Opiskelijoiden velkaantuminen ja maksuvaikeudet kasvoivat rajusti – tältä näyttää nyt opintolainan tulevaisuus

Syksyllä opiskelijat ympäri Suomea valtasivat kouluja ja marssivat kaduilla osoittaakseen mieltä pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen suunnitelmia vastaan.

Protestit kaikuivat kuuroille korville, sillä opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset hyväksyttiin eduskunnassa hallituksen esitysten mukaisesti: opintotuen indeksikorotukset¹ jäädytetään vuosiksi 2024–2027 ja asumistukea leikataan². Leikkausten vastapainoksi opintolainan valtiontakaus³ nostetaan 650 eurosta 850 euroon.

Kelan erikoissuunnittelija Ilpo Lahtisen mukaan opintolainan korotus käytännössä kattaa leikkaukset. Vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu tasaisesti kaikkiin opiskelijoihin.

”Asumistuen leikkauksessa on niin monenlaista eri elementtiä, että miinusmerkin suuruus vaihtelee kovasti perhetyypeittäin ja asuinpaikkakunnittain. Lapsiperheillä asumistuki laskee vähemmän, Helsingissä asuvilla⁴ enemmän. Myös tuloleikkuri kiristyy”, Lahtinen sanoo.

Indeksijäädytysten vaikutukset riippuvat hintatason kehityksestä, joten niistä voi esittää korkeintaan valistuneita arvioita⁵.

Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että opintolainan korotuskin mukaan lukien tulot vähenevät yli 30 prosentilla opiskelijoista.

Yksi asia on joka tapauksessa selvää: opiskelijat velkaantuvat jatkossa entistä enemmän.

Lainasummat paisuvat

Opintolainan suosio alkoi hiipua 1990-luvun alussa, kun opintorahaa korotettiin samalla kun opintolainan enimmäismäärää laskettiin ja se muutettiin markkinaehtoiseksi. Esimerkiksi syksyllä 1992 helsinkiläiset pankit tarjosivat opintolainaa nykymittapuulla tyrmistyttävillä 12,9–18,1 prosentin koroilla.

Vaikka korot vuosien mittaan laskivat, opintolaina pysyi pitkään ikään kuin viimeisenä vaihtoehtona. ”Opintolainan suosio pysyttelee alamaissa”, uutisoi Yle vielä syyskuussa 2010. Jutussa syyksi esitettiin epävarmaa tulevaisuutta ja korkeakoulutettujen karuja työttömyyslukuja.

Epävarmalta tulevaisuus näyttää nytkin, mutta opintolainaa nostetaan ennätysmääriä.

Lainan nostajien osuus on viime vuosina tasaantunut noin kahteen kolmasosaan opintotuen saajista, mutta lainasummat ovat nousseet merkittävästi.

Viime toukokuussa Yle uutisoi, että reilussa kymmenessä vuodessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä⁶ on yli kolminkertaistunut. Siinä missä 2010 opiskelijan yleisin lainasumma oli noin 6700 euroa, vuonna 2022 se oli jo 22 660 euroa.

Vuonna 2023 valtion takaaman opintolainan kokonaispääoma ylitti jo kuusi miljardia euroa.

Kelan Lahtisen mukaan lainamäärien voimakkaaseen kasvuun on vaikuttanut ennen kaikkea kolme seikkaa.

Ensinnäkin syksyllä 2011 valtiontakaus alettiin myöntää automaattisesti kaikille opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijalle.

Toiseksi vuonna 2014 otettiin käyttöön aiempaa selkeämpi opintolainahyvitys⁷, joka Lahtisen mukaan muutti asenteita ”merkittävällä tavalla”.

Kolmanneksi vuonna 2017 opintolainan valtiontakausta korotettiin 400 eurosta 650 euroon samalla kun korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa pienennettiin.

Lahtisen sanoin opintolainan käyttöä on siis lisätty käyttämällä sekä keppiä että porkkanaa.

”Ilmaisen” lainan loppu

Suomessa opintolainoja myöntävät yksityiset pankit. Kun pankki myöntää opiskelijalle lainan, se luo uutta rahaa. Tälle rahalle pankki määrittää hinnan, joka muodostuu korosta⁸ ja marginaalista⁹.

