”Ei se välttämättä kovin seksikästä ole” – Visiiri kysyi konsistorin opiskelijajäseniltä, mitä siellä edes tehdään
Konsistori. Niin siis mikä? Yliopiston läpi voi aivan hyvin marssia tietämättä, ketkä käyttävät korkeinta akateemista valtaa Tampereella. Mitäpä jos kuitenkin lukisit tämän artikkelin, ja ottaisit askeleen kohti tiedostavaa, kunnollista kansalaisuutta.
Teksti: Eino Rissanen
Kuvat: Anriika Kauppi
Kuvitus: Pauliina Lindell
Milloin opettajan on viimeistään palautettava opiskelijan essee arvioituna? Mitä reittejä pitkin Tampereen yliopistoon voi päästä – voiko joihinkin opintoihin tulla maksullista väylää pitkin, jos on kansainvälinen opiskelija? Kannattaako yliopistoon perustaa uusi robotiikan tutkinto-ohjelma?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Tampereen yliopiston konsistori. Se ei ole yksittäinen virkamies, saati maatalouskoneen osa, vaikka saattaa sellaiselta kuulostaa.
Konsistori on 19-jäseninen joukko, hallintoelin, jonka on tarkoitus käyttää korkeinta akateemista valtaa Tampereen yliopistossa. Kahdeksan konsistorin jäsentä edustaa professoreita, kuusi muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa ja viisi opiskelijoita.
Tämä arjessa näkymätön ja oudon kuuloinen hallintoelin jää helposti kaukaiseksi. Yliopisto on helppo lasketella läpi tietämättä koko yliopistohallinnosta mitään. Kaiken aikaa jotkut kuitenkin käyttävät akateemista valtaa ja tekevät yliopistoarkeen vaikuttavia päätöksiä.
Kuohujen kautta kompromissiin
On kulunut jo neljä vuotta siitä, kun Tampereen kolme korkeakoulua tulivat yhdeksi. Siitä lähtien Tampereen yliopiston johtamisjärjestelmä on toiminut näin:
Korkeinta akateemista valtaa käyttää 19-jäseninen konsistori, joka muun muassa hyväksyy opetussuunnitelman, perustaa tai lakkauttaa tutkinto-ohjelmia, päättää opiskelijoiden valintakriteereistä ja valitsee yliopistolle hallituksen.
Tämä siis on akateemista valtaa. Yliopisto on myös taloudellinen ja hallinnollinen kokonaisuus.
Konsistori nimittää seitsenhenkisen hallituksen, joka kanavoi yliopiston rahoitusta ja päättää esimerkiksi kiinteistöjen käytöstä. Hallitus myös valitsee yliopiston ylimpään johtoon rehtorin ja vararehtorit, provostin sekä tiedekuntia johtavat dekaanit.
Kokonaisuutta johtaa rehtori, joka tekee hallitukselle esityksiä ja vastaa yliopiston kehittämisestä.
Kun entiset Tampereen yliopisto (Uta) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) yhdistyivät, oli sovitettava yhteen kaksi tapaa johtaa yliopistoa.
Nykyisellä keskustakampuksella oli totuttu malliin, jossa yliopiston väelle – professoreille, tutkijoille, opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille – annettiin paljon valtaa koko yliopiston johtamiseen. He käyttivät sitä muun muassa yliopistokollegiossa ja yliopiston hallituksessa
Hervannassa taas oltiin tyytyväisiä ratkaisuun, jossa yliopiston hallituksessa istuu yliopiston ulkopuolisia asiantuntijoita eri tieteenaloilta. Näin vältettäisiin se, että yliopiston eri koulutusalat vetäisivät rahoitusta kotiinpäin omaan tiedekuntaan ja yksikköön. TTY:llä oli hallituksen lisäksi konsistori, jossa oli yliopistoyhteisön edustus.
Lopputuloksena uuden yliopiston selkärangaksi otettiin Hervannasta tuttu säätiömalli. Se perustuu ainakin keskustakampuksen väen näkökulmasta enemmän ylhäältä tehtyihin linjauksiin kuin yliopistoyhteisön demokratiaan.
Nämä kaksi ajattelutapaa kohtasivat ryminällä, minkä esimerkiksi konsistorin opiskelijajäsenet saivat huomata uuden yliopiston perustamisvaiheessa. Kokoukset päättyivät usein erimielisiin äänestystuloksiin, ja jopa professorien huutoa kuultiin. Konsistorin ja muiden yliopistosäätiön hallintoelinten asemasta ja vallasta käytiin vääntöä.
Mitä nykyään tarkoittaa siis korkein akateeminen valta, jota konsistori käyttää?
