“Kun palestiinalaisuutta yritetään koko ajan pyyhkiä pois, siihen tarttuu vielä tiukemmin”

Gazan historiallisen tuhoisa sota on kestänyt yli vuoden. Myös Tampereen yliopistolla on palestiinalaistaustaisia opiskelijoita ja henkilökuntaa, joihin sota vaikuttaa. 

“Toivoisin että tämä ei ole sellainen nyyhkytarina ja väkivaltapornojuttu, vaan keskityttäisiin siihen poliittiseen”, sanoo palestiinalaistaustainen kansainvälisen politiikan opiskelija ja aktivisti Iris Pajunen. 

Pajusen isä on palestiinalainen, ja hän sekä hänen perhettään asuu Ramallahissa Länsirannalla. Vaikka tilanne ei ole siellä yhtä katastrofaalinen kuin Gazassa, sorto on lisääntynyt myös Länsirannalla. 

“Tarkastuspisteitä on enemmän ja arkiseen liikkumiseen pitää varata paljon enemmän aikaa.” 

Pajunen korostaa, että on tärkeää keskittyä hänen tilanteensa sijaan palestiinalaisten kokemaan sortoon yleisellä tasolla. 

“Tämä ei vaikuta vain minun perheeseeni vaan kaikkiin perheisiin siellä. Monet asiat, jotka nyt tapahtuvat, ovat olleet realiteetteja Palestiinassa jo vuosikymmeniä.” 

Konflikti kiihtynyt kansanmurhaksi 

Palestiinan modernia historiaa on määrittänyt konflikti Israelin kanssa. Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 palestiinalaisten asuttamalle alueelle, ja Israel on siitä lähtien laajentanut hallintaansa Palestiinasta eli Gazasta ja Länsirannasta. 

Tilanne on kärjistynyt entisestään sen jälkeen, kun Israel aloitti hyökkäyksensä Gazaan Hamasin lokakuussa 2023 tekemän terrori-iskun jälkeen. Muun muassa Amnesty International ja Israelin toimintaa tutkiva YK:n erityiskomitea ovat tulleet siihen tulokseen, että Israelin toiminta Gazassa täyttää kansanmurhan merkit. 

Gazan viranomaisten arvio sodassa kuolleiden määrästä on yli 46 000 ihmistä, mutta todellisen määrän on arvioitu olevan huomattavasti suurempi. Israel on myös estänyt sairaanhoidon sekä humanitaarisen avun järjestämistä Gazassa. 

“Toivoisin että tämä ei ole sellainen nyyhkytarina ja väkivaltapornojuttu, vaan keskityttäisiin siihen poliittiseen”

Sota vaikuttaa myös sosiaaliseen elämään. Pajusen mukaan ihmiset eivät uskalla järjestää Länsirannalla suuria juhlia, vaan häitä ja syntymäpäiviä vietetään kotona oman perheen kesken. 

“Se on iso asia niin yhteisöllisessä kulttuurissa. Sota rumentaa elämää monella tavalla.” 

Pajunen on itse vieraillut Ramallahissa kymmenisen kertaa, viimeksi pari vuotta sitten. Mukaan on tarttunut muistojen ja läheisten tapaamisen lisäksi myös tärkeitä esineitä. 

“Paras paheeni on, että tykkään käyttää vesipiippua eli shishaa. Kotoa löytyy hieno shisha, jonka ostin viime reissulla.” 

Historia kulkee mukana 

Varhaiskasvatuksen opiskelija ja aktivisti Maysarah Shibly korostaa poliittisen ulottuvuuden merkitystä omalle palestiinalaisidentiteetilleen. 

“Siihen vaikuttaa tosi vahvasti kolonialismi, miehitys ja laajemmin se, mitä palestiinalaiset kokevat”, Shibly sanoo. 

Shiblyn isä on palestiinalainen, ja hänen sukunsa on kotoisin Haifasta, joka sijaitsee Israelin puolella. Shiblyn isoisä joutui pakenemaan maasta ensimmäisen nakban aikana. Katastrofia tarkoittava termi viittaa vuonna 1948 tapahtuneeseen etniseen puhdistukseen, jonka seurauksena ainakin puolet Israelin arabiväestöstä karkotettiin maasta. 

Suvun historia kulkee mukana, vaikka aikaa kuluu. Isoisä on kertonut Shiblylle omista kokemuksistaan, ja perheessä on puhuttu muutenkin paljon politiikkaa. 

“Kun sitä palestiinalaisuutta yritetään koko ajan pyyhkiä pois, siihen tarttuu vielä tiukemmin”, Shibly kuvailee. 

”Sota rumentaa elämää monella tavalla.”