Lähes kaikki uudet opintolainat on sidottu Euroopan keskuspankin EKP:n määrittelemiin euriborkorkoihin¹⁰. Vuonna 2022 Yle kertoi, että 95 prosenttia uusista opintolainoista on sidottu euriboriin ja niistä 70 prosenttia 12 kuukauden euriboriin¹¹.

Euroalueella väestö on jo pitkään harmaantunut. Hitaasti kasvavasta kysynnästä ja tuottavuudesta ehti tulla eräänlainen uusi normaali. Investointeja tehtiin maltillisesti, ja kansalaiset säästivät ahkerasti. Näissä oloissa EKP piti korkotasoa lähellä nollaa piristääkseen taloutta.

Opintolainastakin puhuttiin pitkään ”ilmaisena” lainana, koska sen korot laahasivat nollan tuntumassa.

Niin markkinat kuin kuluttajatkin alkoivat uskoa, että korot pysyisivät nollan tietämillä vielä hyvän aikaa, sanoo Markku Lehmus, joka toimii päällikkönä Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimistossa.

Maailmantalouteen iski kuitenkin kaksi voimakasta shokkia lähes peräjälkeen.

Ensin tuli koronapandemia, joka sekoitti hyödykemarkkinat. Kun ihmiset jäivät koronasulkujen vuoksi koteihinsa, kulutus siirtyi voimakkaasti palveluista tavaroihin. Pandemian siivittämänä kansainvälinen merirahtiliikenne ajautui ennennäkemättömään kriisiin. Kun talouksia sitten avattiin, kulutus palasi ryminällä palveluihin.

Pandemiasta ei ollut ehditty toipua, kun helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sekä ruoan että energian hinnat alkoivat nousta voimakkaasti. Inflaatio¹² levisi nopeasti kaikkialle.

Keväällä 2022 Euroopan keskuspankki EKP reagoi nostamalla ohjauskorkoja voimakkaasti, ja syksyllä 2023 euriborkorot keikkuivat pahimmillaan yli 4 prosentissa.

Nostamalla korkoja EKP pyrki hillitsemään kotitalouksien ja yritysten halukkuutta ottaa uutta lainaa. Ajatuksena on, että kun edullista lainarahaa ei ole saatavilla, kokonaiskysyntä laskee ja hintojen nousu hidastuu.

Syksystä 2022 asti inflaatio onkin asteittain hidastunut kohti EKP:n tavoitetta₁₃. Niinpä keskuspankki on myös jonkin verran laskenut ohjauskorkoja, mikä on heijastunut euriborkorkoihin. Tätä kirjoitettaessa 12 kuukauden euribor liikkuu 3,6 prosentin tietämillä.

Lehmuksen mukaan markkinoilla ennakoidaan nyt, että EKP laskisi ohjauskorkojaan vielä ennen kesää 2024.¹³

On toki myös mahdollista, etteivät hartaasti odotetut koronlaskut tapahdukaan. Silloin korot voisivat lähteä uuteen nousuun. Kävi miten kävi, uutta nollakorkojen aikaa ei välttämättä hetkeen nähdä.

”Ehkä me ollaan sillä tavalla kahden maailman välissä, että me ei palata nollakorkoihin, mutta ollaan menossa jonnekin parin prosentin korkotasoon”, Lehmus sanoo.

Hänen mukaansa korkeammat korot eivät ole yksiselitteisesti huono asia.

”Voi ajatella, että tietyllä tavalla on tervettä, että lainoilla on joku hinta.”

Maksuvaikeudet kasvavat

Kasvanut lainapainotteisuus ja korkojen ja hintojen nousu näkyvät karulla tavalla myös valmistuneiden opiskelijoiden taloustilanteessa.

Vuonna 2023 Kelan perintään päätyi ennätysmäärä, yli 80 miljoonaa euroa maksamatta jäänyttä opintolainaa – kolminkertaisesti edellisvuoteen verrattuna, Yle uutisoi marraskuussa

Herää kysymys, voiko opintolaina olla näissä oloissa joillekin opiskelijoille riski.

”Kyllä me siinä rajamaastossa ollaan varsinkin niillä koulutusaloilla, joissa työllistyminen ja ennen muuta tuleva palkkataso ei ole hyvä”, Kelan Ilpo Lahtinen sanoo.

Lahtinen uskookin, että lainapainotteisuus ohjaa jo nyt tulevien opiskelijoiden alavalintoja. Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu.