Inhimillistä yliopistoa vääntämässä
Konsistorin opiskelijaedustajana toista vuottaan istuva Eemeli Lahtinen antaa ymmärtää, ettei konsistorissa enää kuohu samaan tapaan kuin siirtymäkaudella. Hän kuvailee työilmapiiriä sopuisaksi ja opiskelijaedustajien asemaa tasavertaiseksi suhteessa muuhun konsistoriin – lukuun ottamatta sitä, että opiskelijat ovat määrällisesti konsistorin pienin joukko.
”Asioihin on vaikutettu, mutta aina ei niin onnistuneesti”, Lahtinen sanoo jo haastattelun alkupuolella.
Hän on ollut mukana kannattelemassa opiskelijoiden ääntä esimerkiksi tapauksessa, jossa pohdittiin, ovatko maksulliset niin kutsutut polkuopinnot kansainvälisille opiskelijoille väylä tiettyihin tutkinto-opintoihin.
”Kyse on ylipäätään siitä, keille suomalainen korkeakoulujärjestelmä on saavutettavissa. Halutaanko kannattaa kehityskulkua, jossa entistä useampi tulee maksullisia reittejä korkeakoulutukseen? Käytetäänkö yliopiston resursseja siihen, että koulutus on helpompaa saavuttaa?” Lahtinen tiputtelee kysymyksiä.
Samaan aikaan samaa asiaa pohtinut Aalto-yliopisto päätti jättää maksullisen väylän käyttämättä. Tampereen yliopisto teki päinvastoin – Lahtisen harmiksi.
Onnistumisena hän nostaa esiin sen, kuinka tuoretta robotiikan tutkinto-ohjelmaa perustettaessa opiskelijajäsenet painottivat konsistorille, että tutkinto-ohjelmia on mietittävä kokonaisuutena. He saivat konsistorin pohtimaan, menettäisivätkö olemassa olevat samankaltaiset tekniikan tutkinto-ohjelmat opiskelijoita robotiikalle.
”Kyllä se on hyvä, että näistä päättämässä on myös opiskelijoita. Tiedämme kaikista parhaiten, mikä vaikuttaa siihen, että opiskelija pystyy suorittamaan opintoja ja valmistumaan. Mietimme, ovatko päätökset inhimillisiä, jotta opiskelija ei olisi aina se väliinputoaja kaikessa päätöksenteossa”, Lahtinen tiivistää.
Keitä ovat konsistorin opiskelijajäsenet?
Konsistorissa on 19 jäsentä, joista viisi edustaa opiskelijoita. Heidät valitsee toimeensa ylioppilaskunta Treyn edustajisto aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos konsistoriin haluaa käyttämään akateemista valtaa, täytyy asettua ehdolle syksyllä Treyn halloped-haussa (hallinnon opiskelijaedustaja).
Nämä viisi opiskelijaa vaikuttavat akatemiamme huipulla tällä hetkellä.
Eemeli Lahtinen, kasvatustieteet & hallintotieteet, konsistorin jäsen 2022–
Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?
Ylintä akateemista päätösvaltaa käyttävä toimielin. Niin sen aikakin pitäisi olla…
Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?
Puhtaasti kiinnostuksesta. Olen toiminut pitkään eri toimielimissä, koulutusneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa. Niissä olen valmistellut aiemmin aika montaa asiaa, mistä konsistori on päättänyt.
Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?
Yliopistojen haaste on, saadaanko opiskelijat kiinnitettyä yliopistoyhteisöön. Aika moni kiinnittyy ainejärjestöön. Mutta yliopistodemokratiassa vaikuttaminen on tärkeää, jos halutaan turvata, että vanha instituutio säilyy ja meillä on tutkijoita, opiskelijoita: että yliopisto näyttäisi siltä, että sinne voisi jäädä tai palata myöhemmin.
Mikä konsistorissa on seksikkäintä?
(nauraa minuutin ajan) Ei se välttämättä kovin seksikästä ole. No, sanoisin, että syvällinen keskustelu koulutuspolitiikasta.
+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?
Kyllähän se kuulostaa hirveen hyvältä varsinkin, kun kertoo sellaiselle, joka ei tiedä näistä asioista.
Lassi Vuotari, johtaminen ja tietotekniikka, konsistorin jäsen 2023–
Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?
Aloitin vasta konsistorissa, eikä kokouksia ole vielä pidetty. Ehkä tulee semmoinen lehdistössä riepoteltu kuva.
Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?
