Monien moitteiden Suomi

Suomi on jokseenkin onnistuneesti laseerannut maailmalle Muumit, Marimekon Unikko-kuosin, käsitteen kalsarikänneistä ja kuvan Suomesta ihmisoikeuksien ja tasa-arvon onnelana. Maabrändiä kiillotetaan toistuvasti kertomalla kuinka pieni Suomi antoi naisväelle ensimmäisenä maailmassa ”täydet poliittiset oikeudet”. Naisten äänioikeudellahan Suomen yli kiilaa Uusi-Seelanti, missä naisten äänioikeus toteutui jo vuonna 1893, ja Australia, missä äänioikeus ja vaalikelpoisuus annettiin naisille vuonna 1902, tosin uurnille oli asiaa vain valkoihoisilla naisilla.

Suomi on allekirjoittanut aikamoisen tukun erilaisia ihmisoikeussopimuksia. Keskeisimmät näistä ovat Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset. Molemmat sopimukset kieltävät esimerkiksi syrjinnän ja orjatyön sekä takaavat oikeuden muun muassa sananvapauteen ja koskemattomuuteen.

Yleismaailmallisten ihmisoikeuksien lisäksi on olemassa Suomen perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia. Monet niistä ovat yhdenmukaiset YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten kanssa.

Ihmisoikeuksia tulkitaan usein niin sanottujen kansallisten ja poliittisten oikeuksien kautta. Näitä niin sanottuja KP-oikeuksia ovat esimerkiksi sananvapaus, uskonnonvapaus ja äänioikeus. KP-oikeuksien rinnalla on olemassa TSS-
oikeudet. Lyhenne tulee sanoista taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.

TSS-sopimus turvaa sivistystä

YK:n alainen kansainvälinen TSS-sopimus on solmittu vuonna 1966 ja Suomessa sopimus on tullut voimaan vuonna 1975. TSS-sopimus kattaa muun muassa työoloihin, työhön, asumiseen, kulttuuriin sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä oikeuksia. TSS-sopimukseen sisältyy myös oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon. Sopimukseen kuuluvien oikeuksien toteutumista valvoo TSS-komitea. Valvonnan lisäksi komitea käsittelee valtioiden määräaikaisraportteja ja yksittäisten ihmisten valituksia.

Komitealla ei ole varsinaista tuomiovaltaa ja se joutuukin tyytymään jäsenmailleen antamiinsa suosituksiin. Sen lisäksi, että Suomi on saanut suosituksia, on TSS-komitea joutunut huomauttamaan, että Suomi saa suosituksia toistuvasti samoista asioista. Se ei erityisesti imartele tasa-arvon mallimaan kuvaa.

TSS-komitea on antanut Suomelle toistuvasti suosituksia muun muassa syrjinnän ja rasismin vähentämisestä…

Suomea on esimerkiksi suositeltu vuodesta 2000 saakka ratifioimaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimus. Saamelaisten asiaa ajava Saamelaisneuvosto on patistellut valtiota ratifiointipöytään. ILO 169 -sopimuksen käsittely on jumittanut eduskunnassa vuosikausia: Alexander Stubbin hallitus jätti asian pöydälle vuonna 2014 ja Juha Sipilän luotsaama hallitus veti esityksen pois käsittelystä 2019.

Viimeisin Suomen määräaikaisraportti TSS-komitealle toimitettiin komitealle keväällä 2020, juuri ennen kuin koronapandemia myllersi maailman uusiksi.  Saman vuoden syksyllä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä toimitti oman varoraporttinsa komitealle. Varjoraportissa mukana oli muuna muassa Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vammaisfoorumi, Ihmisoikeusliitto, Naisliitto Unioni ja Mieli ry. Varjoraportin tarkoituksena oli selvittää komitealle, mitkä TSS-oikeudet eivät Suomessa toteudu.

TSS-komitea on antanut Suomelle toistuvasti suosituksia muun muassa syrjinnän ja rasismin vähentämisestä, sukupuolittuneiden työmarkkinoiden ja sukupuolten välisen palkkaeron vähentämiseksi sekä suositellut Suomea lisäämään resursseja esimerkiksi mielenterveyspalveluihin, asunnottomien yömajapaikkoihin ja vanhustenhoitoon.