”Velkapainotteinen opintotukijärjestelmä ei ole kovin oikeudenmukainen kaikkia väestöryhmiä ja koulutusaloja kohtaan. Isossa kuvassa opiskelu kannattaa edelleenkin, mutta ihan tasan ei mene lahjat.”

Lääkärin tai juristin kuukausipalkalla 30 000 euron opintovelan takaisinmaksu tuskin aiheuttaa ongelmia – aivan toinen tilanne voi olla lastentarhanopettajalla tai sosiaalityöntekijällä.

Esimerkiksi 30 000 euron lainalla ja 10 vuoden takaisinmaksuajalla¹⁴ pankille maksettava kuukausierä olisi nykyisillä koroilla noin 300 euroa, jos opiskelija valmistuu tavoiteajassa – yli 100 euroa enemmän kuin nollakorkojen aikaan¹⁵.

Jos opintovelallinen ei pysty maksamaan lainanlyhennyksiään, Kela lainan takaajana korvaa maksamatta jääneen summan pankille. Tästä ei tule velalliselle maksuhäiriömerkintää.

Kela puolestaan perii summan takaisin velalliselta 4 prosentin korolla. Jos velallinen laiminlyö perinnän, Kela siirtää velan ulosottoon, mistä koituu sekä maksuhäiriömerkintä että lisäkustannuksia.

Kelan perittäväksi päätynyt opintovelka kuitenkin vanhenee 15 vuoden kuluttua.

Lainaa valtiolta?

Opiskelijat ovat Suomessa ainoa ihmisryhmä, jonka toimeentulo riippuu lainarahasta. Täysi-ikäiselle opiskelijalle ei lähtökohtaisesti makseta toimeentulotukea, jos hänellä on mahdollisuus saada opintolainaa¹⁶. Joskus pankki ei kuitenkaan myönnä lainaa esimerkiksi maksuhäiriön vuoksi¹⁷. Tällöin opiskelija voi saada toimeentulotukea. Tämä on Kelan Lahtisen mukaan johtanut ”lieveilmiöön”.

”On syytä epäillä, että jonkunmoinen porukka opiskelijoissa on tarkoituksella hankkinut maksuhäiriömerkinnän, jotta eivät saisi pankista lainaa, jotta saisivat saman rahan toimeentulotukena.”

Lahtinen pitää tilannetta nurinkurisena.

”Ne, jotka ovat asiansa hoitaneet hyvin, joutuvat velkaantumaan, ja ne, jotka ovat jättäneet asiansa hoitamatta, saavat paremman laatuisen tuen opintoihinsa.”

Helmikuussa 2023 kaikkiaan noin kolmetuhatta täysi-ikäistä opiskelijaa sai samanaikaisesti opintotukea ja toimeentulotukea. Voi kuitenkin vain arvailla, kuinka moni heistä on hyödyntänyt järjestelmän porsaanreikää.

Epäkohdan korjaamiseksi Lahtinen on esittänyt, että Kela myöntäisi opintolainan niille, jotka eivät saa pankkilainaa. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kaikki opintolainat myöntää yksityisten pankkien sijaan valtio. Eikö valtionlaina voisi toimia Suomessakin?

Lahtinen suhtautuu ajatukseen epäilevästi. Siirtyminen täysin valtionlainoihin voisi johtaa siihen, ettei opintorahaa enää kehitettäisi. Toisaalta se mahdollistaisi nykyistä tasa-arvoisemman järjestelmän.

”Kieltämättä houkutteleva ajatus olisi, että opintolainan takaisinmaksu voitaisiin paremmin sitoa ansiotasoon.”

Opintotukea uudistetaan

Kun valtiontakaus elokuussa 2024 nousee 850 euroon, vuosikymmenen lopulla uhkaa tulla uusi piikki maksuvaikeuksissa.

Opetusministeriössä on alkamassa opintotuen kokonaisuudistustyö, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2025 aikana. Mahdolliset muutokset tulisivat voimaan 2026 tai 2027. Uudistustyön yhtenä tavoitteena on parantaa opintolainojen turvallisuutta.

Lahtinen näkee, että tässä yhteydessä voisi harkita kokeilua, jossa Kela myöntäisi lainat opiskelijoille, jotka eivät saa niitä pankista. Kuitenkin oleellisinta ja kiireellisintä on hänen mukaansa uudistaa Kelan korkoavustus.

”Se on jäänyt vähän menneitten vuosikymmenten sääntöjen varaan.”

