Näillä vinkeillä klaaraat kieliopinnot

Viime syksynä voimaan astuivat uudet opetussuunnitelmat, joissa eri tiedekuntien ja alojen kieli- ja viestintäopintojen määrä yhtenäistettiin. Uudessa opetussuunnitelmassa näitä opintoja on 10–15 opintopisteen edestä.
Viestinnän ja kielten opetuksessa vastaavassa kielikeskuksessa huomattiin, etteivät kaikki tiedekunnat tiedottaneet muutoksista tarpeeksi opiskelijoille, mikä aiheutti opiskelijoissa hämmennystä. Kielikeskukseen tuli syksyllä paljon yhteydenottoja hämmentyneiltä opiskelijoilta.
Samalla kun opintosuunnitelmat uudistettiin, muutettiin monien kurssien nimet ja laajuudet. Vanhojen ja uusien kurssinimekkeiden ja -kokonaisuuksien yhteensopivuus aiheutti opiskelijoissa epätietoisuutta, joka näkyi myös Kielikeskukseen tulleiden kyselyiden määrässä.
”Uusi opintosuunnitelma koski syksyllä 2021 aloittaneita opiskelijoita, aikaisemmin opintonsa aloittaneet voivat suorittaa kieli- ja viestintäopinnot aiemman opetussuunnitelman rakenteen mukaan”, kertoo kielikeskuksen johtaja Taina
Juurakko-Paavola.

Sisu tuo haasteita

Sisu-järjestelmään siirtyminen on jokin verran vaikeuttanut kielikeskuksen työtä. Kielikeskuksella on käytössä monille kursseilleen opintopisterajat, jolla pyritään priorisoimaan opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat. Aikana ennen Sisua opettaja pystyi nopeasti näkemään, kuinka monta opintopistettä opiskelija on suorittanut, mutta Sisussa tämä ei ole mahdollista. Nykyisin opiskelijoiden valinnassa kurssille käytetään pelkkää opintopistemäärää monimutkaisempia kriteerejä. Esimerkiksi tietylle kurssille saatetaan ottaa kaikki 140 opintopistettä suorittaneet, mutta loput paikat arvotaan kaikkien 120 opintopistettä kasaan saaneiden kesken. Kursseille voi olla myös kiintiöpaikkoja tietyn koulutusohjelman tutkinto-opiskelijoille ja niin edelleen.

Kielikeskuksen johtajan Taina Juurakko-Paavolan mukaan Sisun myötä hankaluuksia on tuottanut se, ettei järjestelmässä ole opiskelijalle näkyvillä koko vuoden opetustarjontaa. Tällöin opiskelijat saattavat hätääntyneenä ilmoittautua syksyn kursseille luullen niiden olevan vuoden ainoita, vaikka esimerkiksi pakollisia kieliopintoja järjestetään ympäri lukuvuoden.
”Suunnittelemme kyllä koko vuoden opetustarjonnan kerralla valmiiksi, mutta koko vuoden kurssit eivät näy Sisussa. Tulevaisuudessa koko tarjonnan olisi tarkoitus näkyä opiskelijan käsikirjassa, mikä toivottavasti helpottaa opintojen suunnittelua”, toteaa Juurakko-Paavola.

Peruminen unohtuu monelta

Kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola kertoo, että kielikeskusta työllistävät myös myöhässä kurssi-ilmoittautumiseen heränneet opiskelijat.
”Kielikeskuksen kurssi-ilmoittautuminen päättyy aikaisemmin kuin muiden kurssien, jotta pystymme tekemään opetukseen vielä muutoksia. Saatamme lisätä tai poistaa ryhmiä osallistujamäärien mukaan. Opiskelijoiden kannattaa ilmoittautua ajoissa, ettei kursseille jää turhaan tyhjiä paikkoja.”
Juurakko-Paavola toivoo, että opiskelijat myös peruisivat ilmoittautumisen kurssille hyvissä ajoin, jos osallistuminen ei onnistu. Jokainen peruminen, josta ei ilmoiteta, vie paikan toiselta opiskelijalta. Tässä on opiskelijoilla ryhdistymisen paikka.
”Jos esimerkiksi jokaisesta keskimäärin 22 opiskelijan ryhmästä kaksi jättäytyy pois ilmoittamatta, aiheuttaa se vuodessa noin 200 paikan ’tyhjäkäynnin’ opetukseen pelkästään englannissa.”
Kursseilla olevia tyhjiä paikkoja pyritään täyttämään jälki-ilmoittautumisella, joka on yleensä voimassa ensimmäisen opetusviikon ajan. Juurakko-Paavola kehottaakin opiskelijoita hyödyntämään jälki-ilmoittautumista mahdollisuuksien mukaan.

Älä lykkää turhaan

Kielikeskus on suunnitellut kurssitarjontansa siten, että mahdollisimman moni opiskelija mahtuisi kurssille mukaan silloin, kun sitä suositellaan suorittavaksi. Näin teoriassa jokaisella opiskelijalla olisi paikka kurssilla. Käytännössä tämä ei aina toteudu, joten ilmoittautuneita saattaa olla enemmän kuin kurssilla paikkoja.
Kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola suosittelee muutenkin noudattamaan opintojen suorittamiseen suositeltua aikataulua, sillä kieli- ja viestintäopinnot on suunniteltu tukemaan myös muita opintoja.
”Monissa tutkinto-ohjelmissa englannin pakollinen opintojakso on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen vuoden aikana, koska silloin siitä on apua muidenkin opintojen kanssa. Ruotsin opintojakso on puolestaan usein sijoitettu toiseen vuoreen. Silloin on päässyt jo vähän sisälle omaan alaan, eikä ammattisanasto tule uutena.”
Akateemisen kirjoittamisen kurssi on puolestaan tarkoitettu tukemaan kandityön kirjoittamista. Moni haluaa akateemisen kirjoittamisen kurssille kolmannen vuoden syksyllä, eivätkä kaikki halukkaat pääse tällöin kurssille. Juurakko-Paavola kehottaakin suunnittelemaan omia opintoja rauhassa pitkällä tähtäimellä. III

Viisi vinkkiä kieliopintoihin