Kuka päättää, mikä luento järjestetään maanantaiaamuna? ”Me pelataan tätä Tetristä”
Miksi juuri minun kielikurssini järjestetään varhain maanantaiaamuna? Visiiri selvitti, miten luento-opetus aikataulutetaan ja miksi joinakin päivinä luentoja voi tuntua olevan enemmän kuin toisina.
Teksti: Ukko Kaukua
Kuvitus: Tatu Vornanen
Otetaanko torstain opiskelijabileet huomioon luentojen aikataulutuksessa? Entä kenelle pitää valittaa, jos pakolliset kurssit on aikataulutettu siten, että selviytyminen ilman Harry Potter -kirjoista tuttua ajankääntäjää tuntuu mahdottomalta?
Piilossa opiskelijoiden katseilta rehkii joukko ihmisiä, joiden tehtävänä on selvittää jatkuvasti muuttuva palapeli. Pia Turjanmäki Tampereen yliopiston opetus- ja aikataulutuspalveluista lupautui selventämään aikataulutusjärjestelmää.
Käytännössä järjestelmä toimii siten, että koulutusasiantuntija katsoo, mitkä opintojaksot tietyn alan opiskelijan olisi tarkoitus suorittaa ja mitkä eivät saa mennä päällekkäin. Tämä tieto välitetään eteenpäin aikataulutusosastolle, joka on lopulta vastuussa luentojen aikatauluttamisesta.
”Me pelataan tätä Tetristä”, Turjanmäki sanoo.
Valmistumisen mahdollistamisen lisäksi aikataulutuksessa otetaan huomioon myös opiskelijaelämän inhimillisiä puolia. Turjanmäki kertoo, että perjantaiaamut pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan vapaana, koska torstai on usein opiskelijoiden bilepäivä. Myös kielikurssit pyritään aina ottamaan huomioon aikataulutuksessa niin, että ne eivät mene muiden opintojaksojen päälle.
Järjestelmä ensin Hervannassa
Alun perin keskitetty aikataulutusjärjestelmä otettiin käyttöön vain Hervannan kampuksella ennen yliopistojen yhdistymistä. Siellä muutos keräsi Turjanmäen mukaan kiitosta: opettajat olivat tyytyväisiä, kun luennoille pääsi enemmän opiskelijoita päällekkäisyyksien karsiutuessa pois. Järjestelmä tukeekin nimenomaan vuosikurssiajattelua, jossa kurssit suoritetaan aikataulutetusti tietyssä järjestyksessä.
”Tekniikan alan yhteiset perusopinnot sanelevat siellä koko pohjaa ja kaikille yhteisiä opintoja on paljon.”
Samanlainen tilanne on Turjanmäen mukaan myös Arvo-kampuksen lääkisopiskelijoilla, joiden opiskelussa on tiukka rakenne. Keskustakampuksella asiat toimivat kuitenkin hieman toisin.
Keskustakampuksella opetettaville aloille järjestelmä tuli käyttöön vasta yliopistojen yhdistyessä. Keskustakampuksella opetus on organisoitu hieman eri tavalla kuin Hervannassa, mikä aiheuttaa omat hankaluutensa, Turjanmäki sanoo.
”Keskustakampuksella ei yleensä ole tarkkaa järjestystä kurssien suorittamiselle, ja opinnoissa on muutenkin enemmän vapautta ja valinnaisuutta.”
Mitä enemmän vapautta, sitä vaikeampi kaikki liikkuvat osat ja esimerkiksi eri sivuainemahdollisuudet on ottaa huomioon, Turjanmäki selittää. Jotta järjestelmä toimisi ainakin pakollisten opintojen kohdalla tarkoituksenmukaisesti, on ylimääräisiä rönsyjä pyritty Turjanmäen mukaan karsimaan. Tällä on se varjopuoli, että sivuaineopintoja valitsevalle opiskelijalle saattaa näyttää siltä, että kurssit menevät päällekkäin.
Eroja alojen välillä
Joissakin koulutusohjelmissa tehdään enemmän sisäistä suunnittelua, ja se voi Turjanmäen mukaan joskus aiheuttaa päällekkäistä työtä. Kaikki luennoitsijat eivät myöskään välttämättä ilahdu ajatuksesta, että valta opetuksen ajoittamisesta täytyy luovuttaa jollekin toiselle. Tulevaisuuden tavoitteena onkin Turjanmäen mukaan vähentää päällekkäisyyttä, jossa esimerkiksi jonkin alan sisällä tehdään omaa aikataulutusta keskitetyn järjestelmän ulkopuolella.
Turjanmäen mukaan päällekkäisyyksien välttämiseksi on kuitenkin tärkeää, että aikatauluttajilla olisi työssään mahdollisimman vapaat kädet.
”Teemme työtä opiskelijoiden valmistumisen eteen emmekä kenenkään opettajan kiusaksi.”
Opiskelijoille aikatauluttaminen voi tuntua kaukaiselta ja vieraalta. Turjanmäki kuitenkin kehottaa opiskelijoita nostamaan esille havaitsemiaan ongelmia. Ongelmista voi kertoa esimerkiksi oman ainejärjestön kautta tai suoraan aikataulutuspalveluille. Välillä Intrassa on myös avoimia kyselyitä, joihin voi antaa palautetta.
Turjanmäki painottaa, että heillä on laissa velvoite järjestää asiat niin, että opiskelijoille olisi mahdollista valmistua viidessä vuodessa. Sitä velvoitetta he yrittävät aikataulutuksella täyttää.
”Opiskelijat ovat muutenkin niitä, jotka yleensä joutuvat vain sopeutumaan siihen, mitä annetaan. Me kovasti yritetään, ettei päällekkäisyyksiä tulisi.”
