotoa lapsen äiti. Hänestä olisi jännittävää ja mielenkiintoista tavata lahjasolusta syntynyt lapsi ja kuulla tämän elämästä ja kokemuksista. 

“Peilaan usein luonteenpiirteitäni tai ulkonäköä lapsiini, joten olisi hauska nähdä, näyttääkö lapsi minulta.  Olisi myös mielenkiintoista nähdä, miten kasvatus eri ympäristöissä on vaikuttanut lapseen.” 

Suuri suru, silti tabu 

Lapsettomuudella on monia syitä – sellaisiakin, joista ei usein puhuta. Apulaisylilääkäri Kaartisen mukaan siittiöluovuttajille voi syntyä tarve, jos lapsia yrittävällä ei ole siittiöitä tai jos tämän siemennesteen laatu on heikko. Kaartisen mukaan munasolulahjoituksia voidaan tarvita, jos munasoluja ei saada kerättyä munasoluista tai jos hedelmöityneiden alkioiden laatu on heikko. 

Koulutus- ja työkulttuurin muutokset ovat viivästäneet lasten hankintaa. 

Myös elämäntavalliset seikat, kuten työ liuottimien parissa, tupakointi tai ylipaino vaikuttavat hedelmällisyyteen. 

Satu kokee, että lapsettomuudesta pitäisi puhua jo peruskoulusta asti. Nykyisessä ehkäisykeskeisessä terveystiedon opetuksessa ei oteta hänen mukaansa huomioon sitä mahdollisuutta, ettei lapsen saaminen ole niin yksinkertaista. 

“Vaikka olisi nuori ja terve, ei se lapsi välttämättä vain tule. Lapsi on monelle harras toive, maailman isoin juttu. Jos sitä ei saa, sehän on niin suuri suru. Ei sitä edes osaa ajatella, kun on saanut omia lapsia.” 

Nuoret opiskelijat eivät välttämättä ole tulleet ajatelleeksi, että juuri kaksikymppisyyden ensimmäiset vuodet ovat hedelmällisyyden kulta-aikaa, eikä tulevaisuutta ehkä pystykään suunnittelemaan kovin pitkällisesti. 

Kolmenkymmenenviiden vuoden takaraja kolkuttelee jo Sadun takapihalla, mutta jokin hänen sisällään kutsuu vielä luovuttamaan. 

“Jos tässä keväällä tai kesällä luovuttaminen taas onnistuisi.” 
 

Innostuitko luovuttamaan?  

Lisätietoja Taysin lahjasolulahjoittamisesta saa menemällä verkko-osoitteeseen https://www.pirha.fi/palvelut/sairaalat-tays/sukusolujen-luovutus tai soittamalla Pirkanmaan hoitoalueen lahjasoluhoitajalle numeroon 03 3116 3470, arkisin klo 8–14. 
 
Lahjasolujen luovuttajille, lahjasolutaustaisille ja lahjasoluperheille tietoa ja tukea tarjoaa Helminauha-hanke: https://helminauha.info/ 
 
Tahattomasti lapsettomille tukea tarjoaa Simpukka ry: https://simpukka.info/