Pääkirjoitus: Voitto ei ole tieteen motiivi

Uusimmassa Visiirissä katseet on käännetty tulevaan. Antti Kinnusen artikkelissa tulevaisuudentutkijat hahmottavat tulevaisuuden monikossa: tulevaisuuksina. Mahdollisia tulevaisuuksia on aina auki useita ja veltolle fatalismille antautumisen sijaan lopputulokseen voi myös vaikuttaa.

Anssi Bwalya kirjoitti geenimuuntelun ottamista jättiharppauksista. DNA:ta leikkelevät geenisakset tarjoavat ennennäkemättömän tehokkaita tapoja hoitaa ja torjua sairauksia. Toisaalta harkitsemattomasti käytettynä tekniikalla on myös mahdollista tehdä vahinkoa koko ihmiskunnalle. Tällaisissa tilanteissa yksi tieteen tekemisen peruspilari on tutkimusetiikan noudattaminen.

Tutkimusetiikan asemasta saatiin muistutus elokuun alkupuolella, kun Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet näpäytti rehtori Mari Wallsia siitä, että ajatus voitontavoittelusta kliinisen rokotetutkimuksen tarkoituksena on vieras. Tieteellisen tutkimuksen motiivina on tiedon, ei voiton tuottaminen.

Yleisesti taloudellisen hyödyn tavoittelu sopii tieteen eetokseen melko huonosti. Yksittäisissä kohteissa se voi olla mahdollista, mutta perusluonteeltaan liike-elämän sykli on paljon lyhyempi kuin tieteellisen tiedon tuottamisen sykli. Pelkästään taloudellisen hyödyn ehdoilla tutkimuksista tulee kapea-alaisia ja lyhytjänteisiä. Lisäksi taloudellisia sovellutuksia tuottava tiede hyödyntää aina perustutkimuksen rakentamaa pohjaa, mutta perustutkimuksen rahoitukselle löytyy laihasti intoa mistään. Yrityspuolen tutkimus- ja kehitysmenoista vain neljä prosenttia suuntautuu perustutkimukseen.

Huippututkimuksen ohella uusia tuulia haistellaan myös muissa lehden aiheissa. Huomispäivän opetusmenetelmänä esiteltyä flippausta käsitellään Eli Harjun artikkelissa ja opiskelijakulttuurin vähemmän tunkkaiseen tulevaisuuteen katsotaan teekkareiden suljetuista kerhoista kertovassa jutussa.

Tulevaisuutta edustavat myös uudet opiskelijat, joita jo tätä kirjoittaessa näkyy parveilemassa yliopiston auloissa ja jännittämässä Juveneksen linjastossa. Pandemiatilanteessa lohdullista on, että lähiopetusta kohdistetaan myös 2. vuosikurssin opiskelijoille. Heistä isolle osalle yliopiston käytävät voivat olla lähes yhtä vieraita kuin fukseille. Tämä on hyvä tiedostaa myös ainejärjestöissä ja killoissa.

Ps. Tästä syksystä alkaen Tampereen ylioppilaskunnasta käytetty lyhennesana kirjoitetaan Visiirissä ylioppilaskunnan viestintäohjeiden vastaisesti, mutta Suomen kielioppisääntöjen mukaisesti muodossa Trey. Tarkemmat perustelut saa Päätalon huoneesta E239.