Pienituloiset voivat saada korkoavustusta, jossa Kela maksaa valtion takaaman opintolainan korot kokonaisuudessaan. Avustusta maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

”Sitä pitäisi uudistaa niin, että Kela pystyisi useammin ja joustavammin maksamaan myös kuukausittain erääntyvät korot.”

Lahtisen mukaan Kela on myös ehdottanut, että korkoavustuksen ehdotonta tulorajaa porrastettaisiin. Esimerkiksi lapseton ja yksin asuva opintovelallinen voi maaliskuusta 2024 lähtien saada korkoavustusta, jos hänen kuukausitulonsa jäävät alle 1 589 euron. Pienikin ylitys johtaa siihen, ettei avustusta saa senttiäkään.

Epävarma tulevaisuus

Tutkimusten mukaan opiskelijoiden uupumus pahenee. Paljon on puhuttu esimerkiksi koronaeristyksen vaikutuksesta nuorten mielenterveyteen, mutta vähemmän siitä, kuinka siihen vaikuttaa huoli toimeentulosta ja tulevaisuudesta.

Syksyllä 2023 julkaistun Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen mukaan jopa 69 prosenttia opiskelijoista on huolissaan toimeentulostaan elinkustannusten noustessa.¹⁸ Runsas kolmannes oli jättänyt ruokaa tai lääkkeitä ostamatta heikon toimeentulon vuoksi.

Monelle opintolaina ei ole mikään mukava ylimääräinen tulo, vaan edellytys sille, että he ylipäätään kykenevät opiskelemaan. Ei siis ihme, jos korkeat korot ja isot lainasummat huolestuttavat.

Sekä Kelan Lahtinen että Suomen Pankin Lehmus kehottavat katsomaan kokonaiskuvaa.

”Kannattaa miettiä, mikä on omalle toimeentulolle sopiva summa myös sitä tulevaa palkkatasoa ajatellen”, Lahtinen sanoo.

”Jos opintolainan lisäksi otetaan muita lainoja, lainaa lainan päälle, voi määrä nousta aika isoksi. Ei se ihan riskitöntä ole. Voi kuitenkin lohduttautua sillä, että suomalaiset opiskelijat ovat edelleen kansainvälisesti verrattuna aika hyvin tuettuja”, Lehmus sanoo.

Molemmat korostavat, ettei opintolainaa kaikesta huolimatta ole syytä pelätä.

”Opiskelu on edelleenkin ja tulevaisuudessa paras turva paremman toimeentulon ja miellyttävämpien työolojen eteen”, Lahtinen sanoo.

On vaikea nähdä, että maailmantilanne olisi varsinaisesti rauhoittumassa. Ukrainan sota jatkuu edelleen. Lähi-idässä Israelin hyökkäys Gazaan uhkaa laajeta. Turkistarhoissa levinnyt lintuinfluenssa herätti kesällä pelon uudesta pandemiasta. Valtiot ja kansainväliset instituutiot vaikuttavat voimattomilta pahenevan ilmastokriisin edessä.

Pakko kysyä: Mitä jos olemmekin saaneet vasta esimakua korkojen noususta?

Lehmus rauhoittelee huolta ja muistuttaa, että väestön ikääntymisen ja heikon kysynnän kaltaiset tekijät kasvattavat edelleen painetta korkojen laskuun. Sähkön ja öljyn hinta ovat laskeneet, eikä Ukrainassa tai ilmastokriisissä ole tapahtunut ”pahoja yllätyksiä”.

”Voi ajatella käytännöllisesti, että pandemia ja sota yhtä aikaa olivat ihan valtava inflaatioshokki eivätkä korot senkään jälkeen tätä korkeammalle nousseet”, Lehmus sanoo.

”Realistina, mutta lievästi optimistina voisi ajatella, että seuraavat takaiskut tuskin tulevat tätä hirveämmäksi. Having said that, maailma voi aina yllättää.”

