Paidia on yliopiston pöhinätila Nokia Areenalla, eikä moni tiedä siitä mitään – selvitimme, paljonko tila maksaa ja mitä siellä tapahtuu
Korkeakouluyhteisön monikäyttötila Paidia on herättänyt opiskelijoissa ihmetystä jo yli kaksi vuotta. Yliopistolta kerrotaan, että tilan käyttötarkoitus on muuttunut pilotoinnin aikana.
Teksti: Iikka Sorvali
Kuvat: Eelis Berglund
You can also read this article in English here.
Nokia Areenalla sijaitsee kiistelty, kehuttu ja parjattu Paidia. 460 neliömetrin monitoimitilassa voi yliopiston mukaan avata uudenlaisia mahdollisuuksia sekä oppimiseen ja tutkimukseen että yhteistyöhön ja kumppanuksiin.
Vierailimme Paidiassa syyskuun puolivälissä ja selvitimme, mitä tilassa tapahtuu kaksi ja puoli vuotta sen käyttöönoton jälkeen.
Kun Paidiasta uutisoitiin vuonna 2022, yliopiston kampuskehitystä johtava Satu Hyökki ei halunnut kommentoida, paljonko tila maksaa. Visiiri teki tätä juttua varten tietopyynnön, jossa kysyimme muun muassa tilan kustannuksista.
Yliopiston vastauksen mukaan tilan vuokra on 18 euroa neliöltä ja sen ylläpito kustantaa neljä euroa neliöltä. Yhteensä vuokra on siis 10 120 euroa kuukaudessa.
Tietopyyntövastauksen mukaan Paidia vastaa noin 0,2 prosenttia yliopiston tilojen kustannuksista sekä pinta-alasta.
Paidiassa on järjestetty tietopyyntövastauksen mukaan vuosittain 200–250 tapahtumaa, joista neljä viidestä on ollut arkena päiväsaikaan ja loput iltaisin tai viikonloppuisin. Kolme neljäsosaa tapahtumista on järjestetty hybridinä.
Tyypillinen tapahtuma on liittynyt tutkimustoimintaan, kuten hankkeiden sidosryhmätapaamisiin.
Yliopiston pelillisyyden projektipäällikkö Juhani Linna ja Paidian esitystekniikasta ja it-tuesta vastuussa oleva Mikko Seppänen kertovat esittelykierroksella, että tilassa on järjestetty myös opiskelijajärjestöjen tapahtumia, pelitapahtumia sekä esimerkiksi erääseen näyttelijäntaiteen tutkinnon kurssiin kuulunut esitys.
Tilaa on markkinoitu vahvasti myös pelillisyyden kautta. Lisäksi sen on ollut tarkoitus toimia eräänlaisena näyteikkunana yhteisössä tehtävään tutkimukseen.
Esittelykierroksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että näissä asioissa Paidia ei ole päässyt tavoitteisiinsa.
Pelejä, tapahtumia ja tutkimusta
Paidia otettiin käyttöön korona-aikana, maaliskuussa 2022, jolloin ihmiset olivat jo tympääntyneet etäosallistumiseen ja webinaareihin.
”Olemme yhteisön paras tila tehdä hybridiä”, Juhani Linna kehuu.
Hybridillä Linna tarkoittaa etä- ja lähiosallistumisen sekoittamista erilaisissa tapahtumissa.
”Monet olivat nääntyneet Teams-kokouksiin, ja halusimme antaa yhteisöllemme mahdollisuuden siihen, että tilaisuudet näyttävät ja kuulostavat hyviltä.”
Paidiassa on pelihuone, jossa on parikymmentä pelikonetta. Lisäksi tilasta löytyy vr-laseja ja pelikonsoleita isoa salia reunustavista mökeistä. Sen lisäksi, että Paidia suunniteltiin tapahtumatilaksi ja pelillisyyden edelläkävijäksi, sen piti toimia myös Tuni-yhteisössä tehtävän tutkimuksen näyteikkunana.
Tästä tavoitteesta muistuttavat pelikonehuoneen seinustoille kasatut oranssit vanerinpalat.
”Tuo oli ratikkasimulaattorin prototyyppi, missä kävijä voisi istua ja nähdä mitä yhteisössä tapahtuu ja antaa palautetta”, selittää Linna.
Seppäsen mukaan simulaattoria pystyi kokeilemaan myös näkörajoitteita simuloivien vr-lasien kanssa.
”Se ei ollut koko ajan esillä, koska kokeileminen vaati ohjaajan ja se simulaatio oli vähän työvaiheessa”, hän lisää.
Linnan mukaan Paidiaan on seuraavaksi suunnitteilla luontovuorovaikutukseen liittyvä leirinuotio. Suunnittelu on tosin toistaiseksi tyssännyt siihen, että oikeiden puiden tuominen Areenalle ei ole mahdollista paloturvallisuus- ja painorajoitusten takia.
Pelaaminen on jäänyt paitsioon
Linnan mukaan tilaan oli alun perin suunniteltu avoimempaa toimintaa. Parin vuoden pilotoinnin perusteella on käynyt selväksi, että tapahtumanjärjestäjät haluavat järjestää Paidiassa enimmäkseen suljettuja tapahtumia, kuten työpajoja tai seminaareja.
Paidian verkkosivujen vanhentuneet tiedot kuvaavat tätä muutosta. Sivuilla kannustetaan vielä tätä juttua kirjoittaessa tulemaan Paidiaan pelaamaan syksyn 2023 aikana.
