Nuoret presidentintekijät ovat korostuneen koulutettuja – vaalikoneet voivat viedä äänestämisessä fokusta arvoihin 

Presidentinvaalit ovat jääneet tutkimuksessa eduskuntavaalien varjoon, ja dataa on kerätty ja tutkittu niukasti myös opiskelijoiden näkökulmasta. Nuorista, joiden ikäryhmään suuri osa opiskelijoista kuuluu, on kuitenkin enemmän tietoa. Kysyimme Tampereen yliopiston opiskelijoilta ja politiikan tutkijoilta, kiinnostavatko presidentinvaalit opiskelijoita. 

Valtio-opin dosentti ja Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuspäällikkö Sami Borg uskoo vaalien kiinnostavan opiskelijoita ja nuoria, vaikka presidentin valta ei suoraan opiskelijoiden asioihin yletykään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskee kaikkia kansalaisia, ja se on ollut viime aikoina erityisesti tapetilla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. 

”Suurin osa nuorista miehistä ja osa naisistakin käy asepalveluksen. Presidentinvaalien teemat ovatkin itse asiassa aika paljon esillä nuorten elämässä, vaikka korkeakouluopiskelijan näkövinkkelistä siltä ei aina tuntuisikaan”, Borg muistuttaa. 

Kiinnostus vaaleihin on näkynyt myös opiskelijoiden kurssivalinnoissa. Valtio-opin ja viestinnän opintosuunnat järjestivät Tampereen yliopistossa syksyllä 2023 kurssin vuoden 2024 presidentinvaaleista.  

”Kurssille ilmoittautui enemmän opiskelijoita kuin pystyimme ottamaan. Se kertoi, että kiinnostusta vaaleja kohtaan oli eri aloilla eikä vain politiikan tutkimuksen ja viestinnän opiskelijoiden keskuudessa”, valtio-opin väitöskirjatutkija Maarika Kujanen sanoo.  

Vuonna 2024 vaalien asetelma on myös ollut jännittävämpi kuin edeltävissä vuoden 2018 vaaleissa, joissa näytti jo etukäteen hyvin selvältä, että istuva presidentti Sauli Niinistö valitaan uudelle kaudelle. Presidentin vaihtuminen varmuudella on myös voinut lisätä kiinnostusta, tutkijat uskovat.  

Ikä ei välttämättä ratkaise

Presidenttikisassa ensimmäiselle kierrokselle yltäneistä ehdokkaista lähes kaikki olivat suhteellisen varttuneita. Nuorin oli Vasemmistoliiton ehdokas, 36-vuotias Li Andersson. Äänestyskäyttäytymiseen voi vaikuttaa ehdokkaan samaistuttavuus, ja nuoret äänestävätkin usein ikäänsä lähellä olevia ehdokkaita. Presidentinvaalit saattavat kuitenkin olla poikkeus. 

”Presidentinvaalien yhteydessä kerättyjen aiempien kyselytutkimusten mukaan kansalaisten ehdokasvalinnassa korostuvat muun muassa ehdokkaan pätevyys, arvot sekä ulkopoliittinen kokemus ja osaaminen. Vastaajat ovat asettaneet ehdokkaan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuolen ja iän, melko alas vaikuttavissa tekijöissä”, kertoo Kujanen viitaten kaikkien ikäryhmien vastauksiin. Hän korostaa, että kyselytutkimukset mittaavat vain vastaajien omaa kokemusta. Ikä voi vaikuttaa äänestyspäätökseen tiedostamattakin. 

Vaalien seuraamistapoihin ikä kuitenkin vaikuttaa. Sami Borgin mukaan vaalikoneet ovat nuorille kaikkein tärkein tietolähde äänestyspäätöksessä. Ne myös ohjaavat sitä, mitä pidetään tärkeänä. 

”Vaalikoneissa on paljon henkilökohtaisia arvoja monitoroivia kysymyksiä, mikä vaikuttaa siihen, että myös muilla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan niin sanotuilla kovilla ydinkysymyksillä on merkitystä presidentinvaaleissa”, Borg analysoi.  

Opiskelijat ja nuoret eivät ole monoliitti

Opiskelijoiden äänestysaktiivisuutta presidentinvaaleissa ei ole juurikaan tutkittu, mutta vuoden 2018 vaaleissa 18–24-vuotiaiden nuorten keskuudessa äänestysaktiivisuus oli sitä suurempaa, mitä korkeammin koulutettu nuori oli. Borgin mukaan koulutustason vaikutus äänestysaktiivisuuteen onkin erityisen voimakasta nuorimmissa ikäryhmissä. 

”Matalimmat äänestysprosentit löytyvät alle 30-vuotiaista väestöryhmistä, joilla ei ole ollenkaan perusasteen jälkeistä koulutusta”, Borg sanoo. 

Äänestäjinä opiskelijat eivät olleet poikkeuksellinen ryhmä viime vaaleissa. Kyselytutkimuksessa opiskelijoista 65 prosenttia kertoi kannattaneensa Sauli Niinistöä, 17 prosenttia Pekka Haavistoa, 12 prosenttia Matti Vanhasta ja kolme prosenttia kaikkia muita ehdokkaita vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Kyselyyn vastasi 78 opiskelijaa. Kannatustiedot ovat Borgin vielä julkaisemattomasta tutkimusaineistosta. 