Puutteita perusturvassa

Suomen perustuslakiin on myös kirjattu oikeus saada ihmisarvoisen elämään edellyttämää turvaa. Perusturvalla tarkoitetaan oikeutta välttämättömään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Suomessa perusturvan piiriin katsotaan kuuluvaksi, jos henkilö ei ole työelämässä tai ei saa ansiosidonnaista työttömyysetuutta. Perusturvaa saavat siis esimerkiksi eläkeläiset tai työttömyysturvaa saavat työttömät.

Suomessa perusturvana toimii käytännössä Kelan maksama perustoimeentulotuki. Toimeentulotuki on viime sijainen etuus, mutta siitä on kehittynyt eräänlainen muiden tukien täydennystuki. Kelan mukaan noin puolet työttömyysturvan saajista joutuu hakemaan myös toimeentulotukea. 

Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia perusturvan liian matalasta tasosta. Ihmisoikeuksia ajavat järjestöt, kuten Ihmisoikeusliitto ja Amnesty, ovat huomauttaneet, että perusturva on myös ihmisoikeuskysymys. Suomen perustuslaissa mainitaan oikeus välttämättömään toimeentuloon, jos ihminen ei onnistu itse hankkimaan ihmisarvoisen elämän takaamaa turvaa. Euroopan ihmisoikeustilannetta tarkkaileva Euroopan neuvosto totesi vuonna 2017, että Suomen työttömyysturvan määrä ei takaa riittävää toimeentuloa.

Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia perusturvan liian matalasta tasosta.

Perusturvan tasoa seurataan sosiaali- ja terveysministeriössä. Se teettää joka neljäs vuosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella raportin perusturvan tasosta. Viimeisimmässä vuosia 2015–2019 käsitelleessä THL:n raportissa katsotaan, että Juha Sipilän hallituksen leikkaukset ja erityisesti työttömiin kohdistunut aktiivimalli
ovat heikentäneen perusturvan tasoa. Raportin mukaan perusturvan taso on kuitenkin kohtuullisella tasolla, mutta perusturvan taso ei ole riittävä täyttämään kohtuullista kulutusta, jos henkilö saa alle 3-vuotiaan lapsen kotihoitoa tukevaa kotihoidon tukea, työttömyysetuutta tai vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa.

Vertailukohtana riittävälle kulutukselle raportissa on käytetty Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimin viitebudjetteja. Kuluttajatutkimuslaitos on vuodesta 2010 laatinut erilaisille kotitalouksille kohtuullisen kuluttamisen budjetit. Niihin vertaamalla voidaan tarkastella, riittääkö yksittäisen ihmisryhmän saamat tulot hänen kohdallaan kohtuulliseen kulutukseen. Esimerkiksi alle 45-vuotiaalle yksinasujalle kohtuullisen kulutuksen budjetti on noin 1 350 euroa, josta ruokaan menee noin 300 euroa. Kahden vanhemmat ja kahden lapsen perheen kohtuullinen budjetti on noin 3600 euroa. Näiden laskelmien perusteella esimerkiksi korkeakouluopiskelijan perusturvan takaama opinto- ja asumistuen yhdistelmä ei ole riittävä.

Toistuvien moitteiden translaki

Yksi Suomelle toistuvasti moitteita tuova asia on transihmisten sukupuolen korjausprosessia säätelevä translaki. Moitteita nykyisessä laissa saa erityisesti vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ennen kuin henkilön sukupuolimerkintä henkilörekistereissä voidaan muuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uutta passia tai henkilökorttia ei saa hankittua ennen kuin saa todistuksen lisääntymiskyvyttömyydestä.

Translain uudistus kirjattiin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan, mutta asian eduskuntakäsittelyä lykättiin toistuvasti. Lokakuun alussa lakia käsiteltiin viimein eduskunnan lähetekeskustelussa, mutta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiaa ajavat järjestöt ovat moittineet toistuvasti hallitusta vitkastelusta.