Shibly kehuu palestiinalaista kulttuuria, erityisesti runoutta, joka hänen mukaansa kuvastaa hyvin palestiinalaisten sinnikkyyttä ja rohkeutta. Historia, politiikka ja kulttuuri linkittyvät yhteen. 

“Vaikka olisi kuinka kivaa puhua kulttuurista ja kauniista asioista, niin se kokemus historiasta, nakbasta ja sorrosta on vaikuttanut niin paljon, että Palestiinasta ja palestiinalaisista ei voi puhua ilman, että puhuu historiasta, miehityksestä ja kolonialismista.” 

Epäsuomalainen vieraanvaraisuus 

TREYn pääsihteerinä työskentelevän Adam Zeidanin isä saapui Suomeen pakolaisena Länsirannalta vuonna 1991. Yhteys Lähi-idän sukulaisiin on jäänyt ohueksi. 

“Olen aina ollut kahden paikan välissä. En ole täysin suomalainen mutta en ihan palestiinalainenkaan”, Zeidan sanoo. 

Kulttuurierot ovat näkyneet Zeidanin perheessä erityisesti vieraanvaraisuudessa, joka on ollut hänen mukaansa epäsuomalaisen vahvaa. 

“Moneen kaveriperheeseen verrattuna meillä on ollut – jos ei nyt basaarimeininki – niin ovet aina auki vieraille. Terassilla on rampannut perhetuttuja ja kavereita muumitalomeiningillä.” 

“Olen aina ollut kahden paikan välissä. En ole täysin suomalainen mutta en ihan palestiinalainenkaan”

Kotona on myös puhuttu paljon politiikkaa. Zeidanin isä on ollut aktiivinen Vaasan kuntapolitiikassa vasemmiston riveissä. Zeidan on itse asettunut Vasemmistoliiton ehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin. 

“Kotoa on tullut ajatus siitä, että pitää olla kiinnostunut asioista, olla valveutunut ja yrittää vaikuttaa.” 

Zeidan on pyrkinyt pitämään työnsä TREYllä erillään hänen omasta taustastaan ja mielipiteistään. 

“Tunnistan sen, että TREYllä ei ole suomalaisena opiskelijajärjestönä ulkopoliittisia linjoja ja ei ole ylioppilaskunnan asia ottaa kantaa kansainväliseen konfliktiin.” 

Zeidan itse kuvailee, että hänen roolinsa pääsihteerinä on olla hallinnosta vastaava työntekijä. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan vastuulle taas kuuluu poliittisten linjausten tekeminen edustajiston asettamien raamien puitteissa. 

“Voin tavallaan naamioitua sen taakse, että olen vain organisaation edustaja”, hän sanoo. 

Kysymys siitä, haluaisiko Zeidan, että ylioppilaskunta ottaisi vahvemman roolin asiassa saa hänet hetkeksi hämilleen. Hän vastaa korostamalla Palestiinan tilanteesta käytävän keskustelun tärkeyttä. 

“Jos joku ylioppilaskunnasta nostaa sen esille, on tervettä käydä se keskustelu. Minun asiani ei ole kuitenkaan kertoa, mikä sen lopputulos pitäisi olla.” 

Pettymys Tampereen yliopistoon 

Sekä Pajunen, Shibly että Zeidan ovat pyrkineet vaikuttamaan Gazan sotaan omilla tavoillaan. 

Zeidan on osallistunut sodan alusta asti mielenosoituksiin ja levittänyt tietoa palestiinalaisten asioista sosiaalisessa mediassa. 

Pajunen toimii tällä hetkellä Sumud Tampereen puheenjohtajana. Järjestö toimii palestiinalaisten oikeuksien puolesta ja muun muassa järjestää mielenosoituksia ja tapahtumia. Pajunen on myös löytänyt yliopistolta muita samanmielisiä opiskelijoita. 

“Esimerkiksi se Stubb-mielenosoitus oli ilahduttava, kun parissa päivässä siihen järjestäytyi parikymmentä ihmistä.” 

Presidentti Alexander Stubbin puheen aikana syyskuussa pidetty mielenilmaus ei ollut minkään virallisen tahon järjestämä, vaan mielenosoittajat kertoivat osallistuneensa siihen yksityishenkilöinä. 

“Jollain aikajänteellä se kestävä rauha pitää saada Palestiinaan, mutta aloitetaan nyt edes tulitauosta”

Palestiina-asia on vienyt myös Shiblyn aktivismin pariin. Hän toimii Tampere with Palestine -kollektiivissa, joka järjestää Tampereen alueella mielenosoituksia ja muuta Palestiinaa tukevaa toimintaa. 

Sekä Pajunen että Shibly ovat pettyneitä siiihen, että Tampereen yliopisto ei ole ottanut vahvemmin kantaa Gazan sotaan. 