LUE LISÄÄ: Jättilaina huolestuttaa

1. Ennen jäädytystä opintoraha oli sidottu elinkustannusindeksiin, eli tukea on korotettu vuosittain sitä mukaa, kun elinkustannukset ovat nousseet. Jäädytyksen myötä opintoraha pysyy vuoden 2027 loppuun asti samalla tasolla. ↩︎
2. Asumistuen leikkaukset astuvat voimaan 1.4.2024: tiivistetysti asumistuen omavastuu suurenee, korvausprosentti pienenee ja ansiotulovähennys (alle 300 euroa/kk ansiotulo ei ole vaikuttanut tuen määrään) poistuu. Ks. Kelan tiedote 13.12.2023: Yleinen asumistuki pienenee vuonna 2024, ja sen maksaminen omistusasuntoihin päättyy vuonna 2025. ↩︎
3. Valtio takaa opintolainan kokonaisuudessaan, eli korvaa sen takaisin pankille siinä tapauksessa, että velallinen ei siihen kykene. Kela kuitenkin perii rahat velalliselta. ↩︎
4. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laskelmien mukaan esimerkiksi yksin Helsingissä asuva opiskelija, jonka vuokra on 694 euroa, menettää asumistuen leikkausten myötä noin sata euroa kuukaudessa. Jos hän saa myös työtuloja, tuet voivat kutistua yli 200 euroa. ↩︎
5. Hallituksen esityksessä siteerataan STM:n arviota, jonka mukaan itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla opintorahan ostovoima laskisi enintään 31,70 euroa kuukaudessa vuoden 2027 loppuun mennessä. ↩︎
6. Kun kaikki nostetut opintolainasummat järjestetään suuruusjärjestykseen, keskimmäinen lainasumma (tai kahden keskimmäisen keskiarvo) on mediaani. ↩︎
7. Kela tarjoaa opintolainan hyvitystä opiskelijoille, jotka suorittavat tutkintonsa määräajassa. Opintolainahyvitys on 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa, mutta enintään 6200 euroa. Hyvityksen voi saada vain ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta. Ennen hyvitystä ajoissa valmistuneet saivat opintolainavähennyksen verotuksessa. ↩︎
8. Opintolaina eroaa esimerkiksi asuntolainasta siinä, ettei korkoa aleta maksaa pankille heti, vaan opiskelujen ajan se pääomitetaan eli lisätään lainasumman päälle. Kun lainan lyhennys eli takaisinmaksu alkaa, korko lisätään joka kuukausi lyhennettävän summan päälle. ↩︎
9. Marginaali on pankin määrittelemä asiakaskohtainen hinta lainalle. Se lisätään koron päälle ja pysyy samana koko laina-ajan. Opintolainassa tyypillinen marginaali on noin 0,5 prosenttia. ↩︎
10. Euriborkorko (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen rahamarkkinoiden tärkeimpiä viitekorkoja, jonka mukaan pankit hinnoittelevat myöntämiään lainoja. ↩︎
11. Euribor-korko tarkistetaan päivittäin eri mittaisille ajanjaksoille, joista yleisimmät ovat 12, 6, 3 ja 1 kuukautta. Esimerkiksi 12 kuukauden euriboriin sidotusta lainasta maksettava korko määrittyy tarkistuspäivänä ja pysyy samana aina vuoden kerrallaan. ↩︎
12. Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen hintojen nousua, jonka myötä rahan arvo laskee eli ihmisten ostovoima heikkenee. ↩︎
13. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. ↩︎
14. Opintolaina on maksettava takaisin viimeistään 30 vuoden kuluttua ensimmäisen lainaerän nostamisesta. ↩︎
15. Laskelma on tehty Ylen 6.2.2023 julkaisemalla laskurilla, jossa koron oletetaan pysyvän muuttumattomana. Korkoprosentiksi on valittu 3,6 ja sen päälle pankin marginaali 0,5 prosenttiyksikköä. Opiskeluaika on esimerkissä 7 vuotta. ↩︎
16. Toimeentulotukea harkittaessa opintolainan kuukausierä lasketaan tuloksi vaikkei opiskelija olisi hakenut lainatakausta tai lainaa, jos lainan saamiselle ei ole estettä. Poikkeustapauksissa voidaan katsoa, että lainan hakeminen ”johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen” – esimerkiksi jos opiskelija ei heikon työkykynsä vuoksi kykene elättämään itseään. ↩︎
17. Harvinaisempi ilmiö on se, että Kela ei myönnä opiskelijalle lainantakausta. Näin käy, jos opiskelijan aiempi opintolaina on Kelan perittävänä eivätkä poikkeukselliset syyt puolla takauksen myöntämistä tai jos opiskelija suorittaa vapausrangaistusta. ↩︎
18. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toteuttamaan tutkimukseen osallistui 675 vastaajaa, joista enemmistö asui pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnossa. ↩︎