Sukupuolivähemmistöjen asiaa ajava Trans ry:n puheenjohtajan Valo Vesikauriin mukaan lakiuudistuksessa on mennyt kohtuuttoman kauan ja sen lisäksi translain uudistamisesta on tiedotettu huonosti.

”Translakiuudistusta ollaan toteuttamassa vasta aivan viime tipassa, vaalikauden lopulla. Transyhteisöissä ja eri ihmisoikeusjärjestöissä on oltu huolissaan, ehditäänkö translain uudistus toteuttaa lainkaan tämän vaalikauden aikana.”

Valokauriin mukaan hallitus on tälläkin vaalikaudella osoittanut, että lakeja pystytään tarvittaessa muuttamaan nopeasti, mutta translain uudistus on junnannut yli kolme vuotta paikallaan.

”Translakiuudistusta ollaan toteuttamassa vasta aivan viime tipassa…”

Valo Vesikauris

”Mielestäni se, ettei lakiuudistusta toteutettu heti vaalikauden alussa, osoittaa yksinomaan piittaamattomuutta transukupuolisia sekä heidän oikeuksiaan ja hyvinvointiaan kohtaan.”

Lakiuudistuksessa sukupuolen juridisen vahvistamisen ikärajaksi asetetaan 18 vuotta. Valokauriin mukaan väärä juridinen sukupuolimerkintä altistaa transnuoria syrjinnälle, vaaratilanteille ja oman transtaustan paljastumiselle. Oikeus sukupuolen itsemäärittelyyn on ihmisoikeuskysymys myös nuorten kohdalla.

”Translasten ja -nuorten hyvinvointia tuetaan parhaiten antamalla heille mahdollisuus oman sukupuolensa mukaisessa sosiaalisessa roolissa. Jopa hallituksen lakiesitysluonnoksen ohessa julkaistussa selvityksessä lakiuudistuksen, ettei ehdotonta täysi-ikäisyyteen asetettavaa ikärajaa ei voida pitää lapsen oikeuksien mukaisena.”

Suomi-kuvaa siistimässä

Valtioiden välisissä skaboissa Suomen sopii röyhistellä rintaansa. Suomi oli vuonna 2022 viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Viimeisen 10 vuoden aikana Suomea on tituleerattu ainakin maailman vakaimmaksi, turvallisimmaksi ja vapaimmaksi valtioksi, ja pistesijoja on ropissut myös, kun kisataan parhaasta hallinnosta, sisäisestä turvallisuudesta, hyvinvoinnista, vähäisestä korruptiosta tai järjestäytyneestä rikollisuudesta ja riippumattomimmasta oikeuslaitoksesta.

Vaikka Suomella löytyy pitkä lista komeita saavutuksia, voi ylenmääräinen ylpeänä pörhistely saada unohtamaan, että hommat ovat vielä kesken. Kansainväliset sopimuksen velvoittavat Suomea, mutta toimenpiteiden kanssa ei ole aina niin kiire, koska sopimusten laiminlyönnistä ei seuraa kansalaisjärjestöjen sormen heristelyä suurempia sanktioita.

Moni Suomelle huomautuksia keräävä asia olisi korjattavissa lisäresursseilla. Rahalla saa yöpaikkoja asunnottomille, kotona asuville vanhuksille hoivaa ja lisää hoitavia ammattilaisia terveyskeskukseen.

Perusturvan kohentamiseen ei tarvita pikkunäppäriä projekteja tai työttömien aktivointia, vaan perusturvan tasoa kohentaa tehokkaasti tukiin laitettava raha. Työttömän tai eläkeläisen pienituloisuus vähennee suhteessa pankkitilille kilahtavaan rahamäärään.

Eduskuntavaalit häämöttävät energiakriisin ja inflaation kylmettämän talven jälkeen horisontissa. Vaalikojuilla kahvikupin ja soijamakkaran kylkeen tyrkätään vaaliesite ja lupaus vähän paremmasta huomisesta.