Mikko Seppäsen mukaan tilassa järjestetään avointen ovien päiviä tänäkin lukuvuonna sellaisina perjantaina, jolloin tilassa ei ole muita varauksia.
Painopiste on kuitenkin siirtynyt poispäin kaikille avoimesta tilasta, johon opiskelijat voivat tulla vapaasti pelaamaan.
”Tila pitää varata Resource Bookerin kautta, emme pidä tätä auki varausten ulkopuolella. Pitäisi siis olla joku järjestäjä, joka peluuttaa osallistujia”, sanoo Linna.
Pelikonehuone on ollut välillä käytössä osana tapahtumia, mutta Linnan mukaan se on toiminut myös varastohuoneena esimerkiksi tarjoilujen säilytyksessä.
”Huone on pienempi osa tätä tilaa, sen kohtaloa mietitään.”
Areena tuo etuja
Moni tuntee Paidian sen sijainnin kautta, mikä on Linnan mukaan yksi tilan vahvuuksista. Nokia Areenalle on opastukset rautatieasemalta, joten ulkopaikkakuntalaisten on helppo suunnistaa paikalle.
Lisäksi tapahtumajärjestäjille voi lähettää Areenan saapumisohjeet, mikä helpottaa Linnan mukaan tapahtuman sijainnista viestimistä.
Monet ovat myös ihmetelleet Paidian sijaintia. Areena on epätyypillinen paikka korkeakoulun tilalle, ja areenan ulkopuolelta ei edes näe, että siellä sijaitsee jotain Tuniin liittyvää.
”Olisimme voineet maksaa siitä, että laitettaisiin kyltti Areenan seinään. Koska täällä järjestetään yleensä kutsutapahtumia, niin emme ole laittaneet sitä”, sanoo Linna.
Paidia tuo Linnan mukaan näkyvyyttä korkeakouluyhteisölle ja siellä tehtävälle tutkimukselle tapahtumien kautta, ei pelkällä olemassaolollaan. Hän painottaa, että tila ei suhteellisen pienen kokonsa takia voikaan olla koko yhteisön vapaassa käytössä.
“Korkeakouluyhteisössä on 5000 ihmistä töissä ja 30 000 Tuni-tunnusta. Olisimme ihan purjeessa, jos kaikki alkaisivat yhtäkkiä soittelemaan, että milloin voidaan tulla käymään.”
Vaatimuksena yhteistyö
Linna palaa haastattelun aikana useasti yhteistyön käsitteeseen. Paidiaan halutaan tapahtumia, jotka tuovat yhteen korkeakouluyhteisöä sekä sitä ympäröivää yhteiskuntaa.
”Kantava teema tässä on ollut, että miten saamme ihmiset, organisaatiot ja yhteisöt tekemään tiedettä, kehitystyötä, opetusta ja maailman muuttamista yhdessä meidän kanssamme.”
Yhteistyötapahtumassa voi olla mukana järjestäjiä myös korkeakouluyhteisön ulkopuolelta. Tilan varaaminen ei maksa tapahtumajärjestäjälle mitään.
”Artisti maksaa tarjoilut, mutta jos haluaa keittää itse kahvia tuolla meidän keittiössämme niin sekin onnistuu.”
Poikkeustapauksissa tila on annettu myös ulkopuolisten tapahtumanjärjestäjien käyttöön. Näin tapahtui esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen aikana, mutta tällöin korkeakouluyhteisö ei Linnan mukaan myöskään maksanut tilasta mitään.
Myös opiskelijajärjestöjen tapahtumat ovat Linnan ja Seppäsen mukaan tervetulleita Paidiaan, jos niissä on jokin yhteistyöelementti. Esimerkiksi opiskelijajärjestöjen lautapeli-illat ja peliturnaukset ovat Seppäsen mukaan olleet avoimia yleisötapahtumia.
”Jos on tullut ehdotuksia vaikka vuosijuhlista, emme ole nähneet niitä meidän tilaamme oikeina tapahtumina”, sanoo Linna.
Paidia on osa kokonaisuutta
Paidian viisivuotinen vuokrasopimus on nyt yli puolivälissä, ja Linnan mukaan oppiminen jatkuu edelleen. Linna haluaisi keskittyä siihen, että Paidiassa järjestetyistä tapahtumista saataisiin vaikuttavampia. Tällä hän viittaa jälleen kerran yhteistyön merkitykseen.
Myös viestintään on tarkoitus panostaa. Seppänen aikoo päivittää tilan sivujen vanhentuneet tiedot ja Linna korostaa sitä, että tapahtumanjärjestäjien tulisi viestiä tapahtumistaan ahkerammin.
”Koitetaan tökkiä ihmisiä sitä kohti. Ehkä varausprosessiin voisi sisällyttää toiveita tai keppiäkin, että viestikää ulospäin siitä, mitä teette Paidiassa.”
Paidian tulevaisuutta pohditaan yhdessä korkeakouluyhteisön muiden tilasuunnitelmien kanssa. Keskustakampuksella on tiedossa paljon muutoksia, ja Linnan mukaan tilannetta täytyy seurata kokonaisuutena.
”Yhteisön jäsenillä tuntuu olevan tarvetta tilalle. Itse näen, että tämä on meille positiivinen erottava tekijä suomalaisessa korkeakoulukentässä.”
Kommentti: Paidia muistuttaa Wallsin ajasta
Oikaisu 16.10. klo 12:40: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että yliopistolla olisi 5 000 työntekijää ja 30 000 Tuni-tunnusten käyttäjää. Luvut viittaavat koko korkeakouluyhteisön määriin.