Vuonna 2019 törmäsin huonoon opetukseen ja ajattelin, että tässä on gäppi, joka pitäisi korjata. Siitä alkoi meikäläisen kopo-ura, ja opin pian, mikä on konsistori. Nyt hain konsistoriin ikään kuin organisaatio edellä. Mielelläni näkisin, että yliopistomme menestyy, ja pyrin tuomaan opiskelijan näkökulman tähän.
Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?
On sääli, että opiskelija poistuu yliopistolta ymmärtämättä, missä on ollut. Se, että ymmärtää, miten omaan elämään vaikuttavat päätökset tehdään, on kansalaistaitona hyvä. Jos vaikka harmittaa, että kunnassa ei joku asia toimi, on tuntuma siitä, miten asioita voi ratkaista.
Mikä konsistorissa on seksikkäintä?
Jaah.
+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?
Toivottavasti eivät.
Katriina Sark, filosofia, konsistorin jäsen 2023–
Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?
Sana vastuu.
Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?
Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on minulle tärkeää. Olin kaksi edellistä vuotta TOAS:in hallituksen asukasedustajana, joten minulla on kokemusta säätiötyöskentelystä. Nyt halusin haastaa itseäni uudella tavalla ja tutustua yliopistomaailmassa työskentelyyn.
Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?
Demokratian kannalta on huolestuttavaa, jos opiskelijat eivät ole tietoisia niistä toimijoista ja elimistä, jotka vaikuttavat suoraan heihin itseensä ja heidän opiskeluunsa kirjaimellisesti perustavanlaatuisesti. Jos ei tiedä yliopiston hallinnon rakenteesta mitään, on vaikeaa kritisoida yliopiston toimintaa tai olla mukana kehittämässä sitä.
Mikä konsistorissa on seksikkäintä?
Kiihkeät puheenvuorot, jotka ajavat kaikkien yhteistä etua.
+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?
Poikaystäväni oli todella vaikuttunut ja ylpeä kuullessaan tulevasta pestistäni.
Aleksi Niemi, hallintotieteet, konsistorin jäsen 2023–
Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?
Vääntö, mutta myös positiivisessa mielessä. Konsistorista kuulee taistelutarinan tyylisiä kertomuksia opiskelijaedustajilta. Olen saanut kuvan, että suurimmat keskustelut yliopiston suunnasta esimerkiksi tutkimuksen suhteen käydään siellä.
Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?
Olen tehnyt järjestöhommia vuodesta 2019 asti muun muassa Treyn puheenjohtajana ja kopo-vastaavana. Nyt oli oikea hetki hakea, kun on jo taustatietoa ylioppilaskunnassa toimimisesta. Nautin, kun saa testata asioita.
Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?
Tämä on hyväkin juttu. Opiskelu on sujuvaa, kun kaikkien ei tarvitse miettiä konsistorin esityslistoja yön pikkutunteina. Ei jokaisen tarvitse tietää täsmälleen, miten kaikki toimii, mutta on positiivista, jos hahmottaa edes vähän.
Mikä konsistorissa on seksikkäintä?
Oon kuullut, että siellä on tosi hyvät kokouseväät. Mutta ovathan hallinto ja byrokratia oikeasti seksikkäintä konsistorissa.
+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?
Ihan varmasti! Siis todennäköisesti se on semmoinen ekojen treffien keskustelunaihe, että mikä on korkein akateeminen elin, jossa vaikuttaa.
Mirva Pekkola, tietojenkäsittelytiede, konsistorin jäsen 2023–
Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?
Akateeminen päätäntävalta.
Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?
Olen ollut Treyn hallituksessa, edustajiston jäsenenä ja ainejärjestön kopovastaavana. Halusin vielä tehdä jotain koulutuspolitiikkaan liittyen, ja konsistori tuntui luontevalta jatkolta.
Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?
Konsistorin ja yliopistohallinnon toiminta saattavat kiinnostaa muista opiskelijoita enemmän vaikka hallintotieteiden opiskelijoita, jotka haluavat tietää, miten säätiöyliopiston rakenne toimii. Mutta konsistorissa tehdään kuitenkin akateemisia päätöksiä vaikkapa opiskelijoiden valintakriteereistä. On yleissivistävää tietää niistä yliopistopolullaan.
Mikä konsistorissa on seksikkäintä?
Kokoustarjoilut. Koulutusneuvostossakin on ollut ihan hyvät tarjoilut: yleensä sämpylää, kahvia ja hävikkismoothieta.
+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?
Olen parisuhteessa, eli sikäli minun ei tarvitse kirjoittaa tätä Tinder-bioon.
Oikaisu 3.3. klo 14:04: Utalla ei ollut konsistoria vaan yliopistokollegio. Lisätty myös tieto, että TTY:llä oli konsistori, jossa oli yliopistoyhteisön edustus.