”Tulos ei poikkea hurjan paljon vaalituloksesta. Viime vaalien osalta voidaan sanoa, että opiskelijoiden äänestysvalinnat presidentinvaaleissa vastasivat kaikkien äänioikeuttaan käyttäneiden tulosta”, Borg sanoo. Hän toteaa tulosten olevan kuitenkin vain suuntaa antavia vastaajien vähäisyyden vuoksi.  

Vuoden 2018 vaalit olivat poikkeukselliset Niinistön ylivoiman vuoksi, ja Borg pohtiikin, että opiskelijoiden äänestyskäyttäytyminen voi hyvin olla vuoden 2024 vaaleissa erilaista. Tutkijat muistuttavat myös, etteivät opiskelijat ole äänestäjinä homogeeninen ryhmä. Mukaan mahtuu niin toisen asteen opiskelijoita, korkeakouluopiskelijoita kuin uudelleenkouluttautujiakin.  

Myös korkeakouluopiskelijoiden sisällä on eroja. Vuonna 2015 tutkittiin silloisen Tampereen yliopiston opiskelijoiden koulutusalan yhteyttä poliittiseen orientaatioon. Yhteiskunta- ja sosiaalitieteellisillä aloilla näkemykset olivat vasemmistolaisimpia, kun taas vihreiden kannatus oli suurta journalistiikan ja politiikan tutkimuksen opiskelijoiden keskuudessa. Kauppa-, lääke- ja hallintotieteiden opiskelijat olivat oikeistolaisempia. Silloisesta Tampereen teknillisestä yliopistosta vastaavaa tutkimustietoa ei tiettävästi ole. 

Some aktivoi nuoria

Vuonna 2024 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ehdokkaista kaikki olivat Tiktokissa  lukuun ottamatta Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa. Tunnepitoinen viestintä on somevideoille tyypillistä, mutta Borgin mukaan se ei välttämättä tarkoita nimenomaan nuorten kosiskelua, vaan on seurausta alustan yleisestä tyylistä. Vaaleista kiinnostumiseen some voi kuitenkin vaikuttaa. 

”Näissä vaaleissa nuorten kiinnostukseen on apuna myös se, että kaikki presidenttiehdokkaat ovat melko, elleivät todella aktiivisia somessa. Nuoret hankkivat tiedot uutisista ja ajankohtaisista asioista pääasiassa somen kautta.” 

Pelkällä Tiktok-seurannalla vaaleista voi saada vääristyneen kuvan: presidentinvaalivaalikampanjat ovat valtavia, ja niitä tehdään edelleen paljon myös muualla kuin somessa. Vaikka viime eduskuntavaaleissa Pirkanmaaltakin nousi eduskuntaan monta nuorta Tiktok-tähteä, presidentinvaaleissa vaakakupissa voivat painaa muut asiat. 

”On vaikea arvioida somen todellista vaikutusta äänestyspäätöksiin. Toki sosiaalisen median avulla voidaan tavoittaa erilaisia yleisöjä verrattuna perinteiseen kampanjointiin sekä vaikuttaa mielikuviin ehdokkaista”, Kujanen tiivistää. 

Jutussa on käytetty lähteenä haastattelujen lisäksi Tilastokeskuksen vaalitilastoja sekä TARU-projektissa toteutettua tutkimusta ”Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon”. 

Näin opiskelijat ajattelevat presidentinvaaleista

 

Leyla Leppänen

Kirjallisuustiede 

Ensimmäisen vuoden opiskelija 

Oletko kiinnostunut presidentinvaaleista? 

”Vähäsen.” 

Miksi? 

”Kyllä kiinnostaa tietenkin se, että voi vaikuttaa. Sitten taas muuten ilmapiiri on niin sekaisin, että myös vähän ärsyttää ja harmittaa.”

 

Laura Jarygin 

Varhaiskasvatus 

Ensimmäisen vuoden opiskelija 

Oletko kiinnostunut presidentinvaaleista? 

”Kyllä, olen kiinnostunut.” 

Miksi? 

”Minua kiinnostavat kaikki yhteiskunnalliset asiat, ja mielestäni presidentinvaalit ovat osa meidän yhteiskuntaamme. Koen, että vaaleissa pääsee vaikuttamaan arkipäiväiseenkin elämään. Kyllä se on tärkeää, kuka meidän maatamme edustaa.”

Peetu Hänninen 

Lääketiede 

Kolmannen vuoden opiskelija 

Oletko kiinnostunut presidentinvaaleista? 

”Ehdottomasti olen kiinnostunut. Olen kattavasti perehtynyt materiaaleihin, joita on vaaleihin liittyen tarjolla. Olen aktiivisesti seurannut yksilö- ja ryhmätenttejä sekä lukenut Helsingin Sanomissa julkaistuja ehdokkaiden kirjoittamia esseitä kirjallisuudesta.” 

Miksi? 

”Viimeiset 12 vuotta Suomella on ollut älyttömän vahva ulkopoliittinen johtaja. Sauli Niinistö on suoriutunut niin hyvin kuin vain voi olla. Kansansuosiokin on sen mukaista. Mielestäni on tärkeää, että vaikeana maailmanpoliittisena aikana Suomella on vahva ulkopoliittinen johtaja. Totta kai haluan antaa ääneni omasta mielestäni parhaalle ehdokkaalle, jotta voidaan jatkaa samaa rataa.”