“Ei ole löytynyt minkäänlaista keskusteluyhteyttä yliopistolle ja ilmapiiri johdon ja opiskelijoiden välillä on ollut aika heikko”, Pajunen sanoo. 

”Suomen pitäisi olla siinä rintamassa” 

Zeidan korostaa, että kolme neljäsosaa maailman maista on jo tunnustanut Palestiinan valtion. Viime vuonna Palestiinan valtion tunnusti yhdeksän uutta maata, mukaanlukien Irlanti, Norja ja Espanja. 

“Jos halutaan ajaa tasavertaista rauhaa sinne alueelle, niin Suomen pitäisi olla siinä rintamassa.” 

Lisäksi kaikki kolme kritisoivat Suomen Israelin kanssa käymää asekauppaa. Suomi on sopinut ostavansa Israelista esimerkiksi yli 300 miljoonan euron arvoisen ilmatorjuntajärjestelmän. 

Palestiinan tulevaisuus on epävarma. Toisaalta Pajunen sanoo, että Gazan sodan myötä poliittista tahtoa konfliktin ratkaisemiseksi on maailmanlaajuisesti enemmän kuin pitkään aikaan. Toisaalta kansanmurha, sota ja sorto vievät osapuolia koko ajan kauemmaksi rauhasta. 

“Jollain aikajänteellä se kestävä rauha pitää saada Palestiinaan, mutta aloitetaan nyt edes tulitauosta”, Zeidan tiivistää. 

Näin Tampereen yliopisto on reagoinut sotaan 

Tampereen yliopisto ei ota poliittista kantaa Gazan sotaan eikä osallistu akateemiseen boikottiin Israelia vastaan, koska sellainen ei kuulu yliopiston ydintehtäviin, sanoo rehtori Keijo Hämäläinen. 

“Tämä varmistaa yliopiston uskottavuuden ja puolueettomuuden säilymisen”, hän kirjoittaa. 

Hämäläinen sekä yliopiston talousjohtaja Patrik Marjamaa vastasivat Visiirin kysymyksiin sähköpostitse. 

Hämäläisen mukaan Gazan sodan kaltaisiin tapahtumiin puuttuminen voisi heikentää inklusiivisuutta ja ilmaisunvapautta yliopistoyhteisössä. Hämäläinen kirjoittaa, että yliopisto pyrkii tarjoamaan tukea heille, joita konfliktit koskevat. 

“Yliopistot eivät ole ulkopoliittisia toimijoita eivätkä aseta itsenäisesti sanktioita.” 

Tampereen yliopistolla on osoitettu mieltä Palestiinan tilanteesta useaan otteeseen. Viimeisin mielenilmaus tapahtui syyskuussa, kun joukko mielenosoittajia keskeytti presidentti Alexander Stubbin puheen Tampereen yliopistolla.  

Mielenosoittajat vaativat Suomen valtiolta toimia Gazan sodan lopettamiseksi, muun muassa asekaupan lopettamista Israelin kanssa.  

Aiemmin yliopistolla osoitettiin mieltä toukokuussa, kun aktivistit pitivät noin kahden viikon ajan solidaarisuusleiriä keskustakampuksen Päätalon edustalla osana kansainvälistä opiskelijaliikettä. Tällöin osallistujat vaativat yliopistolta muun muassa Israelin akateemista boikottia eli kaiken yhteistyön katkaisemista israelilaisten instituutioiden ja yritysten kanssa.  

Rehtori Hämäläinen vastasi kesäkuun alussa mielenosoittajien vaatimuksiin yliopiston intrassa julkaistussa tiedotteessa. Tiedotteessa yliopiston johto ilmaisi huolen Gazan tilanteesta ja tuomitsi sodan. 

Yliopiston oman selvityksen mukaan sen tutkijat eivät olleet osallisina sellaisissa tutkimushankkeissa, jotka voisivat edistää sotatoimia. Yliopistolla ei ole tiedotteen mukaan yhteistyötä israelilaisten instituutioiden kanssa eikä voimassaolevia vaihtosopimuksia. 

Yliopiston talousjohtaja Patrik Marjamaan mukaan Tampereen korkeakoulusäätiöllä ei ole suoria omistuksia israelilaisissa tai kansainvälisen Boycott, Divestment and Sanctions -liikkeen (BDS)-listaamissa yrityksissä. 

“Varainhoitajien sekä rahastojen vastuullisuusperiaatteiden tulee olla linjassa säätiön vastuullisuusperiaatteiden kanssa”, hän kirjoittaa. 

Marjamaan mukaan yliopiston sijoituisrahastojen vastuullisuuden toteutumista seurataan raportoinnilla sekä yhteydenpidolla varainhoitajien kanssa. Yliopiston verkkosivujen mukaan yliopiston sijoitusvarallisuus oli hieman yli 505 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopussa.