Näkökulma: Kahvi on pakollista
Teksti: Ruut Parikka
Kuvitus: Inka Auranen
This article is also available in English.
Unohdan usein, että kahvi on piriste. Pikemminkin se on käynniste: keskustelun avaus, työn aloitus, paussin syy tai siirtymän peruste. Kahvi on pakollista.
Kun olin kymmenen, lupasin parhaalle kaverilleni juovani kupillisen kahvia, mikäli hän suostuisi pelaamaan kanssani lautapeliä – tarkemmin sanottuna kaverini veljien vanerilevylle piirrettyä ja itsetekemää Monopolia. Useiden kymppien peliin kaverini työttömillä vanhemmilla ei ollut varaa. Oli vuosi 2002 ja Nokia voimissaan. Eurot olivat tulleet ja ihmisillä oli avaimenperinä erilaisia valuuttamuuntimia. Vaikka rahaa ei ollut, kahvia kaverin kodissa riitti aina. Kahviharkko oli vielä varattomankin ostettavissa.
Kahvi oli kitkerää ja kuppiin sekoitettu maito laimensi ja pehmensi maun etovan imeläksi. Sokeripalakaan ei tehnyt kahvista sen parempaa, vaan koitos johti lopulta kakomiseen.
Kahvinjuontiyritykseni olivat oma performatiivinen shownsa. Irvistelin, sadattelin ja yökkäilin. Kuppi oli saatava tyhjäksi, jotta kilpailu Erottajasta ja hotelleista kävisi toteen. Toisinaan onnistuin, toisinaan en. Vannoin, etten koskaan joisi kahvia. Toisin kävi.
Nykyään kahvista on tullut elinehto. Kuviot menevät aamulla uusiksi, jos pavut ovat kotona loppu, niitä ei ole aikaa jauhaa tai kahvia ei ole aikaa keittää.
Papuja tai puruja. Kaikki kelpaa. Nousut on jostain saatava.
Laahautuessa yliopistonmäelle nuokkuvana ja hukassa tulevan päivän hommista kahvin keitto tai juoman nappaaminen kampuksen kahvilasta saattaa olla ensimmäinen askel ajatusten kirkastumiseen päivän aikana. Kofeiinin myötä Jekyll muuttuu tohtori Hydeksi alta aikayksikön. Fuksille kahvi voi olla ensimmäisiä syitä luikahtaa uusien ihmisten joukkoon ainejärjestön tilaan. Oman kupin tuominen kaappiin voi olla merkki juurtumisesta uuteen yhteisöön.
Vaikka rahaa ei ollut, kahvia kaverin kodissa riitti aina. Kahviharkko oli vielä varattomankin ostettavissa.
KAHVI voi luoda uuden alun. Ensimmäiset sivut rästiesseeseen tai helpon kimmokkeen tutustua johonkin ihmiseen paremmin. Harvoin Suomessa puhutaan treffi- tai deittikutsuista. Yleensä mennään ihan vaan kahville (ja yleensä perään tarkennetaan vielä, että kahvi ei ole välttämätön, että tee ja kaakaokin käy).
Kahvilla ja sen ylikulutuksella on kääntöpuolensa. Kuluttajaliiton mukaan 14 % suomalaisten ruokahävikistä syntyy keitetystä kahvista. Myös kahvin ilmastovaikutuksista suurin osa tulee kahvipapujen viljelystä. Viljely on kuitenkin päiväntasaajan alueella sijaitseville kahvin viljelymaille yksi tärkeimmistä vientituotteista. Ilmaston lämpeneminen voi vahingoittaa kahvia monin tavoin – pienentää viljelyalaa, lisätä tuholaisia ja heikentää laatua. Lämpötilan noustessa kahvipensaan kasvuolot eivät tule olemaan kaikille optimaalisia. Tulevaisuudessa kahvin hinta tulee nousemaan ja sen maku heikkenemään.
En lähde tykittelemään Suomen kahvinjuontitilastoja tähän, mutta yhdestä faktasta haluan vielä muistuttaa: Suomessa työsuojelulaissa jokaiselle on säädetty lainmukainen kahvitauko. Kahvitauko kuuluu työaikaan, eli saat sen ajalta palkan. Oikeus kahvitaukoon on myös alle kuuden tunnin työpäivän aikana.
Lue lisää: Kuinka tujua kampuksesi kahvi on? Veimme kampusten kahvit laboratorioon